Sosiaalinen media eli some on nyt samanlaisen hypen kohteena kuin nettivideoissa mainostaminen vuosi sitten.

Sosiaalisen median konsultti voi olla itsekin hypettäjä, jolta puuttuu käytännön osaamista some-markkinoinnista. Tässä on yksi vinkki, miten voit erottua sellaisista.

Mitkä some-nappulat blogiin?

Moni sosiaalisen median konsultti käyttää suomenkielisessä blogissaan nappuloita, joilla postauksen voi jakaa tai merkitä kirjamerkiksi sosiaalisissa verkkopalveluissa.

Ongelma: jotkut nappuloiden palveluista on tarkoitettu vain englanninkieliselle sisällölle.

Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi Digg, Sphinn ja Mixx.

Jos joku oikeasti lisäisi näihin suomenkielisen blogin artikkelin, sitä pidettäisiin roskaamisena.

Väärillä nappuloilla some-konsultit herättävät epäluuloja ammattitaitoaan kohtaan:

• Eikö konsultti ole jaksanut katsoa, mitä nämä verkkopalvelut ovat?
• Eikö yritys tiedä, mitä sosiaalinen media on Suomessa?
• Tehdäänkö myös asiakkaille työtä juosten kusten?

Pitkässä nappularivissä on muitakin ongelmia:

• Oikeasti tärkeät palvelut eli Facebook ja Twitter eivät korostu tarpeeksi.
• Delicious- ja StumbleUpon-käyttäjät hyödyntävät selaimen lisäosaa, eivät nappeja.
• Omassa käytössä oleva palvelu on vaikea bongata nappikasasta.

Vinkki: dumppaa ShareThis, AddThis, AddToAny tms.

Suomenkieliseen blogiin tarvitaan yleensä korkeintaan kaksi nappulaa: Facebook ja Twitter. Lisäksi voit tarjota mahdollisuutta jakaa juttu sähköpostilla.

Nappulaähkyn taustalla on yleensä jonkin valmispalikan tai lisäosan harkitsematon käyttö blogissa. Tällaisia palikoita ovat esimerkiksi ShareThis, AddToAny ja AddThis.

Joskus palikka on tullut käyttöön blogin teknisen toteuttajan aloitteesta (tämän henkilökohtaisen vaivan vähentämiseksi), eikä konsultti ole korjannut tilannetta.

Ohjeita blogin nappuloiden toteutukseen

Jos olet epätekninen some-konsultti tai bloggaaja, voit jakaa nämä linkit blogin tekniikasta vastaavalle taholle:

• Facebookin generaattori jakonapeille ja -linkeille.
• Facebookin Like-nappi WordPress-blogiin.
• Ohje Twitter-jakolinkin luomiseen.

1. sisältö
2. toiminnallisuus
3. osallistaminen.

Sisältö

Suurin osa netin käytöstä on passiivista sisältöjen silmäilyä, lukemista, katselua ja kuuntelua. Kiinnostava ja aikaa kestävä sisältö takaa kävijävirtoja pitkälle tulevaisuuteen.

Sisältöä voivat olla esimerkiksi

• artikkelit
• sarjakuvat
• videot
• podcastit
• kuvat.

Sisältö voi olla myös palvelun käyttäjien luomaa, kuten ilmoituksia, blogijuttuja tai valokuvia. Tällaisen osallistumisen käynnistämiseksi tarvitaan kuitenkin yleensä jotakin toimituksellista sisältöä.

Suuri osa verkkopalveluista julkaisee sisältöä liian yksipuolisesti, kuten pelkkiä artikkeleita, vaikka osalle kävijöistä luontevampi omaksumismuoto olisi video.

Toiminnallisuus

Osa sivuston kävijöistä haluaa toimintaa: kun kärsivällisyys ei riitä sisällöille tai osallistumiseen, sivuston toiminnallisuus sitoo heitä uskollisiksi käyttäjiksi ja suosittelijoiksi.

Yksittäinen web-pohjainen  toiminto voi olla esimerkiksi

• laskuri (kalorilaskuri, ROI-laskuri, elinikälaskuri)
• generaattori (widgetille, grafiikalle, bullshitille)
• kehittynyt hakutoiminto (esim. semanttinen vertikaalihaku)
• aggregaattori (äkkilähdöistä, uutisista)
• jakopalvelu (tiedostoille, videoille, kuville, musiikille)
• Flash-peli (omaan toimialaan liittyvä humoristinen linkkipyydys?)
• suunnittelusovellus (talolle, sisustukselle)
• muunnin (tiedostomuodoille, valuutoille, mittayksiköille, nimille)
• ilmoitusmahdollisuus (osta, myy, anna, vuokraa, vaihda)
• vahtipalvelu (aiheille, ilmoitetuille kohteille, vertikaalihaun tuloksille)
• varausmoottori (matkalle, huoneelle, lautapelille, futikselle)
• kalenteri (henk. koht. raskaudelle, matkoille, harrastuksille).

Toimintojen suuri etu on se, että kerran valmistuttuaan ne eivät useinkaan vaadi paljon työtä tai rahaa. Toiminnallisuus tahkoo kävijöitä, markkinointihyötyä ja tuloja vuodesta toiseen.

Toiminnot ovat usein jo itsessään tehokasta markkinointia: tyytyväiset käyttäjät levittävät niistä tietoa Facebookissa, Twitterissä, blogeissa ja sähköpostilla.

Osallistaminen

Kun sivusto osallistaa käyttäjiä jakamaan ja keskustelemaan, nämä palaavat sille sosiaalisten tarpeidensa johdosta ja houkuttelevat muitakin luomallaan sisällöllä.

Tavoiteltavaa osallistumista voi olla esimerkiksi

• kommentointi ja keskustelu
• toisten käyttäjien kysymyksiin vastaaminen
• uuden sisällön jakaminen (esim. reseptit, ohjeet, kuvat)
• suhteiden muodotus muihin käyttäjiin (”lisää kaveriksi”)
• sisällön tai asioiden arviointi
• oman profiilin kehittäminen
• linkittäminen Facebookista ja Twitteristä.

Käyttäjien luoman sisällön ”rosoisuus” luo palvelulle uskottavuutta ja näyttää kävijöille esimerkkiä että ”muutkin tätä käyttävät”. Muiden esimerkki houkuttelee kuluttamaan sisältöjä, käyttämään toimintoja ja osallistumaan itsekin.

Miten huomioit tukijalat?

Jos sinulla on verkkokauppa, voit kirjoittaa itsellesi sopivaan tahtiin blogia kaupan alaan liittyen. Kiinnostavat kirjoitukset luovat sympatiaa ja kenties kiitollisuuttakin, jotka aukaisevat monen lukijan kukkarot. Arviointimahdollisuus saa ostajat suosittelemaan tuotteitasi toisilleen (katso esimerkkiä Mulletoi.comista).

Mediataloille sosiaaliseen mediaan liittyen paras ROI on nykyisten sivustojen kehittämisessä osallistavammiksi, osaksi sosiaalista mediaa. Myös hauskat ja hyödylliset toiminnallisuudet on syytä ottaa käyttöön, kun niiden tehtailuun kerran riittää resurssejakin. Häviäjiä ovat ne, jotka jäävät historiallisista syistä ”sisältöloukkuun” eivätkä opi uusia temppuja.

B2B-yritykselle blogi luo paitsi asiantuntevuuden vaikutelmaa niin myös parempia hakukonesijoituksia ja uusia asiakkaita niiden kautta. Twitterissä, Facebookissa ja LinkedInissä voi verkostoitua muiden yrittäjien kanssa ja tulla huomatuksi. Tarjottujen palveluiden tuomaa hyötyä tai säästöä voidaan puolestaan perustella laskurin avulla.

Jotkut verkkosovellukset menestyvät keskittymällä toiminnallisuuteen ja jättävät vähemmälle huomiolle muut tukijalat. Silti monella tällaisellakin palvelulla on sivustollaan blogi ja ne osallistavat käyttäjiään Facebookissa ja Twitterissä. Näin ne saavat enemmän huomiota ja arvostusta varhaisilta omaksujilta, jotka levittävät niistä tietoa sijoittajille ja potentiaalisille käyttäjille.

Uuden SEO:n myötä kuvioihin tuli sisällöntuotanto, brändäys, sosiaaliset mediat ja muita pehmeämpiä markkinoinnin keinoja. Nykyään vanha tekninen SEO ja uusi pehmeämpi SEO ovat usealla alalla voittamaton yhdistelmä.

Hakukoneoptimoinnin sulautuvat osa-alueet

Hakukoneoptimointi on jaettu perinteisesti sivun sisäisten ja ulkoisten tekijöiden optimointiin.

Sivun sisäinen hakukoneoptimointi (on-page SEO) tarkoittaa web-sivuston tekstin, rakenteen ja lähdekoodin sisällöllisiä ja teknisiä ratkaisuja, joilla sivut pyritään tekemään sekä yleisesti hakukoneystävällisiksi että erikseen löydettäviksi kullekin sivulle valituilla avainsanoilla.

Sivun ulkopuolinen hakukoneoptimointi (off-page SEO) tarkoittaa sivulle osoittavien linkkien hankkimista ja niiden sijainnin ja ankkuritekstien optimoimista. Tämä on tärkeää koska kehittyneet hakukoneet painottavat paljon sisään osoittavien linkkien määrää, laatua ja sijaintia sekä näissä linkeissä olevaa tekstiä laskiessaan sivun sijoitusta tuloksissaan. Linkkejä on perinteisesti hankittu esimerkiksi ostamalla niitä muiden sivustojen omistajilta, vaihtamalla sekä ilmoittamalla sivusto ilmaisiin ja maksullisiin hakemistoihin.

Tiukka jako sivun sisäiseen ja ulkoiseen hakukoneoptimointiin on vanhentumassa, koska sosiaalinen media mahdollistaa linkkien pyydystämisen sitä varten optimoidulla sisällöllä. Tällainen sosiaalista mediaa varten optimointi (social media optimization, SMO) voidaan lukea hakukoneoptimoinnin osatekijäksi, koska sen tavoitteena on suorien kävijöiden lisäksi linkkien tuomat paremmat hakukonesijoitukset koko sivustolle.

”Uusi SEO” on kattokäsite hakukoneoptimoinnin uusille menetelmille, joista sosiaalista mediaa varten optimointi on vain yksi. Seuraavassa käsitellään näitä uusia menetelmiä, yhä toimivia vanhan SEO:n kikkoja sekä sitä miten uusi ja vanha SEO voidaan yhdistää tehokkaaksi kokonaisuudeksi.

Esimerkkejä vanhentuneesta SEO:sta

Netti on pullollaan esimerkkejä vanhentuneesta vanhasta SEO:sta:

• Jätetään sivuston tai yrityksen nimi pois TITLE-tagista. Tämä vaikeuttaa sivuston brändäämistä hakutuloksien avulla ja oikeasti hyvien saittien kohdalla se myös pienentää CTR-lukua, kun hakijat eivät helposti spottaa aiemmin hyväksi havaittua lähdettä.
• Kommentoidaan blogeissa geneerisillä nimimerkeillä oman nimen sijasta, jotta parannettaisiin sijoitusta nimimerkin sanoilla (eli ankkuritekstillä). Luuletteko että saisin linkkejä kommentoimistani blogeista, jos muille näkyvä nimeni olisi ”Hakukoneoptimointi Blogi”? Aivan, esiintymällä ihmisenä, jolla on jotain sanottavaa, sinua todennäköisemmin myös arvostetaan linkeillä.
• Ostetaan linkkejä sen sijaan että ostettaisiin potentiaalinen linkkipyydys sisällöntuottajalta. Tosin esimerkiksi aikuisviihdettä, pillereitä, uhkapeliä ja pikalainoja kauppaaville sivustoille linkkien ostaminen tulee jatkossakin kannattamaan, mutta kovasti kilpailluilla mainstream-aloilla se alkaa olla häviävää taktiikkaa.
• Spämmätään MySpace-sivustoa kommenteissa olevilla linkeillä. Ikään kuin Google ottaisi ne vakavasti.

MySpace-käyttäjä ”Jack” kerää Internet Markkinointi -nimisen artistin tuotantoa. Vai mikä suomalainen blogi yrittää sijoittua noilla hakusanoilla?

Vanhaa SEO:a joka toimii vielä

Vanha SEO ei ole suinkaan synonyymi vanhentuneelle SEO:lle. Useat tekniset ratkaisut ovat yhä toimivia. Tässä niistä muutama:

• Title-tagi tulee olemaan tulevaisuudessakin tärkeä – ainakin niin kauan kuin hakukoneet näyttävät sen joka tuloksen yhteydessä (vaikka se olisi sama koko sivustolla).
• Avainsanat sivun otsikoissa, erityisesti pääotsikossa, kertovat hakukoneille noiden sanojen tärkeydestä. Tärkeää on myös otsikoiden erottuva muotoilu CSS-tyylisäännöillä: sivun alalaidassa h1-tagissa pienellä oleva lista avainsanoja on vanhentunutta SEO-kikkailua.
• Ripottele avainsanoja tasaisesti ja luontevasti tekstiin. Kieli kannattaa pitää luontevana – ei sanalistoja tai keinotekoista jankkaamista. Erityisen tärkeä paikka on sivun tekstin alkupää.
• Mikrosivustot kuten [avainsana].vox.com ovat toistaiseksi auttaneet tuomaan relevanssipisteitä [avainsana]n suhteen sivuille joille niiltä linkitetään. Luultavasti Google jossain vaiheessa iskee niitä vastaan, jolloin luonnottomalta vaikuttava linkkiprofiili voi laskea myös muilta saatujen linkkien arvoa näiden itse järjestettyjen lisäksi, etenkin jos ankkuriteksti on liian usein sama.
• Linkkisuosion kanavointi on kätevä tapa nostaa arvokkaita sivuja ja jakaa vähemmän suosiota epäolennaisille sivuille. Kyseessä ei ole pelkkä Googlen PageRank tai vastaava vaan muunkinlaiset mittarit jotka leviävät samantapaisesti kuin PageRank. Tulevaisuudessa Google huomioi tosin varmaan yhä enemmän todellista käyttödataa esimerkiksi Google Toolbar- ja Analytics -tietojen ja hakusivuilta tulevien hittien perusteella, jolloin kanavoinnin tuloksia verrataan todelliseen suosioon ihmisten keskuudessa.
• Pysyvät 301-uudelleenohjaukset ovat tärkeitä, kun sivuston URL-osoitteita muutetaan. Niillä saadaan kanavoitua linkkisuosiota sekä estettyä kuolleet linkit ja kirjanmerkit.

Uuden SEO:n menetelmät

Uusi SEO sisältää useita menetelmiä joista kaikki eivät ole niin uusia mutta kuitenkin tärkeää opittavaa tapoihinsa juuttuneille vanhan SEO:n osaajille. Tässä on listattu joitakin näistä menetelmistä:

• Kirjoitetaan konkreettista, lukijoita aidosti kiinnostavaa tekstiä, josta poimitut hakusanoja sisältävät pikku otteet näyttävät kiinnostavilta hakutuloksissa. Tekstissä on lukijaan vetoavaa informaation tuoksua (information scent).
• Pyritään aktiivisesti rakentamaan sivuston tai yrityksen brändiä käyttämällä sen nimeä TITLE-tagissa ja muissa tärkeissä paikoissa. Tavoitteena on, että myös brändi kannustaa hakijaa napsauttamaan hakutulosta.
• Luodaan linkkipyydyksiä ja käytetään niiden markkinointiin sosiaalisen median verkkopalveluita.
• Verkostoidutaan ja tehdään merkittäviä asioita myös netin ulkopuolella.
• Valjastetaan blogiin kirjoittaminen keskeiseksi osaksi sisältöstrategiaa. Näin tavoitellaan muun muassa uskollisia lukijoita, linkkisuosiota koko sivustolle ja hakukoneliikennettä pitkän hännän hakulauseilla.
• Linkitetään rohkeasti ulospäin ja yleensä pidättäydytään linkinvaihdosta. Linkinvaihto on vanhankin SEO:n perspektiivistä tehotonta – jopa haitallista, vaikka se voikin tuoda suoria kävijöitä.
• Luodaan lippulaivasisältöä, josta sivusto muistetaan.
• Tullaan verkkoyhteisöjen aktiivisiksi ja tuottaviksi jäseniksi. Sosiaaliseen mediaan on mentävä mukaan, jos siitä halutaan kunnon hyötyjä. Mukana olo on kaiken lisäksi palkitsevampaa kuin spämmääminen eikä siitä voi ”jäädä kiinni”.
• Mahdollistetaan yhteisöllisyys. Niin saadaan uskollisia käyttäjiä ja näiden tuottamaa sisältöä. Foorumin ylläpito, tuotearvioiden vastaanottaminen ja keskustelu blogissa ovat ilmeisiä sosiaalisuuden muotoja. Vähemmän ilmeistä on keskustelun tuominen paikkoihin, joissa sitä ei tavallisesti esiinny, kuten Bemmu.com-verkkokauppa on tehnyt. Muista: ihmiset kommentoivat netin ulkopuolellakin kaikenlaista; kaikkea voi kommentoida – netissäkin.
• Hyödynnetään Googlen Universal Search -järjestelmää optimoimalla kuvia, uutisia, YouTube-videoita ja Google Maps -karttoja. Näin voidaan ohittaa koviakin kilpailijoita perinteisessä tekstihaussa.

Mitä uusi SEO ei ole

Uusista hakukoneoptimoinnin menetelmistä on liikkeellä joitakin väärinkäsityksiä. Oikaisen seuraavaksi näistä muutaman.

Iso kasa sosiaalisen median kirjanmerkkausnappeja juttujen lopussa

Näitä on ilmestynyt useille suomalaisillekin web-osaajien sivuille. Ongelmana näissä kuvakelistoissa on se, että joukossa on puhtaasti englanninkieliselle sisällölle tarkoitettuja palveluita kuten Digg ja Netscape (suomenkielistä Reddit-osiotakaan ei vielä ole). Suomenkielisen aineiston linkittäminen niistä olisi spämmäämistä.

Tässä on kolme muuta rajoitusta nappulakasojen hyödyllisyydelle:

1. Käyttäjät, jotka eivät tiedä mistä on kyse, voivat klikkailla useaa kuvaketta, mikä lisää entisestään hämmennystä.
2. Itse käyttämäänsä palvelua on vaikea spotata isosta listasta.
3. Useat suomalaiset sosiaalista kirjanmerkkausta harrastavat hoitavat merkkaamisen muilla tavoin, kuten selaimessaan olevalla lisäosalla (StumbleUpon ja Del.icio.us) tai sosiaalisen verkkopalvelun omalla sivustolla, jolloin napeille jää lähinnä muistuttava rooli.

Hillittömät linkkilistat kannattaakin karsia korkeintaan muutaman tärkeimmän palvelun nappuloihin. Sopivia kandidaatteja ovat sivuston kohderyhmästä riippuen esimerkiksi Bongaa!, Blogispotti, Del.icio.us, StumbleUpon ja Blogilista.

”Sosiaalisen median verkkopalvelut ovat lähinnä Googlelle vaihtoehtoisia liikenteen lähteitä”

Sosiaalisen median käsittäminen pelkkänä ”muuna kanavana” unohtaa sen keskeisen vaikutuksen eli linkit. Suosio sosiaalisen median verkkopalveluissa voi tuottaa aimo annoksen parasta hakukoneoptimointia: ihmisten antamia editoriaalisia linkkejä blogeista. Nämä puolestaan nostavat paitsi linkitettyjen juttujen niin myös koko sivuston hakukonesijoituksia. Linkkisuosio leviää sivuston sisällä niillekin sivuille joille kukaan ei suoraan linkitä.

”Sosiaalinen media soveltuu mainostulojen nopeaan kasvattamiseen”

Jollekulle tulee joskus mieleen ajatus että sissimarkkinointi sosiaalisilla medioilla on kätevä tapa nostaa mainostuloja. Ehkä, jos tuntee rikastuvansa 3,50 eurosta saatuaan juttunsa kolmen verkkopalvelun etusivulle.

Oikeasti ne mainokset kannattaa änkeä pikemminkin muille sivuille kuin niille äänestyssivustoille syötettäville. Silmiinpistävät mainokset nimittäin pienentävät mahdollisuuksia saada linkkejä ja antavat muutenkin halvan kuvan sivustosta.

”Sosiaalista mediaa voidaan hallita”

”Sosiaalisen median hallinta” -ilmaus tarttui silmiin erään suomalaisen SEO-firman työntekijän haastattelusta. Jos ilmaus ei ollut lapsus tai toimittajan vääristely, kyseessä on perinpohjainen väärinymmärrys.

Muutaman hengen keskustelua voidaan hallita, joskus vähän isommankin seurueen. Sosiaalinen media koostuu kuitenkin lukuisista äänistä ja yksilöistä. Sitä ei voida hallita eikä oikein ennakoidakaan. Siihen on vain mentävä mukaan omalla panoksellaan ja toivottava parasta.

Tämä ei tarkoita etteikö olisi toimivia käytäntöjä, joilla menestymisen mahdollisuuksia kasvatetaan. Pitää tutkia ja kokeilla, millainen sisältö sosiaalisten verkkopalveluiden käyttäjiin ja alan bloggaajiin uppoaa ja sitten tehdä samanlaista. Tämä poikkeaa huomattavasti perinteisen hakukoneoptimoinnin mainos- ja myyntitekstien kirjoittamisesta.

Uusi SEO kukoistaa vanhan SEO:n avulla

Uusi SEO voi tuottaa tuloksia yksinäänkin. Parhaiten se kuitenkin menestyy silloin kun siihen yhdistetään rautainen vanhan SEO:n osaaminen, esimerkiksi näin:

• Tekstimuotoista linkkipyydystä varten tehdään ainakin pintapuolinen avainsanatutkimus. Näin kasvatetaan hakukoneliikennettä myös suoraan pyydyksen sivulle, kun tärkeisiin paikkoihin ujutetaan aihepiirissä suosittuja hakusanoja.
• Hakusanojen samaan aikaan suunnitelmallinen ja luonteva ripottelu nivotaan kiinteäksi osaksi kirjoittamista. Tätä periaatetta on noudatettu tässäkin blogissa.
• Linkkisuosiota kanavoidaan linkkirakenteella lippulaivasisältöön ja muihin linkkipyydyksiin, jotta sivustolle saapuvat saisivat siitä mahdollisimman positiivisen kuvan.
• Ankkuritekstien avainsanoja vaihdellaan syötettäessä linkkejä eri sosiaalisen median verkkopalveluihin. Näin huolehditaan siitä, että sivuille tulevien linkkien profiili näyttää hakukoneille luonnolliselta.
• Jopa mikrosaitit voivat tulla tarpeeseen linkkejä kalasteltaessa. Näitä voi harkita jos varsinaiselle markkinoinnin kohdesivustolle on vaikea saada laadukkaita linkkejä.
• Huolehditaan että CMS eli sisällönhallintajärjestelmä on teknisesti hakukoneystävällinen ja optimoitu. Näin on menetelty myös tässä WordPress-blogissa.

Luonnollisesti uusi SEO hyötyy monesta muustakin teknisestä kikasta. Näitä tullaan käsittelemään tässä blogissa jatkossakin.

Markkinointi tapahtuu ostetulla mainonnalla tai ilmaiseksi omalla StumbleUpon-profiililla. Tässä oppaassa käsitellään molempia tapoja.

Miten StumbleUpon toimii?

Stumbleupon toimii nettiselaimeen asennettavalla työkalurivillä, jonka napin painallus arpoo omien kiinnostusten ja kaverien arvioiden perusteella selaimeen uusia sivuja.

Tällä hetkellä StumbleUpon-työkalurivi on ladattavissa Firefox- ja Internet Explorer -selaimille.

Kaikki näytettävät sivut ovat muiden käyttäjien ja joskus mainostajien syöttämiä, ja niitä voidaan arvostella nappuloilla ”I like it!” (peukku ylös) ja ”No more like this” (peukku alas). Nämä arviot vaikuttavat siihen, millaisia sivuja käyttäjälle ja tämän faneille jatkossa näytetään.

Näytettäviin sivustoihin vaikuttaa huomattavasti StumbleUponin kaverisysteemi eli minkälaisten käyttäjien ”fani” olet.

Jos lisäät jonkun kaveriksesi, sinulle näytetään hänen arvostamiaan sivuja jotka kuuluvat määrittämiisi kiinnostuksen kohteisiin (kategorioihin). Jos hän lisää sinut kaveriksesi, homma toimii myös toisin päin.

Isosta listasta valittavien kategorioiden lisäksi voit määrittää näytettäviä sivuja myös vapaasti valittavien tagien, kielen ja sisältötyypin mukaan. Tällä hetkellä StumbleUpon voi näyttää tekstien lisäksi myös videoita, PDF-tiedostoja, kuvia, ääntä ja Flash-sisältöä.

StumbleUpon-mainonta tavoittaa varhaiset omaksujat

StumbleUpon-verkkoyhteisön pääasiallinen liiketoimintamalli on web-sivujen kohdistettujen näyttökertojen myyminen mainostajille. Yhden näyttökerran hinta on 0,05 dollaria, ja kohdistaminen tapahtuu käyttäjän sijainnin, sukupuolen, iän ja tämän itse määrittämien kiinnostusten mukaisesti.

Mainostaminen maksaa siis kutakuinkin saman verran kuin AdWords-mainokset halvimmillaan Google-hakutulosten yhteydessä (tai julkaisijaverkostossa). Merkittävä ero on siinä, että käyttäjä ei itse klikkaamalla valitse näytettävää sivua vaan se arvotaan tälle kun tämä haluaa päämäärättömästi surffailla.

Tämä satunnaisuus ja käyttäjän vaihtelunhalu asettaa erityisiä vaatimuksia laskeutumissivulle:

• Sivun ulkoasun on oltava ammattimainen: tökerö ja epäselvä design saa monet kärsimättömät stumblaajat arpomaan heti uuden sivun.
• Lasketumissivun on oltava itsessään hauska tai kiinnostava: itsekin annan välittömästi negaa jokaiselle sivulle, jonka pääasiallinen sanoma on osta! osta! (Huomattavia poikkeuksia ovat tunnetut ja hyvämaineiset, monesti avoimen koodin tai freeware-brändit, kuten Firefox, jonka sanomaa stumblettajat haluavat peukuttamalla levittää.)
• Sivun aihe ja pointti on ilmettävä hyvin nopeasti: stumblaajat eivät jaksa ottaa siitä selvää, monet viipyvät sivulla alle 10 sekuntia.
• Älä jaa sisältöä useammalle sivulle. Tällainen vähentäisi ”I like it!” -äänien todennäköisyyttä.
• Älä anna liialla mainosmaisuudella ilmi, että näyttö on ostettu! Monet sivullesi päätyvät eivät tiedä tätä, joten miksi turhaan heikentää mahdollisuuksia?

Lukemieni kokemusten perusteella StumbleUpon-mainonta vaikuttaisi sopivan erityisesti brändin nostamiseen, viraalikampanjoihin, isojen marginaalien B2B-aloille ja peruskäyttäjille ilmaisten työkalujen markkinointiin. Paljon konversioita on turha odottaa, mutta kun 1000 varmaa ja hyvin kohdennettua kävijää maksaa 37 euroa, niin edullisesta mainonnasta on kuitenkin kyse.

StumleUpon-käyttäjät ovat varhaisia omaksujia, jotka voivat levittää tietoa uusista sivustoista, tuotteista ja palveluista – myös linkittämällä. Jos he painavat työkalurivinsä ”I like it!” -nappulaa, sivusi voi saada ilmaisia näyttöjä sittenkin kun kampanjan budjetti on käytetty loppuun.

Mainostajan ”I like it!” ja ”No more like this” -painalluksista saamat tilastot mahdollistavat myös sivujen designin ja sisällön testaamisen: StumbleUpon kertoo mikä toimii ja mikä ei.

Power account tuo kestävämmän suosion

StumbleUpon-markkinointi onnistuu myös täysin ilmaiseksi. Kuka tahansa voi rekisteröityä, syöttää parhaat sivunsa palveluun ”I like it!” -napilla ja odottaa kävijöitä sivuilleen.

Käytännössä menestys vaatii kuitenkin työtä. Omalle profiilille on luotava historia ja löydettävä kavereita, jotka haluavat nähdä syöttämiäsi ja tykkäämiäsi sivuja. Sosiaalisilla medioilla markkinoivat käyttävät tällaisesta nimitystä power account tai power profile, ”voimaprofiili”.

Voimaprofiilia rakennetaan seuraavilla menetelmillä:

• Rajaa aiheesi. Vaikka määrittäisitkin ison joukon kiinnostuksen kohteita, nosta peukkua ja syötä sivuja vain joistakin rajatuista ja mielellään yhteen liittyvistä aiheista. Näin profiilia katsovat huomaavat helpommin, jos he ovat kiinnostuneita samoista asioista ja voivat lisätä sinut kaverikseen.
• Täggää ja kategorisoi syöttämäsi sivut huolellisesti. Syöttäjän avatar ja linkki tämän profiiliin tulee hetkeksi näkyviin kunkin tägin ja kategorian omalle StumbleUpon-sivulle (kuten tälle). Omat sivusi saavat myös todennäköisemmin näyttöjä, jos täggäät ne osuvilla ja suosituilla tageilla joita muut tilaavat.
• Liity ryhmiin. Jos liityt StumbleUpon-sponsoriksi ($20/vuosi), voit perustaa myös omia ryhmiä.
• Käytä StumbleUponia säännöllisesti, mieluiten päivittäin. Jotkut markkinoijat spekuloivat jo pelkän ahkeran käytön lisäävän profiilin vaikutusvaltaa. Harva haluaa kaverikseen palvelun hylänneitä käyttäjiä
• Syötä juttuja myös altruistisesti. Löytämällä kiinnostavia sivuja todistat arvosi kaverina.
• Valikoi kaverisi. Ota kavereiksi sellaisia henkilöitä, jotka käyttävät StumbleUponia aktiivisesti ja ovat kiinnostuneet samoista asioista. Sinulla voi olla enintään 200 kaveria.

Sosiaalinen media arbitrage-instrumenttina

John Wesley on esittänyt häikäilemättömän arbitrage-taktiikan voimaprofiilin luomiseksi. Se perustuu siihen, että eri verkkoyhteisöjen käyttäjät pitävät samoja juttuja kiinnostavina mutta kilpailu niiden ensin syöttämisestä vaihtelee. Jos syötät StumbleUponiin Digg- ja Reddit-palvelujen voimakkaasti suosiossa nousevia sivuja, saat kavereita ja vaikutusvaltaa StumbleUponissa, jossa kilpailu profiilin kehittämiseksi on vähäisempää.

Itse en ole soveltanut tätä arbi-taktiikkaa, koska en pyri maksimoimaan StumbleUpon-kavereideni määrää. Sen sijaan syötän juttuja itseäni aidosti kiinnostavista niche-aiheista ja tilaan näyttöjä sellaisilta käyttäjiltä, jotka ovat kiinnostuneet markkinoinnista ja web-suunnittelusta samoin kuin minä.

Luulen että tämä hidas ”strategia” tulee maksamaan itsensä takaisin siinä vaiheessa, kun käynnistän englanninkielisen Internet-markkinointia käsittelevän blogin. Asiaviihdettä, videoita, flash-pelejä yms. valtavirtakamaa markkinoiville arbitrage eli tässä tapauksessa kilpailuepäsuhdan hyväksikäyttö on kuitenkin varteenotettava taktiikka.

Tule osaksi StumbleUpon-yhteisöä

Selän raapiminen tuntuu toki mukavalta, mutta pelkät raavi-mun-selkää-niin-mä-raavin-sun -järjestelyt eivät pidemmän päälle toimi sosiaalista mediaa hyödyntävässä markkinoinnissa. StumbleUpon-menestys vaatii sekin palvelun aktiivista käyttöä.

Pian tulet huomaamaan, että StumbleUpon-markkinointi ei ole mitään hakemistoihin syöttämiseen verrattavaa raatamista vaan palkitsevaa uusien sivustojen löytämistä ja ehkä myös verkostoitumista. Perttu Tolvanen on luonnehtinut eräässä kommentissaan StumbleUpon-yhteisöä ilmaisulla ”LinkedIn steroideilla”. Omaa profiilia voi siis käyttää myös suoraan itsensä tai palveluidensa markkinointiin ja jopa ihmissuhteiden etsimiseen.

Syötä parhaat juttusi ja sinuun linkittävät

Ainoastaan selänraapijat ottavat kavereikseen käyttäjiä jotka syöttävät StumbleUponiin vain omia juttujaan. Tällaisiakaan kavereita ei tarvitse suoranaisesti vältellä niin kauan kun kaverikiintiötä riittää. Näitä ei kuitenkaan kannata ensisijaisesti tavoitella, koska raapijoiden merkitys on pieni aktiivikäyttäjiin verrattuna.

Tässä on muutama neuvo omien juttujen syöttämisestä:

• Syötä omista jutuistasi StumbleUponiin vain edustavimmat. Äläkä syötä näitäkään yhteen pötköön. Näin vältyt vaikuttamasta pelkältä itsesi mainostajalta, jollaisen kaveri harva aktiivikäyttäjä haluaa olla.
• Joskus kannattaa antaa muillekin tilaisuus syöttää sivujasi: vaikutus voi olla huomattava, jos asialla on power user, jolla on kymmeniä vaikutusvaltaisia StumbleUpon-kavereita. Jotkut aggregoivat syöttönsä kotisivuilleen, joten automaattisia linkkejä voi olla luvassa muualtakin kuin StumbleUpon-profiileista.
• Parhaat jutut kannattaa kuitenkin usein syöttää itse, sillä syöttäjä pääsee valitsemaan sivun kategorian. Väärä tai ylimalkainen kategorisointi voisi nimittäin tarkoittaa mitätöntä liikennettä sivulle, koska se ei tavoittaisi tarpeeksi myötämielistä yleisöä.
• Loren Baker on esittänyt ovelan kiertotien kävijöiden lisäämiseen: jos syötät StumbleUponiin omaan sivuusi linkittävän ulkopuolisen sivun, saat enemmän kävijöitä myös sitä kautta.

Eli ei muuta kuin stumblettamaan. Minutkin voi merkata kaveriksi, jos on kiinnostunut samoista aiheista. Itse lisään kavereikseni säännöllisiä käyttäjiä samalla perusteella.

Lisää aiheesta

Advertiser Help Center – ohjekeskus mainostajille.

A Comprehensive Guide to StumbleUpon: How to Build Massive Traffic to Your Website – doshdosh-blogin Makin erinomainen opas StumbleUpon-markkinoinnista.

Stumbling voyeur – näin pääset vakoilemaan tunnettuja StumbleUpon-käyttäjiä. Itsekin olen liittynyt artikkelissa mainittuun StumbleUpon Beta -ryhmään.

Ultimate StumbleUpon Resource – kokoelma linkkejä StumbleUpon-markkinointia käsitteleviin artikkeleihin.

Wikipedia taipuu kuitenkin täysin kunnialliseksi markkinoinnin välineeksi, jolla voidaan vahvistaa brändiä, osoittaa oma asiantuntemus ja tuoda kävijöitä omille web-sivuille. Lisäksi Wikipedia on tärkeä väline maineenhallinnassa, jos yritys ja sen tuotteet ovat riittävän merkittäviä jotta artikkelit niistä ovat perusteltuja.

Merkittävyys oikeuttaa artikkelit, laatu linkit

Wikipedia-markkinointi perustuu omien tuotteiden, palveluiden tai yrityksen merkittävyyteen ja tunnettuuteen sekä omalla sivustolla oleviin korkealaatuisiin artikkeleihin. Tuotteista ja niiden edustamista kategorioista voidaan kirjoittaa artikkeleita, joiden kehittämiseen Wikipedia-yhteisö osallistuu ja tuottaa ilmaista sisältöä. Artikkeleiden ”Aiheesta muualla” -osioihin voidaan puolestaan lisätä linkkejä omille sivuille, jotka antavat hyödyllistä lisätietoa aiheesta.

Tuotteen tai yrityksen on oltava riittävän tunnettu ja merkittävä, jotta artikkeli siitä olisi perusteltu eikä joutuisi poistetuksi. Vastaavasti markkinoitavalla sivustolla on oltava materiaalia, joka on riittävän laadukasta ja aiheeseen liittyvää, jotta siihen on perusteltua linkittää Wikipediasta.

Roska ja mainokset poistetaan

Seuraava ruudunkaappaus Wikipedia: deletionismi -esseestä perustelee niitä vaatimuksia, joita artikkelin aiheen on täytettävä, jotta innokkaat Wikipedia-poliisit eivät poistaisi juttua:

Yritysten ja verkkopalveluiden osalta on hyödyllistä lukea myös nämä esimerkit poistuista ja säilytetyistä sivuista:

Lähde: Wikipedia: Poistokäytäntö/Suuntaviivoja -artikkeli.

Jos Wikipediaan sopimatonta artikkelia ei poisteta suoraan roskana, asiasta voidaan järjestää äänestys. Tällä hetkellä poistamiseen vaaditaan 70 prosentin kannatus. Äänioikeuteen vaaditaan mittava muokkaushistoria.

Äänestyksen alaiseen artikkeliin tulee tällainen merkintä:

Varsinainen äänestys löytyy Wikipedia: Poistettavat sivut -sivulta. Tämä vielä meneillään oleva äänestys kertokoon varoittavana esimerkkinä liian röyhkeästä Wikipedia-markkinoinnista:

Miten kirjoitan Wikipedia-artikkelin?

Jos ala, tuote, palvelu tai yritys täyttää merkittävyysvaatimukset, siitä saattaa olla hyödyllistä kirjoittaa artikkeli. Tällöin on syytä huomioida seuraavat periaatteet:

• Älä kilpaile itsesi kanssa: Wikipedia on usein hakutulosten kärkipäässä hakusanalla jos toisella, joten varmista ettei se syrjäytä omia sivujasi. Eniten vaikuttavat artikkelin otsikossa olevat avainsanat.
• Kirjoita objektiivisesti, ikään kuin ulkopuolisen näkökulmasta.
• Älä mainosta. Mainokset poistetaan nopeasti ja sellaiset varjostaisivat Wikipedia-tunnustasi ja IP-osoitettasi myös tulevaisuudessa.
• Älä pelkää kontrollin menetystä: Wikipedian käyttäjät tuottavat puolestasi sisältöä, joka voi hakukoneiden välityksellä tuoda uusia asiakkaita.
• Korjaa nopeasti virheet ja epätarkkuudet. Tehokas maineenhallinta edellyttää, että pystyt seuraamaan artikkeliin tehtäviä muutoksia.
• Viittaa puolueettomiin lähteisiin, jos mahdollista. Näin voit esittää helpommin positiivisiakin faktoja yrityksestä tai tuotteesta.

Millaiseen sivuun kannattaa linkittää?

Tietosanakirjan spämmääminen kehnoon tai epäolennaiseen sisältöön osoittavilla linkeillä ei kannata: hakukoneoptimointi ei hyödy linkeistä, sillä jokainen ulospäin osoittava linkki sisältää rel=”nofollow” -attribuutin (poikkeuksena vain jotkut muut wiki-projektit). Nofollow tarkoittaa sitä, että kehittyneet hakukoneet kuten Google eivät ota linkkejä huomioon hakutuloksia järjestäessään.

Wikipedia-poliisit kyllä huomaavat spämmilinkit. Tekemäsi muokkaukset tallentuvat käyttäjätunnuksesi tai IP-osoitteesi historiaan. Päivänvaloa kestämättömät muokkaukset voivat siis hyvinkin tulla julkisuuteen.

Spam-historialla varustetut tunnukset ja IP-osoitteet voidaan asettaa porttikieltoon. Anonymiteetti on sekin rajallista: Yhdysvalloissa on ollut pieniä skandaaleja, kun poliitikko tai tämän tukija on muokannut poliitikosta kertovaa Wikipedia-artikkelia. Muokkaajan tunnistus onnistuu IP-osoitteen avulla.

Linkki kannattaa yleensä laittaa artikkelin lopussa olevaan ”Aiheesta muualla” -osioon. Sellaisen osion voi tehdä helposti itsekin. Valmiin osion kohdalla kannattaa apinoida muiden linkkien esitysmuotoa tai sitten muuttaa ne kaikki oman, selkeämmän logiikan mukaisiksi.

Millainen sitten on sivu, joka onnistuu saamaan pysyvän linkin Wikipediasta? Sellaisen voi tunnistaa esimerkiksi seuraavista tekijöistä:

• sisältö antaa hyödyllisen lisän tai havainnollistuksen Wikipedia-artikkelin tietoihin
• ei silmiinpistäviä mainoksia
• asiatyyli, ei vuodatusta tai humoristista otetta
• koko sivuston kaupallinen tarkoitusperä taka-alalla tai piilossa
• ei myyntipuhetta, suostuttelua tai muita markkinoinnin ilmaisukeinoja
• faktat kunnossa ja tarvittaessa perusteltu, ehkä myös lähdeviittein tai linkeillä
• yleistajuisuus
• selkeä jäsentely ja looginen etenemisjärjestys

Wikipediasta linkittämisellä on kaksi tarkoitusta:

1. tuoda kävijöitä sivustolle
2. osoittaa kirjoittajan tai yrityksen asiantuntemus

Kävijöiden havaitsema asiantuntemus tuo statusta ja status puolestaan asiakkaita. Samalla myös myös brändi vahvistuu. Tietosanakirjan avulla markkinointi on siis hyvin epäsuoraa mutta kuitenkin kannattavaa, koska se on niin helppoa. Tehokkuudesta ja muista eduista lisää alempana.

Underdog-hakukoneoptimointi

Monella alalla jollekin tuotteelle tai palvelulle on vaihtoehtoisia nimityksiä. Esimerkiksi Googlen hakutuloksien yhteydessä olevia mainoksia voidaan kutsua esimerkiksi hakukonemainonnaksi, hakusanamainonnaksi, hakusanamarkkinoinniksi tai Google AdWords -mainoksiksi. Näistä voidaan hakea Googlella tietoa myös yhdyssanavirhein kuten ”hakukone mainonta” yms.

Usein suosituimmalla nimityksellä on vaikeaa sijoittua hyvin hakukoneiden hakutuloksissa, varsinkin jos oma sivusto on uusi. Google esimerkiksi painottaa verkkotunnuksen, sivuston ja siihen osoittavien linkkien ikää niin paljon, että uusien sivustojen on hankala nousta vanhempien ohi hakutuloksissa.

Wikipedian artikkelit sijoittuvat sen sijaan hyvin Googlen hakutuloksissa, yleensä 10 ensimmäisen sivuston joukkoon. Uusi tulokas voi siksi hakukoneoptimoida sivunsa vähemmän kilpaillulle hakusanalle ja laittaa suosituimmalla hakusanalla otsikoidusta Wikipedia-artikkelista linkin omalle sivulleen (joka täyttää edellä listatut laatuvaatimukset). Näin saadaan katettua kaksi vaihtoehtoista nimitystä, joista vähemmän kilpaillulla lisäksi sijoitutaan suoraan hyvin.

Itse olen soveltanut tätä strategiaa kirjoittamalla Wikipediaan kokonaan uuden artikkelintyngän ja otsikoimalla sen suositummalla ilmauksella. Tämä oli oikeutettua, koska aihe on riittävän merkittävä, tynkä asiallinen ja otsikon nimitys oikeasti käytetympi. Aiheesta muualla -osioon laitoin linkin omalle sivulleni, joka on otsikoitu vähemmän suositulla nimellä. Näin saan kävijöitä molemmilla hakulauseilla – sekä suoraan Googlesta että kiertotietä Wikipedian kautta.

Wikipedia-markkinoinnin tehokkuus

Wikipedia-markkinointi linkittämällä ei tarkoita sitä että kirjoittaisit varta vasten Wikipediaa silmällä pitäen artikkelin johon sitten linkittäisit. Ehei, kirjoitat artikkelin jotta siitä tulisi linkkipyydys ja asiantuntemuksen osoitus potentiaalisille asiakkaille ja mahdollisesti rekrytoitaville. Lisäksi linkität siihen aiheen Wikipedia-artikkelista.

Wikipedia-linkitys on siis täydentävä ja nopeakäyttöinen markkinoinnin väline. Kirjoitettaessa on kuitenkin hyvä kysyä itseltään, hyväksyisikö Wikipedia-yhteisö artikkelin. Tämä on eräänlaista sisäistä laadunvarmistusta.

Entäs ROI? ROI on lyhenne sanoista Return on Investment ja tarkoittaa toimenpiteen antamaa rahallista tuottoprosenttia suhteessa kuluihin (tuntipalkka kertaa käytetty aika).

Wikipediasta linkittäminen on nopea juttu, jonka hyötyjä voidaan arvioida web-analytiikan avulla: kuinka moni tietosanakirjasta tulleista kävijöistä ostaa tuotteen, ryhtyy asiakkaaksi tai lähettää tarjouspyynnön? Kaikkien hyötyjen mittaaminen on kuitenkin vaikeaa: tässä mielessä Wikipedia-markkinointi muistuttaa massamainontaa.

Kävijöitä Wikipedia voi tuoda runsaasti. Eräällä markkinoimallani sivustolla se tuo toiseksi eniten kävijöitä heti Googlen jälkeen. Nämä kävijät ovat hakemassa tietoa, mutta jotkut heistä saattavat päätyä myös asiakkaiksi, linkittäjiksi tai tiedon levittäjiksi.

Isoista toimijoista Wikipedia-linkkien tehon on huomannut Comedy Central -TV-kanava (joka myös pilailee tietosanakirjan kustannuksella). Kanava saa jopa 90 000 käyntiä Wikipediasta kuukausittain.

Myös Wikipedia-artikkeleiden kirjoittaminen kannattaa mikäli oman tuotteen tai yrityksen merkittävyyskynnys ylittyy. Näiden artikkelien hyöty piilee Wikipedian hyvissä hakukonesijoituksissa. Kun juttu alkaa elää omaa elämäänsä tietosanakirjassa, siihen saattaa päätyä sanoja joita et itse olisi ajatellutkaan. Kun ihmiset hakevat tietoa Googlella, he voivat noilla hakusanoilla löytää tuotteesi tai yrityksesi ja vieläpä päätyä linkin kautta omille web-sivuillesi. Wikipedia siis kasvattaa luoksesi johtavien hakusanojen pitkää häntää.

Ovelampi tapa kirjoittaa artikkeleita on liikenteen haaliminen Wikipedian kautta hakusanoilla, jotka ovat liian hankalia omien sivujen hakukoneoptimoinnissa. Omat sivut voi sitten optimoida vähemmän kilpailluille avainsanoille (mikä on sitä underdog-hakukoneoptimointia).

Lopuksi: onko kaikki markkinointi pahuutta?

Tämä artikkeli saattaa herättää kielteisiä tuntemuksia muissa Wikipedian ystävissä. Ajatellaan, että on sikamaista valjastaa ihmisten pyyteetön kansanvalistus rahan tavoittelulle. (Tosin Wikipedia on tehnyt näin jo itsekin poistamalla nofollow-attribuutit kaupalliseen Wikia-sisarpalveluun osoittavista linkeistä. Näin Wikian sivut nousevat huomattavasti Googlen hakutuloksissa ja tuovat mainoksillaan rahaa Wikipedian perustajalle.)

Kaikille kriitikoille ei riitä edes se, jos yritykset palvelevat Wikipedian käyttäjiä laatimalla tasokkaita juttuja itsestään, tuotteistaan ja alastaan. Kriitikot voivat esittää, että silloinkin toiminnan motiivi tekee siitä epäeettistä tai ainakin epämiellyttävää.

Tämä on mielestäni jokseenkin kapea ajattelutapa. Harva menestyvä Internet-markkinoija tekee työtään vain euronkuvat silmissään. Tämäkin blogi on perustettu markkinointia varten, vaikka tuotto onkin ollut toistaiseksi mitätön ja vaatimaton kaupallistaminen tapahtuu vasta sitten kun saan vapautettua aikaa muilta projekteilta konsultointiin. Nautin silti näiden juttujen kirjoittamisesta, taustatutkimuksesta ja kommentoijien kanssa keskustelusta. Suhtautuisin säälien markkinoijaan, joka tekisi työtään vain rahasta.