Oman kodin laajakaistayhteys voi riittää menestyksekkääseen nettiliiketoimintaan. Tiedän erään 800 000 euron liikevaihtoa tuottavan, laillisen verkkokaupan, joka pyörii yksityishenkilön kotona olevalla palvelimella, normaalilla laajakaistalla.
Web-hotelli, virtuaalipalvelin, vuokrapalvelin tai palvelinhotelli voi olla toki tarpeen, jos liikenne kasvaa suureksi tai jos tavoitteena on maksimaalinen uptime eli toimintavarmuus.
Jos kotoa löytyy nopea laajakaista ja vapaa nurkka, jossa pieni puhina ei haittaa, ovat yllä mainitut ratkaisut usein turhaa rahankulua, ainakin toiminnan alkuvaiheessa. Esimerkiksi 10/10 Mb/s -nopeuksinen laajakaistaliittymä riittää jo kohtuullisen suositulle verkkopalvelulle; verkkokaupalle tai niche-infosivustolle riittää hitaampikin.
Yhteyksien nopeuksia tutkittaessa on kiinnitettävä huomio kauttaviivan jälkeen tulevaan lukuun: se ilmaisee liittymän upstream-nopeuden eli kuinka monta bittiä sekunnissa pystytään korkeintaan lähettämään sivustojen käyttäjille. Kotikäyttäjille suunnatuissa laajakaistaliittymissä tuo luku on tyypillisesti melko alhainen, vaikka downstream– eli latausnopeus olisi jopa 24 Mb/s. ADSL2 ja ADSL2+ -yhteyksillä upstream– eli nouseva nopeus on korkeintaan 3,5 Mb/s.
Oma palvelin antaa enemmän liikkumavaraa käytettävien tekniikoiden suhteen: on vapaus asentaa haluamansa tietokannat ja rutiinit varmuuskopiointia varten tai vaikkapa jokin kehittynyt framework eli ohjelmistokehys, kuten Ruby on Rails. Isompi muistimäärä, kiintolevytila ja prosessoriteho tulevat omalla palvelimella huomattavasti halvemmaksi kuin vuokra- tai virtuaalipalvelimen ominaisuuksina.
Melukaan ei ole enää väistämätön sivutuote: nykyaikaisten prosessorien lämmöntuotto on alentunut jo sellaiselle tasolle, että palvelimesta on mahdollista tehdä ihmiskorvalle lähes äänetön käyttämällä hiljaisia osia ja vaimennusmateriaaleja.
Äänenvaimennus vaimennusmateriaaleilla ja hiljaisilla tuulettimilla on helpohkoa, jos palvelin on normaalissa tornikotelossa. Serverihotelli suosiikin sitten ohuita, esim. 1u- eli yhden unitin (44 mm) räkkipalvelimia (”pitsalaatikoita”), jollaiset ovat äänekkäämpiä investointeja. Näiden tilavuokra on yleensä pöytäkonetta pienempi. Tämä on syytä ottaa huomioon, jos suunnittelee siirtyvänsä myöhemmin palvelinhotellin käyttäjäksi.
Laki on puolellamme
Aikoinaan joillakin Internet-yhteyksien tarjoajilla oli tapana kieltää palvelimen pito. Suomen laki, tarkemmin sanottuna vuoden 2003 Viestintämarkkinalaki (69 §) pani kuitenkin lopun tällaiselle:
Teleyritys ei saa estää käyttäjää liittämästä yleiseen viestintäverkkoon radiolain vaatimusten mukaista radio- ja telepäätelaitetta tai tämän lain vaatimuksen mukaista suojauksen purkulaitetta tai televisiovastaanotinta.
Meille tämä tarkoittaa, että laajakaistan tarjoaja ei saa kieltää palvelimen pitoa.
Katkeileva yhteys
Laki ei estä palveluntarjoajia tekemästä palvelimen pitoa teknisesti vaikeaksi. Yksi este voi olla katkeileva Internet-yhteys, joka vaatii silloin tällöin uudelleenkirjautumisen. Tämän ongelman ratkaisee ajoitettu kirjautumisskripti, joka suorittaa kirjautumisen esimerkiksi 15 minuutin välein.
Wget on väline tähän tarkoitukseen. Siitä on ilmainen Linux– ja Windows-versio. Seuraavassa on esimerkkiskriptit molemmille:
wget-skripti Linuxille
#!/bin/sh
/usr/bin/wget -q -O /dev/null --no-check-certificate "https://www2.soneraplaza.fi/verkko/hoas/auth.cgi?username=KÄYTTÄJÄTUNNUS&password=SALASANA&package=avoin_internet_vlan"
wget-skripti Windowsille (yhteys.bat)
@ECHO OFF
wget -q -O C:\WINDOWS\TEMP\hoasnet.tmp --no-check-certificate "https://www2.soneraplaza.fi/verkko/hoas/auth.cgi?username=KÄYTTÄJÄTUNNUS&password=SALASANA&package=avoin_internet_vlan"
Dynaaminen IP-osoite ja siitä selviäminen
Vaikeampi ongelma on kotona sijaitsevan palvelimen IP-osoitteen satunnainen muuttuminen: operaattori arpoo hallitsemastaan IP-osoiteavaruudesta tämän tästä uuden IP-osoitteen asiakkaalle, minkä vuoksi normaalit nimipalvelimet eivät enää osaa ohjata käyttäjiä asiakkaan palvelimella oleville sivustoille.
Dynaaminen eli vaihtuva IP-osoite ei ole ratkaisematon ongelma: dynDNS ja no-IP tarjoavat dynaamisen nimipalvelun (dynamic DNS), jossa asiakkaan palvelimella oleva sovellus ilmoittaa säännöllisin väliajoin nimipalvelimille serverin IP-osoitteen. Omalle domain-nimelle tämä maksaa noin 25 dollaria vuodessa.
On olemassa kikka, jolla ilmaiset dynaamiset dynDNS-, no-IP- tai vaikkapa kotimaiset dy.fi-alidomainit saadaan kytkettyä omaan domain-nimeen siten että ne välittävät käyttäjät aina oikeaan IP-osoitteeseen. Vinkki: tämä liittyy oman domainin CNAME-määritykseen.
Tilanne on helpompi, jos käytössä on Soneran laajakaista. Soneran IP-osoitteet vaihtuvat tyypillisesti vain jos tietokone on ollut pitkään irti netistä.
Jatkuvasti päällä oleva palvelin ja siihen asennettu ajoitettu kirjautumisskripti toimivat yleensä moitteetta Soneran laajakaistaliittymissä. Hosting-kustannuksiksi tulee tällöin vain liittymän kuukausihinta. Samaa laajakaistayhteyttä voi luonnollisesti käyttää myös kodin muihin Internet-tarpeisiin.
Arttu sanoo:
Uptimea eli toimintavarmuutta koskeva pieni huomio on syytä ottaa vakavasti: tämä blogi pyörii kotona laajakaistassa ja on juuri ollut vuorokauden poissa langoilta – kiitos Soneran. Tilanne oli kuitenkin melko poikkeuksellinen.
Asiaa seurannut sanoo:
”Meille tämä tarkoittaa, että laajakaistan tarjoaja ei saa kieltää palvelimen pitoa.”
Kannattaa varmaan teidänkin lukaista ficoran päätös http://www.ficora.fi/attachments/suomi_M_Q/1156442663511/Files/CurrentFile/Paat_Hoysniemen.pdf (etenkin kolmas sivu).
Arttu sanoo:
Luin päätöksen, mutta en vetäisi siitä liikaa johtopäätöksiä. Se ei ole oikeuden ratkaisu vaan parin viraston virkamiehen päätös.
Palvelimen liittämistä ei päätöksenkään mukaan saa kieltää vaan sen mukaan sopimuksessa voidaan rajoittaa ”palvelun käyttöä” eri tarkoituksiin.
Lainaus:
”Yksinomaan sopimusehdoissa oleva rajoitus palvelun käytölle saattaa myös jäädä käyttäjälle epäselväksi. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan epäselvää sopimusehtoa tulkitaan sen laatijan vahingoksi. Viestintäviraston näkemyksen mukaan palvelun käyttöä koskevat rajoitukset olisi tästä johtuen hyvä toteuttaa teknisesti ja ilmoittaa näistä teknisistä rajoituksista selkeästi viestintäpalvelun vastaanottamista koskevassa sopimuksessa.”
Päätösessä referoidut teleyrityksen sopimusehdot rajoitetusta käytöstä vaikuttavat niin ympäripyöreiltä, että olisi mielenkiintoista nähdä oikeusistuimen ratkaisu vastaavassa tapauksessa.
Palvelinta suunnitteleva sanoo:
Moikka, niin että ajattelin tehdä palvelimen josta voisin vuokrata nettisivutilaa muille. No onko vinkkejä. Ite oon 12-vuotias joka osaa html-, javascript-, python- ja C++-kieliä.
Arttu sanoo:
Palvelinta suunnitteleva, jos aiot vuokrata kotisivutilaa muille, suosittelen aloittamaan jonkun ulkomaisen palvelinvuokraajan asiakkaana ja jälleenmyyjänä.
Siten pääset houkuttelemaan ensimmäisiä asiakkaita verraten vähäisillä alkuinvestoinneilla.
Toinen vaihtoehto olisikin sitten käyttää kohtuullisen iso summa laadukkaaseen palvelinrautaan (mukana redundant PSU, ECC-muistit jne.). Sille pitäisi sitten vuokrata tila tasokkaasta palvelinhotellista.
Kodin laajakaista on ehdottomasti väärä paikka vuokraustoimintaa ajatellen, koska mahdolliset sähkö- ja nettikatkot kaatuisivat niskaasi huonona maineena ja menetettyinä asiakkaina.
Simo sanoo:
Toinen asia mikä kannattaa ottaa huomioon palvelinta kotona isännöidessä on se, että Internetyhteyden tulee olla laadukas sekä varustettu kiinteillä IP-osoitteella; dynaamiset IP-osoitteet ja dyndns.org-purkkaviritykset eivät kuulu palvelinkäyttöön mikäli puhutaan liiketoiminnasta – harrastuskäyttö toki on asia erikseen. Itsellä on 10/10 Mb/s SHDSL ja siihen reititetty IPv4-verkko (/27) sekä IPv6-verkko, joten pystyn päättämään julkisten IP-osoitteiden allokoinnin omille laitteilleni miten haluan. Myös reverse-DNS-delegaatio omille nimipalvelimilleni selkeyttää asiaa DNS-nimistä puhuttaessa.