Tällaiset välikädet voivat olla silti edullisempia kuin vuokraisäntänsä, jos ne tyytyvät pienempään voittoon.”

Tässä mainitsemassani tapauksessa oli juuri kyse tästä. Sopimus kuitenkin alkuperäisen ISP:n kanssa oli kuitenkin paljon kannattavampaa.

Pitääpä tsekata tuo Wikipedia-artikkeli. Jospa saataisiin yhtä hedelmällinen keskustelu aikaan kuin tämänkin artikkelin tiimoilta.. ;-)

Noissa ISP-kuvioissa on syytä tietää, että jonkin sortin välikäsijärjestelyt ovat hyvin tavallisia. Yritys voi esimerkiksi vuokrata tilaa palvelimilleen Elisalta tai TDC Songilta ja silti toimia kotiosoitteessa.

Tällaiset välikädet voivat olla silti edullisempia kuin vuokraisäntänsä, jos ne tyytyvät pienempään voittoon.

Muistelen hämärästi, että Hillomies-tapauksessa kuvalla osoitettiin, ettei miehen autoliike ollut aivat tavanomainen: olisi aika erikoista että myyntikohteita säilytettäisiin kerrostalon parkkipaikalla.

Lupailemani Wikipedia-aiheinen artikkeli on muuten valmis.

Tässä tapauksessa kuva oli osa kokonaisuutta, jolla sain tämän yrityksen luopumaan ideastaan ja kehittämään liiketoimintaansa järkevämmin.
Totta kai taustalla oli muutakin, mm. erään henkilön aikaisempaan liiketoimintaan liittyvät asiat jne.

Tämän epäilyttävän yrityksen toiminnassa ei sinänsä ollut mitään laitonta tai hämärää. Yritys kauppasi Internet-palveluja. Unohtivat kuitenkin kertoa, että he oikeastaan toimivat erään toisen ISP:n edustajana. Neuvoin tätä alkavaa yritystä jättämään välikäden pois ja tekemään sopimuksen suoraan sen alkuperäisen ISP:n kanssa.

Tuo kuva todisti aukottomasti sen, että yrityksellä ei ole omia palvelimia tms (tai ainakaan turvallisia ja luotettavia palvelintiloja). Muu “todistusaineisto” liittyi nimipalvelintietoihin yms.

“Igglo. Igglolla on paljon valokuvia eri kohteista pääkaupunkiseudulta. Ei anna hyvää kuvaa yrityksestä, jos se kertoilee kannattavasta liiketoiminnasta, mutta osoite onkin jossain kuppaisessa asuinkerrostalossa.. ;-)
…
Tuolla valokuvan käytöllä perustelin myös itse yhdelle alkavalle yritykselle miksi sen ei kannata alkaa yhteistyöhön erään toisen firman kanssa.. ;-)”

Jepjep. On tietenkin mahdotonta, että joku tekisi oikeasti kannattavaa bisnestä vaatimattomamman näköisestä talosta.

Tai ehkä ihan kaikkeen bisnekseen ei vain välttämättä tarvita niin ihmeellisiä tiloja, jolloin niidenkin aiheuttamat kustannukset kannattaa painaa alas (ja nostaa kannattavuutta). Ja on niitä toimistoja ihan asuinkerrostaloissakin.

Tämä kommentti tietenkin vain yleisesti, yo. keissia tuntematta. Toivottavasti yhteistyön torpedoinnissa oli kuitenkin jotain muutakin tietoa rakennuksen ulkoasun lisäksi.

Olen itse muokannut muutamaa Wikipedia-artikkelia ja kirjoittanut yhden kokonaan. En olisi tehnyt mitään näitä juttuja ilman anonymiteettiä, koska en halua allekirjoittaa nimelläni sellaista jota kuka tahansa voi muokata jälkikäteen.

Minusta tämä osallistumisen pieni kynnys on Wikipedian suurimpia valtteja: hyvin helposti voi kuka tahansa tehdä pieniä korjauksia tai kirjoittaa pitkiä artikkeleita ilman että kukaan tulee penäämään tyhjiä titteleitä tai arvovaltaa.

Peer review -julkaisuja lukeneena tiedän, että niissäkin julkaistaan paljon mitätöntä tavaraa. Se vertaisarvioitu roska on vahingollisempaa kuin mahdollinen Wikipedia-roska, koska sitä ei julkaisun jälkeen voida korjata tai poistaa suoraan eikä sitä huolitellun tieteellisen esitystavan vuoksi välttämättä tunnista roskaksi.

Wikipedia on tietosanakirja, miksi kirjoitusten määrä on tärkeä asia. Kuitenkin yksi Wikipedia-yhteisön hyväksynnän kriteeri on artikkelin merkittävyys. Eli jos kirjoittaisit artikkelin esimerkiksi itsestäsi, sillä ei todennäköisesti olisi pitkää elinikää (paitsi jos kirjoitat sen myöhemmin kuuluisana tietoturva-asiantuntijana).

Ja asiaan.

Esimerkeilläni pyrin ottamaan kantaa sanan “luvaton” käyttöön ja siten selittämään, miksi en tarkoita sillä laitonta. Erimielisyyshän taitaa juuri tiivistyä siihen, että käytämme eri tavoilla sanoja “vakoilu” ja “luvaton”.

Spyware-esimerkillä tarkoitin sitä, että ohjelman suorittamaan urkintaan ei ole tietokoneen käyttäjän tietoista lupaa ja että käyttäjä on tässä yhteydessä se relevantti taho joka määrittää luvattomuuden. Siinä mielessä kyseessä on luvaton tiedustelu eli minun lepsussa kielenkäytössäni vakoilu (vaikka se ei olisikaan laitonta).

Esimerkkejä jatkaakseni: minusta olisi hankalaa, jos en voisi kutsua laillista poliisivakoilua kuten rikollisten salakuuntelua tai Suojelupoliisin harjoittamaa vastavakoilua vakoiluksi vain siksi, että kaikki vakoilu olisi jonkin määritelmän mukaan laitonta.

Asioiden tiedustelun/vakoilun laillisuutta/luvattomuutta pitää kuitenkin käsitellä yhteydessä Suomen lakiin. Mikään muu konteksti ei ole mielestäni mahdollinen.

Tarkoitat varmaan tässä Suomessa harjoitettavaa vakoilua. Toisessa kommentissahan mainitset hyvin esimerkkinä tilanteen Yhdysvalloissa, jossa lainsäädännöllä on vaikutettu siihen mikä on laitonta vakoilua.

Mielestäni on hyvä, että voimme puhua myös USA:n harjoittamasta ja USA:ssa harjoitetusta vakoilusta ilman että vaihdamme kielen amerikanenglantiin. Tämän vuoksi Suomen laki on vakoilun ja sen laillisuuden määrittelemiseen liian ahdas konteksti.

Summa summarum, minusta vakoilun määritelmä ei ole itsessään erityisen kiinnostava kysymys. Tämä keskustelu on kuitenkin ollut mielenkiintoinen esitettyjen ajatusten ja perusteluiden vuoksi, myös silloin kun on poikettu aiheesta.

En sano että sinun tapasi määritellä asiat olisi huonompi. Se on vain erilainen kuin omani. Oli kuitenkin hyvä, että otit määritelmät esille: monia kiinnostaa sellaisista keskustelu, vaikka omasta mielestäni määritelmien arvo on pohjimmiltaan vain välineellinen ja kulloisestakin kontekstista riippuva.