Adblock Plus suodattaa useimmat mainokset pois automaattisesti. Tämän vuoksi jotkut sivustojen omistajat pelkäävät elantonsa puolesta.

Perustelen tässä artikkelissa miksi asia on aivan päinvastoin kuin pelätään.

Tunnustus

Käytössäni on Adblock Plus ja teen rahaa Internet-mainonnalla.

Olenko siis kaksinaamainen epeli joka odottaa muilta eri käytöstä kuin itseltään?

(Vastaus: todellakin odotan, mutta realistisessa mielessä – en moraalisesti.)

Joiltakin sivustoilta kytken Adblock Plus -suodatuksen pois: AdSense-mainoksista on kätevä spotata ajankohtaisia asioita ja joskus olen kiinnostunut myös siitä miten muut asettelevat mainoksiaan.

Viimeksi esimerkiksi tuli BlogiBlogissa klikattua paria mainosta, jotka paljastivat että Satama on laajentanut sähköpostimarkkinointiin ja että budjetin prosenttiin perustuvaa AdWords-hinnoittelumallia on alettu mainostaa Suomessakin. Tässä nähdään AdWords-sisältöverkostonkin yksi autuus: kilpailijat pysyvät kätevästi kärryillä tekemisistäsi ja vielä maksat siitä hyvästä.

Kokeilin miltä netin käyttö tuntuisi ilman Adblock Plussaa

Miten kävi?

Prosessorin käyttöaste pompahti n. 100 prosenttiin ja tietokone meni lähestulkoon käyttökelvottomaksi.

Selitys: minulla on jatkuvasti auki kymmeniä välilehtiä ja osalla noista sivustoista on mainoksina raskaita flash-bannereita yms.

Juha Söderholmin Adblock-kritiikkiä kommentoinut Halvattu on kokenut saman:

Minä en blokkaa mainoksia ensisijaisesti siksi, että ne olisivat ärsyttäviä. Blokkaan ne siksi että ne halvauttavat selaimeni siinä vaiheessa kun minulla on 30 välilehteä auki. Tarkoitan semmoista flash-paskaa joka kuluttaa suoritintehoa taustallakin. Tämä tuli todistettua joku aika sitten kun ajattelin katsoa sivuja taas mainosten kanssa. Adblock on ja pysyy.

Miten Adblock lisää mainostuloja?

Netissä kuningas ei ole sisältö vaan sisällön kuluttaja. Web-sivuston kävijän on äärimmäisen helppo poistua epämiellyttävältä sivulta muualle, vähemmän mainoksilla sotkettuun sisältöön. Vähän hankalampaa on poistaa mainokset Adblockilla ja nauttia sisällöstä.

Adblock-lisäosan käyttäjät vihaavat mainoksia keskimäärin muita enemmän. He ovat myös muita todennäköisemmin netin mielipidejohtajia, varhaisia omaksujia ja sosiaalisen median verkkopalveluiden aktiivikäyttäjiä.

Adblock Plus -selaajat levittävät tietoa sisällöstä jolle he eivät antaisi ääntään ilman lisäosaa. Näin Adblockin käyttäjät ajavat sivuille vähemmän mainosvihamielistä väkeä joka tuo sivuston omistajalle mainostuloja.

Mainosklikeistä suurin osa tulee ihmisiltä, jotka eivät ole perillä koko suodattamisen mahdollisuudesta tai joille pluginin tai edes Firefoxin asentaminen on liian iso pala. Eivät siis kovin todennäköisiä Adblockin käyttäjiä. (Tämä on se syy miksi odotan mainosrahoitteisten sivustojeni kävijöiltä erilaista käyttäytymistä kuin itseltäni.)

Muutama vastalause

“Adblock-selaajat ovat varkaita”

Adblockin vastustajat esittävät toisinaan että Adblock-selaajat varastavat heidän sisältöään, koska he eivät kuluta sitä tarkoitetussa muodossa: mainoksilla varustettuna ja vastustajia elättäen. Vastustajat saattavat jopa sanoa että mainosten suodatus rikkoo heidän sivustojensa käyttöehtoja.

Tämä on mielenkiintoinen argumentti.

Ovatko varkaita myös erikoisselaimia käyttävät sokeat ja muut vammaiset, joille netti on keskeinen elämänlaadun parantaja? Tai tekstiselainten käyttäjät? Entäs ne jotka ovat kytkeneet flashin pois päältä säästääkseen suoritintaan ja hermojaan? Tai ne joilla ei ole Javascript päällä koska he pelkäävät viruksia tai web-analyytikkoja? Tai kaikki ne jotka käyttävät ponnahdusikkunoiden suodatuksella varustettua selainta?

Mitään laillista pohjaa syytöksille ei ole, moraalisesta nyt puhumattakaan. Enemmänkin varkaaksi haukkuminen voi kieliä puutteellisesta liiketoimintaosaamisesta ja keskinkertaisesta sisällöstä.

Eettisiä argumentteja on itse asiassa enemmän bannerimainontaa vastaan kuin sen puolesta. Ulkomainonnan kieltänyt São Paolo on kaunis esimerkki offline-maailmasta.

“Entä jos kaikki käyttäisivät Adblock Plussaa? Miten kävisi netin ilmaisen sisällön?”

Niin, kuvitellaanpa että joka ikisellä netin käyttäjällä olisi tehokas mainosten suodatus. Jos ei siihen mennessä ole keksinyt toimivia bisnesmalleja tai oppinut myymään ei-suodatettavaa mainostilaa, niin todellakin ansaitsee kohtalonsa.

Ilmainen sisältö ei ole menossa minnekään vaan lisääntyy huimaa vauhtia, aivan mitättömilläkin mainostuloilla tai kokonaan ilman sellaisia. Isotkin brändit ovat tajuamassa että myös informatiivinen sisältö on hyvää mainosta.

“Adblock oikeasti vähentää klikkejäni”

Näin voi käydä yhä suuremmassa määrin kun huomaavaiset blokkaajat asentavat Adblockin myös vähemmän valveutuneille perheenjäsenilleen, sukulaisilleen ja ystävilleen. Itsekin olen asentanut Adblockin tällaiselle läheiselle, koska muuten hänen selailunsa hidastuisi kohtuuttomasti vanhahkolla tietokoneella.

Jos Adblock Plussan olemassaolo ihan oikeasti vähentää mainostulojasi, on syytä katsoa peiliin: eikö sisältösi ole tarpeeksi kiinnostavaa levitäkseen suosittelujen kautta? oletko kokeillut mainosmuotoja kuten Tradedoubler-tekstilinkkejä, joita Adblock Plus ei suodata?

Neuvo Adblockin vastustajille

Hyvä mainostilan myyjä, maailma on kova paikka eikä se valittamalla paremmaksi muutu. Sen sijaan että murehtisit blokkereista, kannattaa sinun miettiä miten itse järjestäisit parempaa sisältöä ja miten mainoksia voisi käyttää tehokkaammin ilman että ne häiritsevät tai tulevat blokatuiksi.

Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi

• affiliate-tekstilinkit (esim. tällaiset: http://clk.tradedoubler.com/click?p=86&a=1335821&g=16227252)
• html-linkkien myyminen välittäjien kautta
• mainospaikkojen myyminen itse niin etteivät mainokset tule joltakin keskitetyltä serveriltä.

Yrittäkää nähdä Adblock-vastaisen ideologianne ohitse ja nauttikaa Adblock-kävijöiden tuomasta rahasta ja huomiosta. Ilman heitä asianne olisivat huonommin.

Markkinointi tapahtuu ostetulla mainonnalla tai ilmaiseksi omalla StumbleUpon-profiililla. Tässä oppaassa käsitellään molempia tapoja.

Miten StumbleUpon toimii?

Stumbleupon toimii nettiselaimeen asennettavalla työkalurivillä, jonka napin painallus arpoo omien kiinnostusten ja kaverien arvioiden perusteella selaimeen uusia sivuja.

Tällä hetkellä StumbleUpon-työkalurivi on ladattavissa Firefox- ja Internet Explorer -selaimille.

Kaikki näytettävät sivut ovat muiden käyttäjien ja joskus mainostajien syöttämiä, ja niitä voidaan arvostella nappuloilla “I like it!” (peukku ylös) ja “No more like this” (peukku alas). Nämä arviot vaikuttavat siihen, millaisia sivuja käyttäjälle ja tämän faneille jatkossa näytetään.

Näytettäviin sivustoihin vaikuttaa huomattavasti StumbleUponin kaverisysteemi eli minkälaisten käyttäjien “fani” olet.

Jos lisäät jonkun kaveriksesi, sinulle näytetään hänen arvostamiaan sivuja jotka kuuluvat määrittämiisi kiinnostuksen kohteisiin (kategorioihin). Jos hän lisää sinut kaveriksesi, homma toimii myös toisin päin.

Isosta listasta valittavien kategorioiden lisäksi voit määrittää näytettäviä sivuja myös vapaasti valittavien tagien, kielen ja sisältötyypin mukaan. Tällä hetkellä StumbleUpon voi näyttää tekstien lisäksi myös videoita, PDF-tiedostoja, kuvia, ääntä ja Flash-sisältöä.

StumbleUpon-mainonta tavoittaa varhaiset omaksujat

StumbleUpon-verkkoyhteisön pääasiallinen liiketoimintamalli on web-sivujen kohdistettujen näyttökertojen myyminen mainostajille. Yhden näyttökerran hinta on 0,05 dollaria, ja kohdistaminen tapahtuu käyttäjän sijainnin, sukupuolen, iän ja tämän itse määrittämien kiinnostusten mukaisesti.

Mainostaminen maksaa siis kutakuinkin saman verran kuin AdWords-mainokset halvimmillaan Google-hakutulosten yhteydessä (tai julkaisijaverkostossa). Merkittävä ero on siinä, että käyttäjä ei itse klikkaamalla valitse näytettävää sivua vaan se arvotaan tälle kun tämä haluaa päämäärättömästi surffailla.

Tämä satunnaisuus ja käyttäjän vaihtelunhalu asettaa erityisiä vaatimuksia laskeutumissivulle:

• Sivun ulkoasun on oltava ammattimainen: tökerö ja epäselvä design saa monet kärsimättömät stumblaajat arpomaan heti uuden sivun.
• Lasketumissivun on oltava itsessään hauska tai kiinnostava: itsekin annan välittömästi negaa jokaiselle sivulle, jonka pääasiallinen sanoma on osta! osta! (Huomattavia poikkeuksia ovat tunnetut ja hyvämaineiset, monesti avoimen koodin tai freeware-brändit, kuten Firefox, jonka sanomaa stumblettajat haluavat peukuttamalla levittää.)
• Sivun aihe ja pointti on ilmettävä hyvin nopeasti: stumblaajat eivät jaksa ottaa siitä selvää, monet viipyvät sivulla alle 10 sekuntia.
• Älä jaa sisältöä useammalle sivulle. Tällainen vähentäisi “I like it!” -äänien todennäköisyyttä.
• Älä anna liialla mainosmaisuudella ilmi, että näyttö on ostettu! Monet sivullesi päätyvät eivät tiedä tätä, joten miksi turhaan heikentää mahdollisuuksia?

Lukemieni kokemusten perusteella StumbleUpon-mainonta vaikuttaisi sopivan erityisesti brändin nostamiseen, viraalikampanjoihin, isojen marginaalien B2B-aloille ja peruskäyttäjille ilmaisten työkalujen markkinointiin. Paljon konversioita on turha odottaa, mutta kun 1000 varmaa ja hyvin kohdennettua kävijää maksaa 37 euroa, niin edullisesta mainonnasta on kuitenkin kyse.

StumleUpon-käyttäjät ovat varhaisia omaksujia, jotka voivat levittää tietoa uusista sivustoista, tuotteista ja palveluista – myös linkittämällä. Jos he painavat työkalurivinsä “I like it!” -nappulaa, sivusi voi saada ilmaisia näyttöjä sittenkin kun kampanjan budjetti on käytetty loppuun.

Mainostajan “I like it!” ja “No more like this” -painalluksista saamat tilastot mahdollistavat myös sivujen designin ja sisällön testaamisen: StumbleUpon kertoo mikä toimii ja mikä ei.

Power account tuo kestävämmän suosion

StumbleUpon-markkinointi onnistuu myös täysin ilmaiseksi. Kuka tahansa voi rekisteröityä, syöttää parhaat sivunsa palveluun “I like it!” -napilla ja odottaa kävijöitä sivuilleen.

Käytännössä menestys vaatii kuitenkin työtä. Omalle profiilille on luotava historia ja löydettävä kavereita, jotka haluavat nähdä syöttämiäsi ja tykkäämiäsi sivuja. Sosiaalisilla medioilla markkinoivat käyttävät tällaisesta nimitystä power account tai power profile, “voimaprofiili”.

Voimaprofiilia rakennetaan seuraavilla menetelmillä:

• Rajaa aiheesi. Vaikka määrittäisitkin ison joukon kiinnostuksen kohteita, nosta peukkua ja syötä sivuja vain joistakin rajatuista ja mielellään yhteen liittyvistä aiheista. Näin profiilia katsovat huomaavat helpommin, jos he ovat kiinnostuneita samoista asioista ja voivat lisätä sinut kaverikseen.
• Täggää ja kategorisoi syöttämäsi sivut huolellisesti. Syöttäjän avatar ja linkki tämän profiiliin tulee hetkeksi näkyviin kunkin tägin ja kategorian omalle StumbleUpon-sivulle (kuten tälle). Omat sivusi saavat myös todennäköisemmin näyttöjä, jos täggäät ne osuvilla ja suosituilla tageilla joita muut tilaavat.
• Liity ryhmiin. Jos liityt StumbleUpon-sponsoriksi ($20/vuosi), voit perustaa myös omia ryhmiä.
• Käytä StumbleUponia säännöllisesti, mieluiten päivittäin. Jotkut markkinoijat spekuloivat jo pelkän ahkeran käytön lisäävän profiilin vaikutusvaltaa. Harva haluaa kaverikseen palvelun hylänneitä käyttäjiä
• Syötä juttuja myös altruistisesti. Löytämällä kiinnostavia sivuja todistat arvosi kaverina.
• Valikoi kaverisi. Ota kavereiksi sellaisia henkilöitä, jotka käyttävät StumbleUponia aktiivisesti ja ovat kiinnostuneet samoista asioista. Sinulla voi olla enintään 200 kaveria.

Sosiaalinen media arbitrage-instrumenttina

John Wesley on esittänyt häikäilemättömän arbitrage-taktiikan voimaprofiilin luomiseksi. Se perustuu siihen, että eri verkkoyhteisöjen käyttäjät pitävät samoja juttuja kiinnostavina mutta kilpailu niiden ensin syöttämisestä vaihtelee. Jos syötät StumbleUponiin Digg- ja Reddit-palvelujen voimakkaasti suosiossa nousevia sivuja, saat kavereita ja vaikutusvaltaa StumbleUponissa, jossa kilpailu profiilin kehittämiseksi on vähäisempää.

Itse en ole soveltanut tätä arbi-taktiikkaa, koska en pyri maksimoimaan StumbleUpon-kavereideni määrää. Sen sijaan syötän juttuja itseäni aidosti kiinnostavista niche-aiheista ja tilaan näyttöjä sellaisilta käyttäjiltä, jotka ovat kiinnostuneet markkinoinnista ja web-suunnittelusta samoin kuin minä.

Luulen että tämä hidas “strategia” tulee maksamaan itsensä takaisin siinä vaiheessa, kun käynnistän englanninkielisen Internet-markkinointia käsittelevän blogin. Asiaviihdettä, videoita, flash-pelejä yms. valtavirtakamaa markkinoiville arbitrage eli tässä tapauksessa kilpailuepäsuhdan hyväksikäyttö on kuitenkin varteenotettava taktiikka.

Tule osaksi StumbleUpon-yhteisöä

Selän raapiminen tuntuu toki mukavalta, mutta pelkät raavi-mun-selkää-niin-mä-raavin-sun -järjestelyt eivät pidemmän päälle toimi sosiaalista mediaa hyödyntävässä markkinoinnissa. StumbleUpon-menestys vaatii sekin palvelun aktiivista käyttöä.

Pian tulet huomaamaan, että StumbleUpon-markkinointi ei ole mitään hakemistoihin syöttämiseen verrattavaa raatamista vaan palkitsevaa uusien sivustojen löytämistä ja ehkä myös verkostoitumista. Perttu Tolvanen on luonnehtinut eräässä kommentissaan StumbleUpon-yhteisöä ilmaisulla “LinkedIn steroideilla”. Omaa profiilia voi siis käyttää myös suoraan itsensä tai palveluidensa markkinointiin ja jopa ihmissuhteiden etsimiseen.

Syötä parhaat juttusi ja sinuun linkittävät

Ainoastaan selänraapijat ottavat kavereikseen käyttäjiä jotka syöttävät StumbleUponiin vain omia juttujaan. Tällaisiakaan kavereita ei tarvitse suoranaisesti vältellä niin kauan kun kaverikiintiötä riittää. Näitä ei kuitenkaan kannata ensisijaisesti tavoitella, koska raapijoiden merkitys on pieni aktiivikäyttäjiin verrattuna.

Tässä on muutama neuvo omien juttujen syöttämisestä:

• Syötä omista jutuistasi StumbleUponiin vain edustavimmat. Äläkä syötä näitäkään yhteen pötköön. Näin vältyt vaikuttamasta pelkältä itsesi mainostajalta, jollaisen kaveri harva aktiivikäyttäjä haluaa olla.
• Joskus kannattaa antaa muillekin tilaisuus syöttää sivujasi: vaikutus voi olla huomattava, jos asialla on power user, jolla on kymmeniä vaikutusvaltaisia StumbleUpon-kavereita. Jotkut aggregoivat syöttönsä kotisivuilleen, joten automaattisia linkkejä voi olla luvassa muualtakin kuin StumbleUpon-profiileista.
• Parhaat jutut kannattaa kuitenkin usein syöttää itse, sillä syöttäjä pääsee valitsemaan sivun kategorian. Väärä tai ylimalkainen kategorisointi voisi nimittäin tarkoittaa mitätöntä liikennettä sivulle, koska se ei tavoittaisi tarpeeksi myötämielistä yleisöä.
• Loren Baker on esittänyt ovelan kiertotien kävijöiden lisäämiseen: jos syötät StumbleUponiin omaan sivuusi linkittävän ulkopuolisen sivun, saat enemmän kävijöitä myös sitä kautta.

Eli ei muuta kuin stumblettamaan. Minutkin voi merkata kaveriksi, jos on kiinnostunut samoista aiheista. Itse lisään kavereikseni säännöllisiä käyttäjiä samalla perusteella.

Lisää aiheesta

Advertiser Help Center – ohjekeskus mainostajille.

A Comprehensive Guide to StumbleUpon: How to Build Massive Traffic to Your Website – doshdosh-blogin Makin erinomainen opas StumbleUpon-markkinoinnista.

How to Use StumbleUpon for Your Business: The Definitive Guide – 10e20-blogin hyvä opas aiheesta.

Stumbleupon vs Digg – Voyeurs vs Sheep – vertailussa StumbleUpon ja Digg markkinoinnin välineinä.

Stumbling voyeur – näin pääset vakoilemaan tunnettuja StumbleUpon-käyttäjiä. Itsekin olen liittynyt artikkelissa mainittuun StumbleUpon Beta -ryhmään.

Ultimate StumbleUpon Resource – kokoelma linkkejä StumbleUpon-markkinointia käsitteleviin artikkeleihin.

IE7 kuitenkin tukee IDN-domaineja, samoin Firefox, Safari ja Opera. Yhä useamman siirtyessä käyttämään näitä selaimia, ääkkösdomain alkaa näyttää houkuttelevalta sijoituskohteelta useasta syystä.

Löydettävyys ja hakukoneoptimointi

Geneerinen ja ytimekäs verkkotunnus on helppo muistaa. Kun käytetään suomenkielistä sanaa ä- tai ö-kirjaimineen, sivuston löydettävyys parantuu. Kahvipöydissä ja lounastauoilla on helpompi mainita ääkkösellinen verkkotunnus kuin puhua saalittavaa korvikekielta.

Käyttämällä suoraan ääkköset sisältävää domainia vältytään siltä liikenteen menetykseltä, jonka tunnuksen vaihtaminen suomenkieliseen muotoon aiheuttaa. Toki voidaan käyttää pysyvää 301-uudelleenohjausta, mutta voi kestää viikkoja, että uudelleenohjaus rekisteröityy kunnolla hakukoneisiin. Offline-uudelleenohjaus eli ihmisten muistojen ja puheen muuttaminen on vielä hitaampi prosessi.

Käyttämällä suoraan suomenkielistä sanaa saavutetaan hyötyä myös hakukonesijoituksissa, koska avainsana domain-nimessä on yksi hakukoneiden rankkauskriteereistä. Se ei ole tärkein kriteeri, mutta onnistunut hakukoneoptimointi muodostuukin useista pienistä tekijöistä.

Myös type-in-liikenne eli sanojen tai verkkotunnusten syöttö suoraan selaimen osoitepalkkiin voi olla huomionarvoinen tekijä. Esimerkiksi Firefox-selain suorittaa automaattisen Google-haun geneerisen syötteen pohjalta, ja jos jokin tulos on tarpeeksi “vahva”, selain siirtyy automaattisesti kyseiselle web-sivulle.

Testi: syötin Firefoxin osoitepalkkiin geneerisen sanan “optimointi” ja painoin enteriä, sitten kokeilin samaa sanalla “hakukoneoptimointia”. “Optimointi” palautti tulokseksi Googlen hakusivun, jonka ensimmäinen tulos oli www.optimointi.com. Hakukoneoptimointia-sana puolestaan sai selaimen siirtymään suoraan sivulle www.hakukoneoptimointia.com.

Hyviä domaineja vielä vapaana

Suomalaisia IDN-domaineja on jo paljon varattukin. Monet niistä ovat varastossa odottamassa mahdollista käyttöä tai myymistä. Jotkut taas ohjaavat käyttäjän vanhempaan ja vakiintuneeseen osoitteeseen, kuten Uranuksen www.töihin.fi.

Useita hyviä domain-nimiä on kuitenkin vapaana. Tässä pari populaaristi orientoitunutta esimerkkiä:

• älyvisa.fi
• säpinä.fi

Riskisijoittaja ottaa myös .com ja .net -domainit

IDN-domaineihin liittyy nyt eräs tekninen rajoitus: selaimet näyttävät vain kansalliset (.fi, .se, .de, …) domainit selkokielisinä, .com- ja .net-tunnuksista näytetään niiden punycode-muunnos. Kun kursori viedään linkin päälle alapalkissa lukee siis xn—lydettvyys-v5a4s.com kun vastaava fi-domain on löydettävyys.fi. Sama ilmiö toistuu selaimen osoitepalkissa.

Punycode-muunnoksen näyttämiseen on hyvä peruste: huijaussivustot voisivat käyttää hyväkseen eksoottisia merkistöjä näyttääkseen joltakin hyvämaineiselta sivustolta. Esimerkiksi venäjän kielen kyrillinen a-kirjain muistuttaa paljon latinalaista a-kirjainta. Paypal.com, jonka ensimmäinen a-kirjain on korvattu kyrillisellä a:lla, on proof of concept tällaisesta huijauksesta.

IDN-domain-kysymys .com- ja .net-osoitteiden osalta odottaa vielä ratkaisuaan. On ehdotettu whitelist-tietokantojen ylläpitoa, joissa olisivat legiitimit kansainväliset verkkotunnukset. Toisaalta Internetin hallintoelin ICANN:n edustajat ovat vastustaneet sallittujen merkistöjen lisäämistä.

Vaikka .fi-päätteisen IDN-verkkotunnuksen varaaminen voi olla viisas sijoitus, sisältyy vastaavien .com- ja .net-osoitteiden varaamiseen se riski, ettei osoitteita pääse ottamaan käyttöön tai myymään pitkään aikaan.

Syynä tähän ei ole pelkästään mainossokeus tai Firefoxin Adblock Plus -lisäosa ja muut vastaavat mainosten suodattimet. Niin sanotut varhaiset omaksujat (early adopters) lukevat blogeja yhä useammin RSS-lukijalla, kuten Google Readerillä.

Varhaiset omaksujat ovat mainostajan kannalta merkittävä ryhmä, koska he aktiivisesti kokeilevat uusia tuotteita ja teknologioita ja parhaassa tapauksessa vielä esittelevät ja kehuvat niitä blogeissa, foorumeilla ja privaatisti tuttavilleen. Tämän ryhmän tavoittaminen mainonnalla onkin tullut yhä tärkeämmäksi keinoksi uusien tuotteiden markkinoinnissa.

Feedvertising on Text Link Ads -mainosverkon tarjoama RSS-mainonnan tekniikka. Sillä bloggaaja voi sisällyttää itse tuottamiaan, myymiään tai Text Link Adsin markkinapaikalta tulevia mainoksia bloginsa RSS-virtaan.

Blogin julkaisija voi käyttää feedissä myös pelkästään itse tekemiään tai hankkimiaan mainoksia. Palvelu on silloinkin täysin ilmainen. Tämä tekee palvelun kiinnostavaksi suomeksi bloggaaville, koska Text Link Ads -markkinapaikan RSS-mainokset ovat pääosin englanninkielisiä.

Suomalaiset bloggaajat ja webmasterit voivat siis vapaasti vaihtaa RSS-mainoksia keskenään tai he voivat myydä mainospaikkoja kotimaisille mainostajille. Myös muita omia sivustojaan voi mainostaa näin ilman että se vaikuttaa liian räikeältä tyrkytykseltä. Huomionarvoinen tulonlähde suomalaisesta RSS-mainonnasta tullee tosin vain hyvin suosituille sivustoille ja sellaisille blogeille, joilla on tarkasti rajattu ja ostokykyinen kohderyhmä.

Tällä hetkellä Feedvertising toimii ainostaan WordPress-blogeissa. Mainosten määrää voi säädellä nollasta kuuteen.

Lisätietoa

Googlen omistama Feedburner tarjoaa AdSense-mainoksia RSS-virtoihin. Feedvertising on yhteensopiva Feedburnerin kanssa.

Digikko: “Yhä suurempi osa ihmisistä on varhaisia omaksujia”