Verkkokirjoittamisen pikaopas

Päivitetty 24.4.2014

Tämä opas tiivistää verkkokirjoittamisen parhaat käytännöt asiateksteille.

Noudata näitä ohjeita, niin saat enemmän lukijoita teksteillesi. Oppaan neuvoilla muotoilet tekstit houkuttelevan näköisiksi ja parannat niiden löydettävyyttä hakukoneissa.

Käytä sanoja, joita lukijakin käyttää

Selvitä suosituimmat sanamuodot ja synonyymit ja käytä niitä ammattikielen ja teknisesti ”oikeiden” sanojen sijaan. Näin teksti puhuttelee paremmin lukijaa ja löytyy helpommin hakukoneilla.

Selvitä näitä avainsanoja Googlen maksuttomalla avainsanatyökalulla. Lue ohje työkalun käyttöön.

Vastaa lukijoiden kysymyksiin

Käsittele tekstissä tyypillisiä kysymyksiä, joita lukijoilla on kirjoituksen aiheesta.

Selvitä nämä kysymykset Googlen avainsanatyökalulla. Ihmisten käyttämät hakutermit kielivät siitä, mistä nämä haluavat tietoa.

Karsi turha, älä asiaa

Keskity olennaiseen

  • Älä käsittele asioita, jotka eivät ole olennaisia lukijoille. Irrallisten ”kiva tietää” -faktojen luetteleminen tekee tekstistä puisevaa.
  • Mainitse aina ensin hyöty- tai haitta-aspekti. Kerro vasta sen jälkeen perusteleva fakta tai ominaisuus.
  • Älä poikkea aiheesta. Moni tulee sivulle sen otsikon perusteella: he odottavat, että teksti käsittelee nimenomaan otsikon aihetta eikä jaarittele muuta aiheen tiimoilta.
Hyöty on tärkeämpi kuin ominaisuus
Punasipulin hyötyihin ei kuulu se, että se sisältää kversetiiniä. Se on punasipulin ominaisuus. Hyöty on, että punasipulin syöminen saattaa ehkäistä allergiareaktioita. Syy on se, että punasipuli sisältää runsaasti kversetiiniä, joka on luonnollinen antihistamiini.
Kerro ensin hyöty, sitten vasta hyödyn perustelut.

Tiivistä – säilytät lukijan

  • Karsi toisto ja jaarittelu tekstistäsi.
  • Lyhennä virkkeet ja lauseet ytimekkäiksi.
  • Älä lykkää johtopäätösten esittämistä. Lukija voi silmäillä päättelyketjusi ohi tai lopettaa ennen huipennusta.

Tekstin pituus riippuu tarpeesta

Verkkotekstille ei ole ihannepituutta. Usein kuitenkin väitetään, että pitkiä tekstejä ei lueta. Tämä pitääkin paikkansa, jos tämän oppaan keinoja ei noudateta. Osa artikkelista saakin jäädä lukematta: lukija voi silti kahmia kiinnostavaa tietoa silmäilemällä tekstiä.

Pitkääkin tekstiä silmäillään eteenpäin mikäli se motivoi muotoiluillaan. Lyhytkin teksti voi jäädä lukematta, jos se näyttää tylsältä.

Aiheiden pilkkominen omille sivuilleen riippuu sivuston sisältöstrategiasta. Siihen ei ole mitään yleispätevää sääntöä.

Some-jakojen määrä vs. sanamäärä

Kirjoita pitkiä, tutkittuja artikkeleita, niin erottaudut siitä pinnallisesta huolimattomuudesta, jota netti on pullollaan. Pitkiä hyviä tekstejä jaetaan enemmän sosiaalisessa mediassa. Ne myös saavat enemmän linkityksiä blogeista, kotisivuilta ja verkkolehdistä, mikä parantaa sijoituksia Googlessa.

Otsikot motivoivat lukemaan

Koukuta otsikoilla kävijä lukijaksi. Niitä silmäillään ennen kuin muun tekstin lukemista edes aloitetaan.

Pääotsikko kertoo sivun pointin

  • Tärkein avainsana alkuosaan, mielellään ensimmäiseksi.
  • Kerro otsikossa keskeinen hyöty tai muu tärkeä pointti.
  • Älä lupaa liikoja, vaan lunasta otsikon sanoma tekstissä.

Hyvä otsikko vastaa artikkelin sisältöä. Monesti kävijä saapuu sivulle esimerkiksi hakutuloksessa näkyvän otsikon perusteella. Teksti pettää kävijän odotukset, jos se ei vastaa kunnolla otsikkoa tai harhautuu aiheesta.

Väliotsikot auttavat silmäilijää

  • Tiivistä väliotsikkoon sen alla olevien kappaleiden keskeinen aihe tai sanoma.
  • Yhden väliotsikon alla enintään 3-5 tekstikappaletta.
  • Käytä täydellisiä väliotsikoita: älä sano ”Oireet”, vaan ”Nivelrikon oireet”.

Myös väliotsikoissa kannattaa käyttää avainsanoja. Avainsanat lisäävät hakukonenäkyvyyden lisäksi tekstin houkuttelevuutta: ne ovat sanoja, jotka ovat monen silmäilijän ajatuksissa.

Käytä numeroita väliotsikoiden alussa, jos artikkeli on vaiheittainen ohje jonkin asian tekemiseen tai otsikkona on esimerkiksi ”12 vinkkiä kosteusvoiteen käyttöön”.

Leipätekstistä ilmavaa ja silmäiltävää

Sano aina aluksi tärkein asia ja vasta sen jälkeen siihen liittyvät perustelut ja yksityiskohdat. Tärkein asia on yleensä johtopäätös, hyöty tai haitta.

Tekstin ensimmäinen kappale on tärkein

  • Pidä aloituskappale lyhyenä: 1-2 lausetta, 1-2 riviä.
  • Tiivistä mitä koko teksti käsittelee.
  • Sisällytä tärkeä avainsana tai pari hakukonenäkyvyyden edistämiseksi.

Aloituskappale voidaan myös muotoilla erottuvaksi. Silloin siitä käytetään nimitystä ”ingressi”.

Kappalejako: lyhyempi parempi

  • Rakenna kukin tekstikappale yhden tärkeän pointin varaan.
  • Pidä kappaleet enintään 3 virkkeen mittaisina.
  • Vaihtele kappaleiden pituutta, niin teksti näyttää vähemmän yksitoikkoiselta.

Lyhyitä kappaleita on helpompi silmäillä ja kynnys lukea niitä on pienempi. Pitkiä kappaleita on taas raskasta lukea ruudulta ja ne näyttävät puisevilta silmäiltäessä.

Ei haittaa, vaikka kappaleessa olisi joskus vain yksi virke.

Kappaleen esitysjärjestys: tärkein ensin

  • Tärkein pointti, hyöty tai johtopäätös alkuun.
  • Kappaleen loppuosa perustelee, selittää ja täsmentää alussa esitetyn pääpointin.
  • Vain yksi tärkeä pointti per tekstikappale.

Koko kappale voi jäädä lukematta, jos sen alussa oleva teksti ei vaikuta tärkeältä. Lukijan silmät näet osuvat eritoten kappaleiden alkuihin, kun tämä silmäilee artikkelin tekstiä.

Virkkeiden rakenne ei saa kuormittaa aivoja

  • Sano tärkein asia virkkeen alussa. Esitä vasta sen jälkeen perustelu, selitys tai täsmennys virkkeen loppuosassa.
  • Pidä virkkeet lyhyinä, jotta et ylikuormita lukijan lyhytmuistia.
  • Vältä aloittamista konjunktiolla (”vaikka”, ”kun”, ”jos” jne.).

Listaa kun voit

Esitä asiasi luettelomuodossa aina kun se on luontevaa. Listat kiinnittävät tehokkaasti tekstiä silmäilevän lukijan huomion ja helpottavat asioiden omaksumista.

Numeroimattomat listat (”pallolistat”)

  • Käytä asioiden luettelemiseen.
  • Sijoita tärkein asia listauskohdan alkuun.
  • Vältä pitkiä yksittäisiä listoja: 3-4 kohtaa on ihannepituus.

Numeroidut listat, kun määrällä tai järjestyksellä on väliä

On kaksi syytä käyttää numeroitua listaa:

  1. Vaiheiden esittäminen (esimerkiksi ohjeen työvaiheet).
  2. Luettelointi, kun kohtia on merkityksellinen määrä.

Korosta tärkeä ja erityinen

Lihavointi korostaa tärkeimmät pointit

  • Lihavoi tärkeitä pointteja, jotka voi ymmärtää ilman ympäröivän tekstin lukemista.
  • Lihavoi vähintään 2-3 sanan kokonaisuuksia, yksittäisiä sanoja vain poikkeustapauksissa.
  • Älä lihavoi yleisesti tunnettuja seikkoja tai asioita, joita lukija pitää itsestään selvinä.
Tekstikappaleen loppupuolella oleva lihavointi voi kertoa väärästä esitysjärjestyksestä: ehkä tärkein asia ei olekaan heti alussa, kuten kuuluisi?

Kursivointi: vain erikoistilanteisiin

Käytä kursivointia harvoin, sillä sitä on hankalaa lukea näyttölaitteen ruudulta. Täysin ilmankin pärjää.

Kursivoinnin käyttökohteita voivat olla

  • sanojen painottaminen
  • teosten nimet
  • vierasperäiset sanat.

Vastaa kysymyksiin linkeillä

Anna lukijalle tarpeellista ja kiinnostavaa lisätietoa linkittämällä muille sivuille. Näin vastaat herääviin kysymyksiin ja lisäät tekstisi uskottavuutta.

Linkit leipätekstissä vastaavat kysymyksiin

  • Linkitä leipätekstistä muille saman sivuston sivuille, jotka voivat vastata lukijan kysymyksiin.
  • Käytä harkintaa, jos linkität muille sivustoille leipätekstin seasta. Liika linkitys voi saada lukijan hylkäämään sinun tekstisi.

Sivuston sisäiset linkit voivat palvella etenkin spontaaneja lukijoita, jotka eivät jaksa lukea tekstejä sanasta sanaan.

Linkit tekstin lopussa: lisää samasta aiheesta

  • Linkitä lopussa lisätietoon tai lähteisiin.
  • Listaa linkit pallolistalla, jos niitä on useampi.
  • Käytä informatiivisia linkkitekstejä.
Kohdista linkit suoraan siihen sivuun, jolla lisätieto tai lähdeteksti on. Älä koskaan linkitä vain organisaation sivuston etusivulle, vaan osoita välittäväsi ja näe tämä pieni vaiva kaikkien lukijoidesi puolesta.

Piristä kuvilla, tiivistä kuvateksteillä

Kuvat ja niiden alla olevat kuvatekstit ovat tärkeitä mielenkiinnon herättäjiä. Ne tekevät sivusta vähemmän tylsän näköisen ja kuvatekstejä myös luetaan paljon sivua silmäiltäessä.

Suosi aitoja kuvia

  • Käytä vähintään yhtä kuvaa tekstissä, mieluiten jo tekstin alussa.
  • Käytä persoonallisia kuvia. Vältä kuluneita ja falskeja kuvapankkikuvia.
  • Flickr voi olla parempi lähde kuville kuin iStockphoto ja vastaavat halvat kuvapankit.

Kuvatekstit luetaan: käytä se hyväksesi

  • Hyvä kuvateksti liittyy keskeisesti sekä kuvaan että koko artikkeliin.
  • Tiivistä kuvateksteihin jotain tärkeää. Hyvin moni lukee ne, ja hyvä kuvateksti ”myy” muunkin tekstin lukemista.
  • Pituus 1-2 virkettä.

Taulukoi ja laatikoi

Tietoa on usein helpompi omaksua taulukoista tai graafisesta esityksestä. Myös erilleen asetetut faktalaatikot herättävät kiinnostusta.

Taulukot tilastoille

Käytä tiedon esittämiseen taulukkoa, kun se on mahdollista. Verkkosivuilla voi käyttää myös sellaisia taulukoita, joita kävijä voi järjestää eri sarakkeiden perusteella (esim. hinta, kesto yms.).

Infografiikka elävöittää asian

Käytä infografiikkaa, jos taitosi tai resurssisi riittävät.

Kiinnostava infografiikka voi olla jo itsessään varsinainen linkkipyydys.

Faktalaatikot täydentävät

Laita teksti erilliseen faktalaatikkoon, kun se esittää irrallisia tai täydentäviä vinkkejä, esimerkkejä tai tiedonjyviä. Faktalaatikot nostavat sisältöä esiin ja tekevät tekstin vähemmän ikävystyttäväksi.

Oppaan tausta: julkista opetusmateriaalia

Tämä pikaopas pyrkii esittämään nopeasti, millaista on laadukas verkkokirjoittaminen. Se on laadittu vauhdittamaan kirjoittajien koulutusta.

Aiemmin tukenani oli tiivis tarkistuslista, jonka jaoin kouluttamilleni kirjoittajille. Se puri kuitenkin vain osittain (lue: sitä ei aina käytetty). Jatkossa tulen myös jakamaan linkin tälle sivulle.

Oppaaseen ilmestyy parannuksia ja lisäyksiä sitä mukaa kuin aihetta tulee.

Lisää kirjoittamisoppia ja taustatietoa

Kaupallinen tiedote

Tutustu Hakukoneystävällinen verkkokirjoittaminen -koulutukseen. Kyselyjen johdosta olen alkanut tarjota verkkokirjoittamisen koulutusta myös muille kuin omille kirjoittajilleni.

20 vastausta juttuun “Verkkokirjoittamisen pikaopas”

  1. Mikko Rindell sanoo:

    Hyvä opas! Asiakkaita opastaessa tehdään aina lyhyitä vinkkejä verkkosisällön tuottamiseen. Melkein pitää jatkossa ohjata suoraan tänne ;)

  2. Arttu sanoo:

    Kiitos palautteesta, Mikko.

    Mukava kuulla, että neuvotte asiakkaita sisällön suhteen. Valitettavan useinhan se jää nettiprojekteissa tyystin huomiotta.

  3. Juha sanoo:

    Paljon ajattelemisen aihetta. Pitää yrittää tulevaisuudessa edes jotain soveltaa omassa blogissa!

  4. Arttu sanoo:

    Juha, kiitos kommentista.

    Bloggaajana olet sikäli onnellisessa asemassa, että sinulla on todennäköisemmin sympaattisia lukijoita ja lukijakuntaa: Nämä lukijat odottavat jo valmiiksi kiinnostavaa sisältöä tai haluavat ”kuulla kirjoittajan ääntä”. Tällöin muotoseikkoja, sivupolkuja yms. suvaitaan paremmin.

    Tilanne on eri niille monille yrityksille, virastoille ja tietosivustoille, jotka julkaisevat tylsännäköisiä tai organisaatiokeskeisiä tekstiblokkeja. Sympaattista lukijakuntaa löytyy silloin korkeintaan omista työntekijöistä.

  5. Joni sanoo:

    Hyviä pointteja. Meilläkin on kehittämistä eritoten lahjojen tuotekuvauksissa – tämä väliotsikointi on hyödyllinen idea.

    Terv. Joni
    ElämysLahjat.fi

  6. Arttu sanoo:

    Joni, kiva kauppa teillä.

    Tuotesivujen väliotsikot ovatkin mukavan haasteellisia, kun otsikoiden olisi hyvä olla samaan aikaan sekä informatiivisia että myyviä.

  7. Olli Kopakkala sanoo:

    Terve,

    Muutamalle sisällöntuottajalle oli pakko ohjata tämä artikkeli.

    Hyvä artikkeli!

    – Olli

  8. Arttu sanoo:

    Terve Olli, ja kiitos palautteesta.

    Hauska kuulla että oppaasta on muillekin hyötyä – vieläpä samassa tarkoituksessa johon se on tehty.

  9. Marko Y-P sanoo:

    Olli vinkkas tästä ja samoin oon laittanut artikkelia eteenpäin sisällöntuotantoon ;-)

    Tekstin muotoiluun tulee muutenkin käytettyä aivan liian vähän aikaa, vaikka se on aika oleellisessa osassa esim. bounceraten ja palaavien kävijöiden osalta.

  10. Petri sanoo:

    Lisäys oppaaseen: käytä suomenkielisiä lainausmerkkejä suomenkielisessä tekstissä. Tuossa pikaoppaassa on jotain enkunkielisen maailman suosimia koristeellisia lainausmerkkejä. ;-)

  11. Arttu sanoo:

    Marko, hyvä että käyttöä löytyy.

    Tärkeä pointti poistumisprosentista ja palaavista kävijöistä.

    Web-analytiikka on todellakin oiva keino osoittaa, jos sivuston nykyisissä teksteissä on jotain pahasti pielessä. Usein puuttuvat muotokeinot ovat se seikka, jolla menetetään ratkaisevasti uusien kävijöiden kävijäuskollisuutta ja kiinnostusta.

  12. Arttu sanoo:

    Kiitos Petri tarkkasilmäisestä havainnosta.

    Enpä edes ole tullut ajatelleeksi tuota lainausmerkkien muotokieltä: kyseessä taitaa olla WordPressin oletustapa esittää ne.

    Jos tulee mieleen kätevä keino merkkien muuttamiseksi ”suomalaisemmiksi” koko sivuston mittakaavassa, niin ehdotuksia otetaan kiitollisena vastaan.

  13. Matti sanoo:

    Aika tuore Smart Quotes -plugin lupaa korjata lainausmerkit myös suomen kielen käytännön mukaisiksi:

    http://wordpress.org/extend/plugins/smart-quotes/

    Kiitos selkeästä artikkelista.

  14. Arttu sanoo:

    Kiitos Matti hyvästä plugin-vinkistä. Pitääpä kokeilla, josko tuolla korjaantuisi.

    Edit: Smart Quotes hoiti homman, fonttilajin rajoissa.

  15. Uuvee sanoo:

    Kiitos, hyviä vinkkejä. Otetaan muutama käyttöön.

  16. Arttu sanoo:

    Uuvee, kiitos palautteesta.

  17. Veekoo sanoo:

    Se, minkä itse aina unohdan on tuo ”hyöty” vs. ”ominaisuus” -kaksintaistelu. Kirjoittaminen on niin helppoa aloittaa kuvailemalla artikkelin aihetta & kohdetta.

    Tämä tuntuu muutenkin olevan suomalaisten copyjen perisynti.

  18. Arttu sanoo:

    Veekoo, hyödyn kertominen aluksi on asia, johon itse kukin meistä joutuu kiinnittämään tarkkaa huomiota, viimeistäänkin tarkistusvaiheessa.

    Perisynti vaivaa kokemusteni mukaan copyjen lisäksi melkein kaikkia asiakirjoittajia.

    Korkeakouluissa opittavat kirjoituskäytännöt vain pahentavat asiaa, vaikka juuri siellä näitä viestintätaitoja pitäisi mielestäni kouluttaa.

    Usein ominaisuuksien hyödyt ovat meille itsestään selviä, jolloin tulemme vahingossa rakentaneeksi tekstit asiantuntijanäkökulmasta. Suuri osa lukijoistamme on kuitenkin epätietoinen siitä, miksi jokin tietty fakta olisi heille mitenkään olennainen tai kiinnostava.

  19. Mikael sanoo:

    Tämä artikkeli oli selkeästi kirjoitettu ja sovelsin vinkkejä uusimpaan artikkeliini. Ihan kaikkea en pystynyt vielä omaksumaan. Täytynee palata tämän artikkeliin pariin vielä myöhemmin. Kiitos näistä vinkeistä.

  20. Arttu sanoo:

    Ole hyvä, Mikael, ja kiitos palautteestasi.

    Moni kirjoittaja ei sovella juuri mitään oppaan vinkeistä, joten erottaudut heti eduksesi. Siitä se alkaa.

Kommentoi