Hakukoneoptimointi lyhyesti

Päivitetty 15.11.2023

Hakukoneoptimointi tuo maksutta kävijöitä hakukoneista, kuten Google ja Microsoft Bing.

Tämä opas listaa toimivat hakukoneoptimoinnin keinot sekä 15 yleistä virhettä ja miten ne korjataan.

Oppaan sisällys

Klikkaa väliotsikkoa, niin siirryt vastaavaan kohtaan tällä sivulla:

Mitä hakukoneoptimointi on?

Hakukoneoptimointi on suomennos sanoista search engine optimization (SEO).

Käytännössä se tarkoittaa

haluttujen sivujen sijoitusten parantamista hakutuloksissa
omien sivujen tekemistä houkuttelevammiksi hakutuloksissa, jolloin useampi hakija kiinnostuu niistä.

Valittuja sivuja optimoidaan, jotta ne löytyisivät halutuilla hakusanoilla.

Optimoitaviksi valitaan sellaisia hakusanoja, joilla on

riittävä määrä hakuja
roolia ostopolulla (tai tiedonhaussa).

Hakukoneoptimointi tekee koko sivuston hakukoneystävälliseksi. Sen ansiosta sivuille päädytään useammin myös sellaisilla sanayhdistelmillä, joita ei ole erikseen valittu optimoitavaksi. Näitä ovat esimerkiksi ns. pitkän hännän hakulauseet, joita kutakin yksinään haetaan harvoin mutta jotka yhdessä kattavat suuren osan kaikista hauista.

Hakukoneoptimointi on Suomessa käytännössä Googlea varten optimointia, koska Google on länsimaissa ylivoimaisesti suosituin ja toistaiseksi kehittynein hakukone. Asia näkyy vahvasti myös tässä oppaassa. Onneksi Googlen tärkein kilpailija eli Microsoftin Bing-hakukone arvostaa monia samoja asioita.

Tavoiteltavat hakukonesijoitukset

Hakutulosten sijat 1.-3. saavat suurimman osan klikkauksista. Näitä sijoituksia voi kutsua erinomaisiksi.

Hakukoneoptimoinnilla tavoitellaan yleensä vähintään top-10-sijoituksia. Tätä matalampia sijoituksia ei kannata tavoitella, sillä vain pieni osa hakijoista jatkaa tulosten selaamista syvemmällä.

Alla on havainnollinen tilasto eri sijoitusten osuudesta kaikesta Google-liikenteestä:

Google-sijoitus	Liikenne
1	32,5 %
2	17,6 %
3	11,4 %
4	8,1 %
5	6,1 %
6	4,4 %
7	3,5 %
8	3,1 %
9	2,6 %
10	2,4 %
Lähde: Chitikan mainosverkko, kesäkuu 2013

Hakutulosten klikkiprosentteihin vaikuttaa moni asia, kuten brändin tunnettuus, toimiala ja onko kyse mobiili-, tabletti- vai tietokoneella tehtävästä hausta.

Avainsanatutkimus: millä hakusanoilla halutaan sijoittua?

Hyödyllisten avainsanojen selvittäminen on yleensä ensimmäisiä toimia hakukoneoptimoinnissa.

Avainsanat ovat tärkeitä ja riittävän suosittuja hakusanoja. Niitä optimoimalla tavoitellaan sellaisia kävijöitä hakukoneista, jotka palvelevat sivuston tarkoitusta.

Sivuston ja siten myös hakukoneoptimoinnin päämääriä voivat olla esimerkiksi

uusien asiakkaiden hankkiminen
verkkokaupan myynnin lisääminen
tärkeän tiedon levittäminen (julkinen sektori, järjestöt)
vahvempi brändi
uudelleenmarkkinointiyleisöjen ja uutiskirjeen tilaajalistan kasvattaminen
mainostulojen kasvattaminen.

Päämäärät sanelevat, millaisia ovat hyvät avainsanat. Joskus nämä liittyvät löysemmin kaupiteltavaan asiaan: esimerkiksi valmennuskurssiyrityksen kannattaa tulla löydetyksi, kun tietoa haetaan pääsykokeisiin liittyvällä sanastolla.

Hyvät avainsanat eivät vain kasvata kävijämääriä: ne kohdistavat sivut kiinnostuneille tai ostohaluisille kävijöille. Tarkka kohdistus on olennaista erityisesti B2B-yrityksille, joiden myyjille heikkolaatuiset liidit ovat ajanhukkaa.

Ilmaiset avainsanatyökalut -artikkelissa listataan työkaluja avainsanatutkimukseen.

Sivun sisäinen hakukoneoptimointi

Avainsanojen sijoittelu sivun sisällä on perinteisintä hakukoneoptimointia, englanniksi on-page SEO.

Title-elementti

Title-elementti (tai ”title-tägi”) on tärkeimpiä sivun sisäisiä tekijöitä hakukoneoptimoinnissa.

Siinä oleva teksti näkyy usein hakutuloksissa klikattavana linkkinä. Sen voi tarkistaa myös selaimessa: vie hiiren kursori välilehden päälle, niin teksti ilmestyy pieneen laatikkoon.

Tämän sivun title-tagi näyttää HTML-lähdekoodissa tällaiselta:

<title>Hakukoneoptimointi lyhyesti · Nettibisnes.Info</title>

Tagin sisällön suhteen pätevät seuraavat suositukset:

Varmista että joka sivulla on yksilöllinen title-teksti: sama teksti ei toistu sellaisenaan sivulta toiselle.
Sijoita titleen 1-3 keskeistä avainsanaa, joilla sivun halutaan löytyvän.
Ujuta avainsana(t) osaksi luontevaa ilmausta: hyvä title-teksti ei koostu listatuista avainsanoista.
Laita tärkein avainsana alkuun, niin se tulee huomatuksi hakutuloksia silmäiltäessä ja hakutulos vaikuttaa olennaisemmalta.
Pidä teksti ytimekkäänä, enintään 70 merkissä (välilyönnit mukaanluettuna): silloin Google näyttää tekstin kokonaan yli 95 % tapauksissa; pitkät titlet pätkitään.
Sijoita sivuston/yrityksen nimi tekstin loppuun, esimerkiksi pysty- tai ajatusviivalla erotettuna.
Vinkkaa joskus toimintakehotteella, mitä sivulla tai tuotteella voi tehdä: ”tilaa”, ”kokeile”, ”säästä”, ”lähetä”, ”katso”, ”lataa” tms.
Sisällytä avainsana välillä kahdessa taivutusmuodossa. Google tunnistaa avainsanan taivutusmuodon ja näyttää senkin lihavoituna, mikä kasvattaa relevanssia hakijan silmissä.

Monissa julkaisujärjestelmissä title-teksti tuotetaan automaattisesti sivun otsikosta ja sivuston nimestä. Tällöin em. suosituksia tulee soveltaa sivun pääotsikkoon. Automaattinen title-teksti kannattaa silti joskus korvata käsin kirjoitetulla – etenkin, jos pääotsikko ei mahtuisi sellaisenaan siihen.

Meta-description

Description-meta-tägin sisältö voi näkyä hakutuloksessa linkin alla olevana kuvauksena. Google ratkaisee joka hakulauseelle erikseen, näytetäänkö tuloksissa tämä metakuvaus vai ote sivun tekstistä.

Hakutuloksessa näkyvä meta-description tuotetaan sivun HTML-lähdekoodissa näin:

<meta name="description" content="Ilmainen opas hakukoneoptimointiin: tiedätkö nämä 25 taktiikkaa tai teetkö nämä 13 yleistä virhettä, jotka hakukoneoptimointi korjaa? Lue heti ja opi!" />

Sivukohtainen metakuvaus kannattaa usein kirjoittaa, koska se

voi näkyä hakutuloksissa tärkeimmillä Google-hauilla
saa hakijan klikkaamaan tulosta todennäköisemmin, jos teksti on houkutteleva
luo positiivista mielikuvaa sivulla myytävästä tuotteesta tai sen sisällön kiinnostavuudesta.

Meta-description-tekstissä kannattaa pyrkiä seuraavaan:

Pidä pituus noin 120-155 merkissä, mukaan lukien välilyönnit.
Aloita kuvaus sen tärkeimmällä informaatiolla: sitä silmäillään ensiksi.
Sisällytä tekstiin tärkeitä avainsanoja, joilla haettaessa kuvauksen halutaan näkyvän. Hakusanat voivat näkyä näytettävässä kuvauksessa lihavoituina.
Anna informatiivisia vinkkejä sisällöstä, jotta hakutulos saisi hakijan ”vainuamaan” kiinnostavaa informaatiota. Vältä yleisluontoista jaaritusta.
Kirjoita luontevasti, jotta hakutulosta olisi houkuttelevaa klikata. Älä listaa avainsanoja.

Jos sivulla on paljon tekstiä ja useimmat kävijät saapuvat sekalaisilla hakusanojen yhdistelmillä (eli pitkän hännän hakulauseilla), meta-description kannattaa jättää pois: silloin hakukoneen itse valitsemat otteet toimivat todennäköisesti paremmin. Metakuvauksia ei tarvitse suinkaan kirjoittaa kaikille sivuille.

Otsikot

Käytä teksteissä avainsanoja sisältäviä pää- ja väliotsikoita, jotka myös herättävät ja ylläpitävät lukijan mielenkiintoa.

Sijoita sivun pääotsikko h1-elementtiin ja alaotsikot h2-elementteihin. Hierarkiassa alemmat alaotsikot sijoitetaan h3, …, h6-elementteihin niiden tason mukaisesti.

Sivun tärkein otsikko näyttäisi siis HTML-lähdekoodissa tältä:

<h1>Hakukoneoptimointi lyhyesti</h1>

Hakukoneoptimoinnin kannalta tärkeintä on kuitenkin otsikoiden sijainti ja muotoilu – ei lähdekoodissa oleva elementti. Hakukoneet osaavat näet lukea CSS-tyylimäärityksiä ja päättelevät myös niiden perusteella, mitkä ovat oikeasti tärkeitä otsikoita.

Sijoita tärkeä avainsana otsikon alkuun. Kävijät silmäilevät sivua siten että tekstin vasen laita saa eniten huomiota. Otsikot jotka paljastavat tekstin sisältöä jo ensimmäisessä sanassa ovat tämän vuoksi tehokkaita kiinnostuksen herättäjiä ja ylläpitäjiä.

Leipäteksti

Sivulla näkyvä teksti on tärkein sivun sisäinen tekijä hakukoneoptimoinnissa.

Noudata leipätekstissä seuraavia periaatteita:

Toteuta normaali teksti HTML-kuvauskielen p-elementeillä mutta myös ”pallo-” ja numeroiduilla listoilla (eli ul- ja ol-elementeillä) silloin kun asioita voidaan esittää luettelomuodossa. Listojen käyttö helpottaa silmäilyä ja lukemista.
Käytä avainsanoja kohtuudella koko tekstin matkalla alusta loppuun, mutta erityisesti ensimmäisessä kappaleessa.
Laita avainsanat ainakin välillä lauseiden ja tägien sisällön alkuun. Näin helpotat silmäilyä ja parannat käyttökokemusta.
Avainsanatiheys kannattaa pitää alle 5 prosentissa (kaikista sanoista), sillä muuten Google voi rangaista sivua ylioptimoinnista. 5 % on ylimalkainen nyrkkisääntö eikä se perustu tutkimukseen. Jotakin on kuitenkin mennyt pieleen, jos avainsanojen esiintymistiheyttä joudutaan varmuuden varalta laskemaan.
Pitkissä teksteissä on syytä käyttää myös tärkeimpien avainsanojen synonyymejä ja vaihtoehtoisia tapoja ilmaista asiat. Tästä hyötyvät sekä tyyli että löydettävyys: liika toisto näyttää epäluonnolliselta ja lisää ylioptimoinnin riskiä, eivätkä kaikki hakukoneen käyttäjät osaa hakea yleisimmillä sanoilla.

Kirjoita teksti ennen kaikkea ihmisille, vasta toissijaisesti hakukoneet huomioiden: jos hakijat palaavat heti selailemaan kilpailevien sivustojen hakutuloksia, myös Google vetää asiasta johtopäätöksensä ja laskee sivusi hakukonesijoitusta.

Kuvien alt-attribuutit

Alt-attribuuttien tarkoitus on kuvien sisältämän tekstin tai muun informaation sanallinen ilmaisu. Niistä on hyötyä esimerkiksi ääniselaimia käyttäville sokeille sekä tilanteissa, joissa kuvat jäävät jostain syystä latautumatta.

Käytä alt-attribuuttia jos kuva toimii linkkinä esim. navigaatiossa. Siinä se vastaa normaalissa tekstilinkissä olevaa tekstiä eli ankkuritekstiä, joka kuvaa kohdesivua ja siten nostaa sen hakukonesijoituksia ankkuritekstin sanoilla. Silloin alt-attribuuttia ei tosin tarvita jos kuva esitetään tekstin päällä jollakin CSS image replacement -tekniikalla.

Alt-attribuuttien kanssa kannattaa olla varovainen: vaikka avainsana alt-tekstissä parantaisikin sijoitusta, sivu voi jäädä kiinni harhautusyrityksestä, mikäli alt-attribuutti ei vastaisi kuvan todellista informaatiosisältöä.

Hakukoneoptimoinnissa alt-attribuutit soveltuvat erityisesti kuvahakua varten optimointiin. Google-kuvahaku ja muiden hakukoneiden kuvahaut voivat tuoda sivuille kävijävirtaa, jos kuvia on sivuilla paljon ja niiden aihe kiinnostaa ihmisiä. Tämän vuoksi alt-tekstit kannattaa tehdä kuvaaviksi.

Myös perus-Googlessa esimerkiksi haku hakukoneoptimointi kuva näyttää hakutulosten kärjessä otteita Google Kuvahaun tuloksista. Ilmiössä on kyse Googlen Universal Search -järjestelmästä, joka sekoittaa normaaleihin hakutuloksiin esimerkiksi kartta-, video- ja kuvahaun tuloksia.

Lihavointi – silmäilyn avuksi

Lihavointeja kannattaa käyttää lähinnä silmäiltävyyden parantamiseen. Niillä voi parantaa käyttökokemusta, mutta tehokkaita optimoinnin välineitä ne eivät ole.

Avainsanojen sekalainen lihavoiminen tekisi tekstin sekavan ja amatöörimäisen näköiseksi, minkä vuoksi sitä kannattaa välttää. On toki pikku plussaa, jos lihavointien sisälle eksyy avainsanoja mutta tämän tekijän murehtimiseen ei kannata käyttää aikaa.

Meta-keywords-tagi – jäänne menneisyydestä

Meta-keywords-tagia ei ole tarvittu aikoihin hakukoneoptimoinnissa.

Google ja Bing eivät näet kiinnitä siihen enää huomiota. Tämä johtuu siitä, että elementtiä käytettiin hakukoneoptimoinnin alkuaikoina spämmäämiseen tunkemalla se täyteen avainsanoja.

Lähdekoodissa turhaksi käynyt keywords-tägi näyttäisi tällaiselta:

<meta name="keywords" content="flash, hakukoneoptimointi opas, hakukone optimointi, google, seo, title, description, keywords" />

Sivuston ominaisuudet

Hakukoneet tunnistavat samassa verkkotunnuksessa olevat ja toisiinsa linkittävät sivut samaksi sivustoksi. Sivuston yhteismääreet ja sen linkkisuosio vaikuttavat kaikkien yksittäisten sivujen sijoituksiin.

Sivuston ikä

Google arvostaa vanhoja sivustoja. Arvostus voi tosin nollautua, jos sivustoon kohdistuu liian suuria muutoksia.

Vanha sivusto voi kuitenkin olla erinomainen ostos, jos sen omistaja on väsynyt sen ylläpitoon eikä ymmärrä sivuston arvoa hakukoneoptimoinnin kannalta.

Vanhojen sivustojen uusiokäytössä verkkotunnuksen whois- eli omistajatiedot kannattaa päivittää vähitellen ja ajan kuluessa, jotta hakukoneiden luottamus sivustoon ei nollautuisi.

Hidas muutostahti kannattaa ulottaa myös sivuston vanhaan sisältöön, jos mahdollista. Kaikkea ei siis kannata heti tuhota ja korvata uudella.

Sivuston aihepiiri

Sivu sijoittuu paremmin hakusanalla, jos koko sivuston aihepiiri liittyy hakusanaan.

Suomenkielisten sivustojen suhteen voidaan turvallisesti olettaa, että jos hakusana, sen taivutusmuodot ja sen kanssa usein mainittavia sanoja esiintyy usein sivuston muillakin sivuilla, sivulla on silloin paremmat mahdollisuudet.

Sivuston käyttökokemus

Google on huomioinut sivuston käyttökokemuksen ja laatuvaikutelman vuoden 2011 ensimmäisestä Panda-päivityksestä lähtien.

Google arvioi laatua ja käyttökokemusta koneoppimisen avulla: suuri joukko ihmisarvioijia vastaa sivuja koskeviin kysymyksiin, minkä pohjalta hakukone etsii säännönmukaisuuksia ja soveltaa niitä muihinkin sivustoihin.

Paranna sivuston todellista ja Googlen arvailemaa käyttökokemusta näillä keinoilla:

Vältä häiritseviä mainoksia ja pidä mainosten määrä kohtuullisena suhteessa sisältöön.
Älä käytä mainoksia, jotka pakottavat vierittämään sivua, jotta varsinainen sisältö paljastuisi (Page layout algorithm improvement).
Muotoile ja jäsentele tekstit helposti luettaviksi ja silmäiltäviksi (ks. tämä opas).
Julkaise joka sivulla uniikkia ja palvelevaa sisältöä äläkä ”lainaa” sitä muualta, kuten tavarantoimittajilta.
Älä koosta tekstejäsi edes muualta lainatuista katkelmista tai kopioi niitä suoraan ChatGPT:stä.
Jätä julkaisematta hutiloidut sivut, joilla ei olisi kuin muutama lause tekstiä.
Vältä liiallista tuplasisältöä eli samana tai lähes samana sivulta toiselle toistuvaa sisältöä.
Älä kohdenna sivuja liian läpinäkyvästi ja suoraviivaisesti suosittuihin hakusanoihin.

Googlen virallisessa blogissa on listattu laadukkaan sivuston yleisiä ominaisuuksia. Näiden arvellaan vastaavan kysymyksiä, joiden varaan ensimmäinen Panda-algoritmipäivitys on rakennettu.

Käyttökokemus vaikuttaa hakukonesijoituksiin myös epäsuorasti: hakijat klikkaavat hyväksi havaitsemiensa sivustojen hakutuloksia useammin eivätkä pakene niin nopeasti takaisin hakutuloksiin, mikä saa Googlen parantamaan sijoituksia.

Domain ja URI

Verkkotunnus (eli domain) ja tarkempi verkko-osoite (eli URI tai URL) näkyvät käyttäjälle paitsi selaimen osoitepalkissa niin myös joskus hakukoneiden hakutuloksissa.

Hakukoneoptimoinnille on merkitystä myös sillä, että näitä osoitteita (ja siten niissä olevia avainsanoja) käytetään joskus linkkiteksteissä sivuihin linkitettäessä.

Avainsana domain-nimessä

Jos hakusana sijaitsee sivun emosivuston verkkotunnuksessa, sivun sijoitus hakutuloksissa voi hiukan parantua. Erityisesti paranee etusivun sijoitus, varsinkin jos se on muutenkin optimoitu hakusanan suhteen. Tähän vaikuttaa myös se, että hakusana esiintyy tällöin todennäköisesti myös monien sivustoon osoittavien linkkien ankkuritekstissä.

Verkkotunnuksen perusosan täysi vastaavuus on tehokkainta. Domain-nimi www.optimointi.com on siis tehokkaampi haettaessa sanalla ”optimointi” kuin verkkotunnus www.hakukone-optimointi.com (kun muita seikkoja ei huomioida).

Google tunnistaa sanan ”optimointi” myös vaikkapa domaineista www.hakukoneoptimointi.fi ja www.optimointia.com. Näistä jälkimmäinen olisi tehokkaampi koska sen perusosa on Googlen tunnistama taivutusmuoto.

Avainsana URI:ssa

URI (universal resource identifier) eli kansanomaisemmin URL (universal resource locator) tarkoittaa tarkkaa verkko-osoitetta kuten http://nettibisnes.info/hakukoneoptimointi/. Sanan ”hakukoneoptimointi” esiintyminen URI:ssa on tekijä, joka todennäköisesti parantaa tämän sivun sijoittumista joissakin hakukoneissa kyseisellä hakusanalla.

Avainsana verkko-osoitteessa tekee hakutuloksen olennaisemman näköiseksi. Tämä kasvattaa todennäköisyyttä, jolla hakija klikkaa hakutulosta.

URI:ssa oleva avainsana ei ole kuitenkaan erityisen tehokas kikka suoraan hakukonesijoitusten nostamiseen ja sen voi ohittaa murupolkunavigaatiota käyttämällä.

Parametrit URI:ssa

Jos URI:ssa on yli 2-3 yhtäsuuruusmerkkiä (”=”), Google voi antaa sivulle miinuspisteitä. Tällaiset sivut ovat nimittäin usein käyttäjän valitsemista parametreista generoituja dynaamisia sivuja, joita voisi olla potentiaalisesti lukemattomia.

Latausaika, serveri ja tietoliikenneyhteys

Sivuston palvelin voi vaikuttaa hakukoneoptimointiin maantieteellisellä sijainnillaan, nopeudellaan ja luotettavuudellaan. Myös serverin käyttämä Internet-yhteys voi heikentää hakutuloksia, jos se ei ole tarpeeksi nopea tai luotettava.

Sivun latausaika

Googlen algoritmi antaa miinuspisteitä sivujen liian pitkästä latausajasta. Latausviive voi johtua paitsi vähäisistä palvelin- tai tietoliikenneresursseista niin myös puutteellisesta suorituskyvyn optimoinnista.

Liian pitkä latausaika vaikuttaa myös epäsuorasti: jos sivut eivät lataudu riittävän nopeasti, kärsimättömät selaajat palaavat tutkimaan muita hakutuloksia. Kun tätä on jatkunut tarpeeksi kauan, Google vetää asiasta johtopäätöksensä ja pudottaa hakukonesijoituksia.

Tutki ja optimoi sivujesi lautausaikaa Googlen ilmaisen Pagespeed Insights -työkalun avulla.

Uptime eli toimintavarmuus

Hakukoneet voivat laskea sivujen sijoituksia, jos sivusto on usein tai pitkän aikaa toimimaton – esimerkiksi ylikuormitetun palvelimen tai epäluotettavan tietoliikenneyhteyden vuoksi.

Ei ole hakukoneiden etujen mukaista, että kärkipään hakutulokset johtavat sivuille, jotka eivät avaudu. Tämä kannattaa huomioida, jos sivusto on hyvin halvassa tai alimitoitetussa web-hotellissa.

Aseta palvelin tarjoamaan 503-statuskoodi, jos sivustoa huolletaan tai päivitetään. Koodi 503 (service unavailable) kertoo hakukoneelle, että poissaolo on väliaikaista ja botti voi palata uudestaan parempana ajankohtana. Se estää myös virhesivujen indeksoinnin.

Palvelimen sijainti

Hakukoneet voivat huomioida valtion, jossa palvelin sijaitsee. Silloin ne vertaavat tätä sijaintia siihen, missä hakija sijaitsee (tämän IP-osoitteen perusteella).

Jos domainissa on maapääte, kuten .fi tai .se, Google jättää palvelimen sijainnin huomiotta.

Kansainvälisten verkkotunnusten (.com, .net jne.) osalta sivuston maantieteellisen kohderyhmän voi tarvittaessa ilmoittaa Googlelle Verkkovastaavan työkaluissa ([mutteri-ikoni oikealla ylhäällä] > Sivustoasetukset > Maantieteellinen sijainti).

Palvelimen sijainnilla ei ole väliä suomenkielisille sivustoille. Kun on kyse maailmankielistä, kuten englanti tai espanja, on turvallisinta (muttei välttämätöntä) sijoittaa sivusto palvelimelle, joka sijaitsee samassa maassa kuin sivuston pääasiallinen kohderyhmä. Palvelimen sijainti on vain yksi signaali kohdennuksen määrityksessä, eikä se vaikuta väistämättä latausaikoihinkaan, jos käytössä on CDN kuten CloudFlare.

Linkit muilta sivustoilta

Sivustoon osoittavat linkit ovat olleet tärkeitä hakukoneoptimoinnissa siitä lähtien, kun Google otti käyttöön ensimmäisen version PageRank-algoritmistaan vuonna 1998.

Hanki linkkejä seuraavilla keinoilla:

Luo sivuillesi linkkipyydys eli sisältöä, joka saa ihmisiä linkittämään siihen.
Tee jotakin merkittävää ja laadi siitä lehdistötiedote.
Tutustu ja muodosta suhteita sivuston aiheista kiinnostuneisiin bloggaajiin.
Anna bloggaajille ja toimittajille ilmaisia näytteitä tuotteista tai palveluista.
Linkitä sivuille muilta omilta sivustoilta.
Pyydä linkitystä yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja alihankkijoiden sivustoilta.
Ehdota linkittämistä muiden sivustojen ylläpitäjille, jos omat sivusi ovat hyödyllisiä näiden kävijöille.
Sponsoroi yhdistyksiä, tapahtumia tai yleishyödyllisiä kampanjoita (monesti sponsoreihin linkitetään).

Linkkejä hankitaan myös hämärin ja laittomin keinoin, kuten ostamalla, vaihtamalla, ”valesivustoilla”, kommentoimalla ns. dofollow-blogeissa ja murtautumalla toisten sivustoille. Näihin keinoihin sisältyy riski Googlen antamasta rangaistuksesta. Niistä kannattaa olla silti tietoinen, jotta ymmärtää huolehtia sivustonsa tietoturvasta ja torpata epämääräiset ehdotukset. Tunnetuilla brändeillä tosin epämääräisten keinojen vaikutus voi jäädä nollaan, eli aina Google ei suoraan rankaise niistä.

Sivulle osoittavien linkkien ankkuriteksti

Kun sivulle osoittaa linkki, hakukoneet päättelevät linkissä olevan tekstin eli ns. ankkuritekstin kuvaavan kohdesivua. Jos siis tähän oppaaseen linkitetään muilta sivustoilta otsikon mukaisesti sanoilla ”Hakukoneoptimointi lyhyesti”, hakukoneet tulkitsevat että tämä sivu käsittelee hakukoneoptimointia ja sen sijoitus hakusanalla ”hakukoneoptimointi” (ja Googlessa myös taivutusmuodoilla) tulisi olla tämän vuoksi parempi.

Jos suurella osalla sivuun osoittavista linkeistä on sama tai ”epäilyttävän optimoitu” ankkuriteksti, Google saattaa epäillä, että nämä linkit on ostettu tai tehty automaattisesti, ja vähentää siksi niiden painoarvoa. Tämä on syytä muistaa, jos sorrutaan ostamaan linkkejä tai ilmoitetaan sivusto linkkihakemistoihin: muuten Google voi vähentää arvoa myös luonnollisesti kertyneiltä linkeiltä.

Ankkuritekstiin voi vaikuttaa sivun pääotsikolla: monesti ihmiset käyttävät sitä tai sen jonkinlaista väännöstä ankkuritekstissä, kun he linkittävät sivuun.

Linkin lähellä oleva teksti

Lähellä linkkiä oleva teksti voi vaikuttaa samoin kuin ankkuriteksti, jos tuo teksti sijaitsee samassa HTML-elementissä ja tarpeeksi lähellä linkkiä.

Kuvitellaan että joku linkittää erääseen tämän blogin kirjoitukseen näin: ”Opiskele WordPress-blogin hakukoneoptimointia täältä.” Ankkuriteksti ”täältä” ei ole erityisen kuvaava, mutta Google päättelee vieressä olevan tekstin perusteella, että linkin kohdesivu voisi liittyä myös sanoihin ”WordPress”, ”blogi” ja ”hakukoneoptimointi”.

Linkittävän sivun linkkisuosio

Sivuun toiselta sivustolta osoittava linkki tuottaa tälle annoksen linkkisuosiota, joka nostaa kohdesivua hakutuloksissa. Mitä enemmän linkittävällä sivulla itsellään on tätä suosiota, sitä enemmän se voi sitä myös lahjoittaa (menettämättä sitä kuitenkaan itse).

Linkkejä ei kannata vaivautua hankkimaan hakemistoista, joiden ainoa tarkoitus on linkkien lisääminen laadusta välittämättä. Näillä ei ole itsellään tarpeeksi arvostusta hakukoneissa, minkä vuoksi niissä olevilla linkeillä ei ole juurikaan merkitystä.

Linkkisuosion määrää lisäävät linkittävään sivuun osoittavien linkkien määrä, aiheenmukaisuus ja laatu sekä linkin ikä.

Linkkisuosion välittyminen voidaan estää lisäämällä linkkiin rel=”nofollow”-attribuutti, joka kertoo hakukoneille, ettei linkille tule antaa arvoa. Toinen tapa on ohjata linkit esimerkiksi PHP:llä /out/-kansion kautta, joka kielletään hakukoneiden boteilta robots.txt-tiedostossa.

Linkittävän sivun teema

Parhaat linkit tulevat sivuilta, jotka käsittelevät samaa aihetta kuin kohdesivu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että linkittävällä sivulla on saman aihealueen sanastoa kuin kohdesivulla. Englanninkielisillä sivuilla teemat rekisteröityvät Googleen paremmin; suomen kielellä synonyymien ja aiheeseen kuuluvien sanojen tunnistus ei vielä toimi aivan yhtä hyvin.

Älä markkinoi sivujasi miettimättä kohderyhmää, vaan pyri löytämään verkkoyhteisöjä ja blogeja jotka käsittelevät sivustosi aiheita: näiltä kannattaa tavoitella linkkejä ja huomiota.

Hakemistoistakin hyödyllisimpiä ovat tiettyyn aihepiiriin keskittyneet hakemistot. Esimerkiksi siivousyritys hyötyy enemmän Siivouspalvelut.com-linkistä kuin maksullisesta yleishakemistosta.

Koko sivustoon kohdistuvat linkit

Kaikki sivuihin osoittavat linkit vahvistavat myös muita sivuston sivuja. Ulkopuolelta tuleva linkkisuosio valuu eteenpäin sivuston sisällä sen linkkejä seuraten. Tämä sivuston yhteisesti nauttima linkkisuosio vaikuttaa paljon yksittäisten sivujen hakutuloksiin.

Ota linkeistä kaikki irti näillä keinoilla:

Mahdollista linkkisuosion eteneminen sivustolla kattavalla navigaatiolla ja/tai sivukartalla.
Älä tee sivuston rakenteesta liian syvää, vaan mieluummin leveä, jottei linkkisuosio ”laimennu” liikaa matkallaan: sivulta toiselle navigoiminen ei saa viedä monta sivunlatausta.
Älä jaa sisältöä erillisiin sivustoihin, vaan pidä kaikki sisältö saman rakenteen ja navigaation alla.
Linkitä suoraan etusivulta tärkeimmille sivuille, jotta etusivun suuri linkkivoima kanavoituu niille.

Luonnollinen linkkiprofiili

Google arvostaa linkkejä, jotka kertovat luonnollisesta suosiosta ja sen lisääntymisestä. Näin se pyrkii erottamaan ostetut ja itse järjestetyt sekä automaattisesti generoidut spämmilinkit aidoista toimituksellisista linkeistä.

Parhaimmillaan linkit ilmaantuvat sivustolle suurin piirtein tasaisesti: yhtäkkiä ilmaantuva suuri määrä linkkejä ja sen jälkeinen hiljaisuus ei ole hyvä asia hakukoneoptimoinnin kannalta. Parasta onkin linkkien määrän tasainen, hiukan kiihtyväkin nousu. Hetkelliset piikit tällaisessa kehityksessä eivät kuitenkaan haittaa.

Linkkiprofiilin on hyvä olla monipuolinen. Jos sivustolle kohdistuu linkkejä lähinnä sen omistajan muilta sivustoilta ja muista ”vakiolähteistä”, linkkiprofiili ei kerro Googlelle sivuston luontaisesta suosiosta.

Ei näytä hyvältä, jos ulkoa tulevat linkit kohdistuvat kokonaan tai lähes yksinomaan etusivulle. Tämä kertoo Googlelle, ettei sivuston alasivuilla ole kiinnostavaa sisältöä, johon ihmiset vaivautuisivat linkittämään.

Sivuston sisäiset linkit

Sisäisten linkkien optimointi on ollut pitkään aliarvioitu osa hakukoneoptimointia. Sivuston linkkirakenteella voi vaikuttaa merkittävästi siihen, mitkä yksittäiset sivut menestyvät hakutuloksissa niille valituilla avainsanoilla.

Sivuston sisäinen linkkisuosio

Mitä enemmän linkkejä sivu saa muilta sivuston sivuilta, sitä paremmin se sijoittuu hakutuloksissa.

Sivuston sisäisten linkkien tehoa parantavat

linkkien toimituksellisuus: navigaatiolinkkien lisäksi kannattaa linkittää myös sivujen leipäteksteistä.
linkittävän sivun aiheenmukaisuus: tärkeälle sivulle kannattaa linkittää samaa aihetta käsitteleviltä sivuilta.
linkittävän sivun linkkisuosio: mitä enemmän ulkoisia tai sisäisiä linkkejä sivuun osoittaa, sitä enemmän se voi antaa linkkisuosiota eteenpäin.
linkittävän sivun ikä: vanhempi on parempi.
linkin ikä: vanhemmat ovat arvokkaampia; myöhemmin lisätty linkki jopa epäilyttävä, jos sivu ei muuten muutu.

Linkkisuosion kanavointi

Kanavoi linkkisuosiota enemmän sivuille, joita halutaan nostaa hakutuloksissa.

Käytä kanavointiin näitä keinoja:

Anna epäolennaisille sivuille pienempi osuus linkkisuosiota linkittämällä niihin vähemmän tai keskittämällä enemmän sisältöä samalle sivulle: näin linkkisuosiota jakautuu enemmän tärkeille sivuille.
Linkitä tärkeimpiin sivuihin muilta aiheeseen liittyviltä sivuilta ja sisällytä avainsanoja linkkiteksteihin.
Anna tärkeimmälle sisällölle keskeinen asema sivuston navigaatiossa, erityisesti etusivulla olevia linkkejä.
Vähennä sivunlatausten määrää, joka vaaditaan tärkeään sisältöön navigoimiseen miltä tahansa sivulta. Käytä tähän esimerkiksi valikoivaa sivukarttaa eli tärkeille sivuille osoittavien linkkien listaa.
Uudelleenohjaa samasta aiheesta olevia turhiksi käyneitä tai toisella domainilla sijaitsevia sivuja tärkeille sivuille (pysyvä uudelleenohjaus eli 301 redirect).

Toimitukselliset sisäiset linkit

Google antaa erityistä painoarvoa sisäisille linkeille, joita se pitää ”toimituksellisina”. Nämä ovat leipätekstin seassa olevia linkityksiä, jotka ovat sivustolla uniikkeja, eli ne eivät toistu sivulta toiselle samanlaisina.

Lisää sivujen leipäteksteihin linkkejä aiheeseen liittyville tärkeille sivuille. Tämä on hyödyllistä, vaikka noille tärkeille sivuille olisikin jo valmiit linkit navigaatiossa. (Sekä navigaatiolinkit että toimitukselliset linkit ovat tärkeitä.)

Julkaise sivustolla uusia tärkeisiin aiheisiin liittyviä sisältöjä, jos et saa muuten tehtyä toimituksellisia linkkejä sivuston suppeuden vuoksi. Moni sivusto kärsii sisällön puutteesta, mikä vaikeuttaa hakukoneoptimointia ja rajoittaa sillä saatavia tuloksia.

Tee Google-haku site:www.sivustosi.fi avainsana löytääksesi sivut, joilla avainsanaa käytetään leipätekstissä. Tee sitten linkitykset näistä tekstikohdista sille sivulle, joka on valittu optimoitavaksi ko. avainsanalle. Vaihtele linkkitekstiä luontevasti, jottei Google pidä puuhiasi ylioptimointina.

Kävijöitä aktivoiva hakukoneoptimointi

Google ja Bing kiinnittävät yhä enemmän huomiota hakukoneen käyttäjien toimintaan.

Näin nämä hakukoneet pyrkivät määrittämään, mitkä sivut oikeasti kiinnostavat hakijoita ja ansaitsevat siten hyvän paikan hakutuloksissa. Tämänkin vuoksi hakukoneoptimointi on suunnattava hakukoneen käyttäjille – ei roboteille ja algoritmeille.

Google saa sivujen suosiosta ja vierailijoista tietoa seurantaevästeillä ja vertailemalla sitä, miten hakijat käyttävät eri sivustojen hakutuloksia. Tärkeä signaali on myös se, jos sivuston tai yrityksen nimi lisätään välillä osaksi hakulausetta.

Sosiaalista mediaa varten optimointi

Hakukoneoptimointiin kuuluu nykyään myös sivuston optimointi sosiaalista mediaa varten (Social Media Optimization, SMO).

Sisällön ja sen julkaisupaikan on oltava laadukkaita, jotta jaot ja tykkäykset somepalveluissa voisivat tuoda hyötyä myös hakukoneoptimoinnissa: jos tällainen laatusisältö päätyy useamman bloggaajan ja muun linkittäjän silmien alle, se voi saada näiltä linkkejä.

Tämä välillinen vaikutus linkittäjiin on tärkein tapa, jolla Facebook, Twitter ja LinkedIn voivat vaikuttaa hakukonenäkyvyyteen.

Kaksi sisältötyyppiä ovat ylitse muiden kyvyssään ansaita sekä somejakoja että linkkejä:

mielipiteitä muokkaava, auktoritatiivinen sisältö ajankohtaisista aiheista
tutkimuksiin pohjautuva, huolella perusteltu sisältö.

Jakoja ja linkkejä saavat erityisesti pitkät tekstit, listat, videot ja ”miksi-artikkelit”.

Lisää sivustosi suosiota sosiaalisessa mediassa näillä keinoilla:

Julkaise pitkiä ja tutkittuja artikkeleita tai mielipiteitä muovaavia ajankohtaisia näkökulmia – älä nopeaa huttua.
Mainosta rahalla parhaimpia sisältöjäsi sosiaalisen median palveluissa, kuten Facebook, Twitter ja LinkedIn.
Kehitä henkilökohtaisia ja yritysprofiileja somepalveluissa, verkostoidu ja osallistu keskusteluun; näin jakosi saavat paremmin vastakaikua.

Sivustolla vietetty aika

Kasvattamalla sivustolla vietettyä aikaa sivusto voidaan saada arvokkaammaksi Googlen silmissä.

Google havainnoi, kuinka vikkelään hakijat palaavat selailemaan muita hakutuloksia: jos tätä tapahtuu liian nopeasti ja usein, hakukone päättelee, että sijoitusta kannattaa laskea.

On siis hakukoneoptimoinnin kannalta parempi, etteivät kävijät palaa heti tutkimaan muita hakutuloksia vaan viettävät sivustolla enemmän aikaa tai löytävät sieltä vastaukset kysymyksiinsä.

Kävijöille kannattaa esittää sivuston sisäisiä linkkejä, joista he voisivat kiinnostua. Hyödyllisiä ovat esimerkiksi ”luetuimmat”-, ”parhaimmat”- ja ”lisää aiheesta” -linkkilistat sivuston muihin sivuihin. Tärkeitä ovat myös sivuston informaatioarkkitehtuuri (information architecture, IA) yleensä ja käytössä olevat navigaatioratkaisut.

CTR eli hakutulosten napsautusten prosentti

Hakutulosten houkuttelevuuden kasvattaminen kuuluu olennaisesti hakukoneoptimointiin. Siten useampi hakijoista klikkaa sivuston hakutulosta – sijoituksesta riippumatta. Hakutulosten klikkiprosentti saattaa myös vaikuttaa suoraan hakukonesijoituksiin, jos se eroaa merkittävästi kilpailijoiden prosenteista.

Klikkiprosentin kasvattamisessa ovat tärkeitä title-tagi, meta-description-tagi, sivulla olevan tekstin konkreettinen houkuttelevuus ja verkko-osoitteessa olevat avainsanat: niissä olevia hakusanoja näytetään hakutuloksissa lihavoituna, mikä lisää tulosten kiinnostavuutta.

Klikkiprosenttia voi kasvattaa myös mahdollistamalla lisätietojen näkyminen hakutuloksissa. Tällaisia lisätietoja voivat olla esimerkiksi tuotteen käyttäjäarvioiden keskiarvo tai reseptin kalorimäärä ja valmistusaika.

Myös sivuston vahva brändi nostaa CTR-lukua, kun sivuston nimi esiintyy domainissa ja title-tagissa. Kävijät näet suosivat aikaisemmin hyväksi havaitsemiaan ja luotettavan oloisia sivustoja.

Hakutulosten personointi

Google mukauttaa hakutuloksia selainkohtaisen hakuhistorian perusteella. Se tekee niin myös niille käyttäjille, jotka eivät ole kirjautuneet Google-tilille (vuodesta 2009 lähtien).

Personointiin vaikuttavat eniten käyttäjän kieliasetukset ja sijainti. Siksi kannattaa huolehtia, että kullekin kohdekielelle on selkeät omat osionsa ja sisältönsä, joihin viitataan hreflang-määrityksillä.

Mietitty domainstrategia määrää, käytetäänkö eri kohdemaille maapääte-domaineja vai saman kansainvälisen verkkotunnuksen hakemistoja.

Tyypillisiä ongelmia hakukoneiden kanssa

Osa hakukoneoptimoinnin tarpeesta lähtee usein sivuston suunnittelussa tai toteutuksessa tehdyistä virheistä. Tässä esitellään tyypillisimpiä ongelmia.

Sama title-teksti joka sivulla

Title-teksti on tehokas tapa kertoa hakukoneille sivun pääasiallisesta aiheesta. Tämä ei onnistu, jos se on joka sivulla sama.

Epäkuvaavat hakutulokset eivät näytä houkuttelevilta hakukoneen käyttäjille. Ilman tuloksissa näkyvää sivukohtaista title-tekstiä kaikkien hakutulosten otsikot voivat näyttää samoilta.

Sama URI joka sivulla: kehykset, Flash, AJAX

Jos verkko-osoite on sama sivuston jokaisella sivulla, hakukoneet eivät voi indeksoida sivustoa, alasivuille ei voi linkittää ja kävijät eivät pysty lisäämään niitä kirjanmerkkeihin.

Tämä on yksi pahimpia virheitä web-suunnittelussa.

Ongelman on aiheuttanut perinteisesti Flash, kehykset (frames) tai AJAX. Kehyksiä ei enää käytetä web-suunnittelussa ja sivuston toteuttaminen Flash-esityksenä on sekin jo onneksi harvinaisempaa. AJAX on tekniikoista uudenaikaisin, mutta hakukoneoptimointi voi kärsiä senkin vääränlaisesta käytöstä.

Flash-sivustoilla ongelmaa yritetään joskus paikata erillisellä HTML-versiolla, joka näkyy hakuroboteille ja niille kävijöille, joilla Flash ei ole toiminnassa. Tämä voi auttaa alasivujen HTML-versioita indeksoitumaan, mutta käyttäjien enemmistöä se ei auta linkittämään eikä kirjanmerkkaamaan, koska nämä näkevät Flash-version.

Erillinen HTML-versio ei ratkaise ongelmaa, koska sillä saadaan hyödynnettyä vain etusivuun kohdistuva linkkisuosio. Etusivulle linkittäminen ei myöskään houkuttele bloggaajia ja muita potentiaalisia linkkivoiman levittäjiä, vaan nämä haluavat linkittää suoraan kommentoimalleen sivulle ja jättävät linkittämättä jos se ei onnistu.

SWFAddressilla muodostettavat sivukohtaiset ”risuaita-URI:t” eivät tee tilannetta yhtään paremmaksi, sillä sellaisiin #-osoitteisiin kohdistuvat linkit menevät nekin hakukoneiden näkökulmasta vain etusivulle, mikä tekee sivuston linkkiprofiilista heikkolaatuisen.

HTML5 PushState on paras keino toteuttaa URI:t AJAX-tekniikkaa käytettäessä.

Kuvilla esitetty teksti

Hakukoneet indeksoivat ja arvioivat ennen kaikkea sivuilla olevaa tekstiä, ja niiden kyky tunnistaa teksti kuvasta on vielä alkutekijöissään.

Esitä teksti HTML-elementtejä käyttämällä, älä kuvissa. Hakukoneet sallivat kuitenkin tekniikan, jossa täsmälleen sama teksti esitetään sivulla sekä kuvana että sen alla ”piilossa” HTML-elementeissä.

Piiloteksti ja piilotetut linkit

Käyttäjille näkymätön teksti (yleensä lista avainsanoja) eli piiloteksti on vanhimpia tapoja harhauttaa hakukoneita.

Hakukoneet voivat rangaista piilotekstiä käyttävää sivua tai sivustoa pudottamalla sitä tuloksissa tai poistamalla sen kokonaan indeksistään. Ne huomaavat piilotekstin lukemalla CSS-tyylimäärityksiä, jopa erillisestä tyylitiedostosta. Ongelmallista on myös teksti jonka väri on lähes sama kuin taustaväri.

Google tulkitsee harhauttamiseksi myös piilotetut linkit. Ne ovat linkkejä, jotka on esitetty piilotekstinä tai joita ei ole muotoiltu siten että käyttäjä pystyy näkemään niiden olevan linkkejä.

Piiloteksti ei ole ongelma, jos täsmälleen sama teksti näytetään käyttäjille samalla sivulla myös kuvina. Tällainen CSS image replacement on yleinen käytäntö kun otsikoista tai valikoista halutaan tehdä näyttävämpiä mutta silti säilyttää niiden hakukoneystävällisyys ja saavutettavuus.

Tuplasisältö

Tuplasisältö (duplicate content) tarkoittaa

useammalla sivuston sivulla olevaa samaa sisältöä tai
eri sivustoilla olevaa samaa sisältöä.

Sivuston sisäinen tuplasisältö voi johtaa siihen, ettei hakukone välttämättä näytä tuloksissaan tarkoitettua versiota tai tuo versio voi painua vähempiarvoisiin ”poisjätettyihin hakutuloksiin”. Lisäksi turhat tuplasisältöä sisältävät sivut voivat syödä arvokasta linkkisuosiota tärkeämpien sivujen kustannuksella.

Tuplasisältöä sisältävät sivut kannattaa tapauksen mukaan joko

pysyvästi ohjata uudelleen tärkeämmille sivuille (ns. 301-uudelleenohjaus) tai
varustaa rel=”canonical” -tagilla, jossa määritetään ”oikea” URI-versio, tai
marginalisoida muuttamalla niille osoittavien linkkien kohdeosoitteet. Jos sivuja ei haluta lainkaan hakutuloksiin, ne voidaan lisäksi varustaa ”noindex”-arvoisella meta-robots-tagilla.

Sivuston navigaatioon ja CMS:n eli julkaisujärjestelmän toimintaan tulisi kiinnittää alusta pitäen huomiota, jotta tuplasisältöä ei pääsisi syntymään ja indeksoitumaan hakukoneisiin.

Eri sivustoilla oleva tuplasisältö voidaan pahimmassa tapauksessa tulkita sisällön varastamiseksi, mistä seuraa pudotus tai poistaminen hakutuloksista. Näin ei välttämättä käy vaan linkkisuosion, iän ja muiden tekijöiden perusteella vahvin sivu yksinkertaisesti sijoittuu hakukoneissa muita paremmin.

Älä kopioi tekstiä suoraan muualta netistä, älä edes lyhyitä pätkiä osaksi pidempiä tekstejä. Älä tee näin, vaikka laillisesti saisitkin, esimerkiksi Wikipediasta tai valmistajalta/maahantuojalta.

Liian samankaltaiset sivut

Toisiaan paljon muistuttavat sivut ovat ongelmallisia, koska hakukoneet voivat tulkita ne tupla- tai roskasisällöksi. Google voi esimerkiksi päätellä, että tällaisilla sivuilla kalastellaan kävijöitä eri hakusanavariaatioilla tai että sisältö on huonolaatuista.

Toinen ongelma samankaltaisissa sivuissa voi olla se, että ne kilpailevat hakutuloksissa samoilla hakusanoilla. Tähän auttaa se, että tärkeimmille sivuille linkitetään vähemmän tärkeiltä käyttäen tavoiteltuja hakusanoja ankkuritekstissä.

Muokkaa toisiaan muistuttavia tekstejä yksilöllisemmiksi tai mikäli tämä ei ole mahdollista, tee epäolennaisten ”kaksoisolentosivujen” osoitteista 301-ohjaukset tärkeämmille sivuille.

Jos myyt samaa tuotetta/palvelua sekä kuluttajille että yrityksille omilla sivuillaan, muokkaa kummankin tekstit kohderyhmää paremmin puhutteleviksi.

Epäolennaiset sivut hakukoneiden indeksissä

Kaikki sisältö ei ole arvokasta hakukoneita ajatellen: esimerkiksi sivuston sisäisen haun hakutulossivut on hyvä sulkea hakukoneiden indekseistä robots.txt-tiedostolla, jotta hakijoita ei kiusata ja omaa brändiä heikennetä roskatuloksilla.

Vaihtoehtoisesti voit jalostaa ja rikastaa valitunlaisia hakusivuja, jotta ne muistuttaisivat enemmän hyödyllisempiä kategoria- tai tietosivuja: jos esimerkiksi verkkokaupassa on hakulistaussivu kirjailijan teoksista, siitä voi kehittää pienen tietopaketin kirjailijasta, jossa listataan myös tämän kirjoja.

Huonoon ympäristöön linkittäminen

Linkit huonolaatuisille sivuille tai hakukoneita harhauttaville sivustoille laskevat linkittävän sivun luottamusta Googlen silmissä.

Jollei tiedä mitä tekee, kannattaa pääsääntöisesti välttää linkittämistä sivuille, jotka kauppaavat nettikasinoita, aikuisviihdettä, impotenssilääkkeitä tai muuten spämmääjien suosiossa olevia aiheita. Yksittäinen huono linkki muiden joukossa ei välttämättä johda rangaistukseen, laajamittaisempi taipumus kylläkin.

Jos huonoon ympäristöön kuitenkin haluaa linkittää, nämä linkit on parasta varustaa rel=”nofollow” -attribuuteilla:

<a rel="nofollow" href="http://www.spam-sivusto.com">Spämmiä, hyi hyi!</a>

Toinen vaihtoehto on kierrättää linkit erityisen uudelleenohjausskriptin kautta ja sitten kieltää hakukoneilta tuon skriptin käsittely robots.txt-tiedoston avulla.

Eli tässä tapauksessa linkki olisi muotoa:
<a href="http://www.sivusto.fi/redirect.php?a=mainoskumppani">Osta tuote tämän linkin kautta niin minä saan komission!</a>
… jossa varsinainen siirtyminen toiselle sivustolle sisältyisi redirect.php-skriptiin (”mainoskumppani”-parametrin avulla).

Ja robots.txt:ssä olisi vähintään tämä:

User-agent: *
Disallow: /redirect.php

Sisällön jakaminen omiin saarekkeisiinsa

Tyypillisiä virhe on blogin tai verkkokaupan eriyttäminen muusta sivustosta omaksi saarekkeekseen. Tällöin hakukone ei välttämättä hahmota blogia tai kauppaa osiksi samaa sivustoa, jolloin ne ovat yhdessä heikompia kuin mitä ne olisivat osana samaa sivustoa. Linkkisuosio siirtyy omalta sivustolta toiselle heikompana kuin sivuston sisällä.

Varmista, että blogi tai verkkokauppa jakavat pääsivuston navigaation ja footer-alueen, eli ne ovat selvästi osa samaa sivustoa.

Helpoiten tämä onnistuu, kun käytössä on julkaisujärjestelmä, jolla saa toteutettua myös blogin tai verkkokaupan ilman alidomain-kikkailuja tms. Tällaisia julkaisujärjestelmiä ovat esimerkiksi WordPress ja Drupal.

Muuttuvat ja vanhenevat URI:t

Sivujen siirtäminen uusiin verkko-osoitteisiin on ongelma silloin, jos vanhoista osoitteista ei tehdä pysyviä uudelleenohjauksia uusiin. Tällöin sivuille osoittavat linkit ja käyttäjien kirjanmerkit lakkaavat toimimasta.

Osoiterakenne kannattaa miettiä jo sivustoa suunniteltaessa kunnolla ja yhtenäisen logiikan mukaiseksi. Tavoitteena kannattaa pitää, että osoitteita ei tarvitse tulevaisuudessa muuttaa ollenkaan. Siinä auttaa, että osoitteisiin ei oteta mukaan mahdollisesti muuttuvia tietoja, kuten verkkokaupan tuoteryhmiä.

Poikkeuksen muodostavat huutokauppalistausten ja muiden sisällöltään vanhentuvien sivujen URI:t. Nämä kannattaa ohjata parhaiten hakukoneen käyttäjää palvelevalle sivulle, esimerkiksi saman kategorian tuotteita listaavalle sivulle.

Monta URI:a samalle sivulle (canonicalization problems)

Jos sama sivu löytyy osoitteista www.yritys.fi, yritys.fi, ja www.yritys.fi/index.php, ulkopuolelta tulevat ja sivuston sisäiset linkit voivat jakautua näihin osoitteisiin. Tällöin niiden tuoma linkkisuosio voi hajaantua eikä siitä saada kaikkea irti. Koko sivuston linkkisuosiota voi myös tuhlautua näin tuplasisältöön.

Periaatteessa jopa yritys.fi ja www.yritys.fi ovat eri sivustoja: jälkimmäinen on edellisen alidomain. Näissä voisi siis olla täysin eri sisällöt.

Asia ei ole niin ongelmallinen jos näiden kahden URI:n sisältö on hakukoneille täysin identtistä ja muuttuu harvoin (ei siis esimerkiksi kiertäviä bannereita tms. pikkumuutoksia). Tällöin kehittyneet hakukoneet järkeilevät että eri osoitteissa olevat sivut ovat samoja.

Säädä 301-uudelleenohjaukset siten, että sivu näytetään vain yhdessä URI:ssa, esim. www.sivusto.fi, ja muut ”toimivat” osoitteet ohjataan siihen.

Liian paljon asioita samalla sivulla

Jos yhdelle sivulle on mahdutettu monta eri asiaa, hakukoneen on vaikea pitää mitään niistä erityisen tärkeänä.

Hakukoneoptimointi edellyttää, että kullekin optimoitavalla avainsanakokonaisuudelle on oma sivunsa. Siten hakukoneille voi painottaa keskeisiä avainsanoja esimerkiksi pääotsikon ja title-elementissä olevan tekstin avulla.

Liiallisuuksiin ei kuitenkaan kannata mennä: jos jokaisen yksityiskohdan esittää omalla sivullaan, ei muodostu kattavaa ja kilpailukykyistä ”kulmakivisivua”. Erillisiä sivuja kannattaa tehdä tukemaan tärkeimpiä sisältöjä ja sen perusteella, kuinka tärkeitä avainsanakokonaisuudet ovat liiketoiminnalle tai sivuston tarkoitukselle.

Vääränlaiset uudelleenohjaukset

Muilta sivustoilta saatu linkkisuosio voi kadota matkalla, jos linkin kohde-URI välittömästi ohjataan toiseen osoitteeseen jollakin seuraavista tavoista:

302- tai 307-uudelleenohjaus
JavaScript-uudelleenohjaus
meta-refresh-uudelleenohjaus (ks. poikkeus)

Toteuta ohjaukset 301-uudelleenohjauksina, jos niitä ei voida välttää. Jos siis linkit osoittavat URI:iin kuten www.sivusto.com ja se ohjaa osoitteeseen www.toinensivusto.fi, näistä linkeistä saadaan varmin hyöty, kun ohjauskoodi on 301 (Moved Permanently).

Oman sivuston uudelleenohjausten tyypin voi tarkistaa Chromen Redirect Path -lisäosalla tai Firefoxin Live HTTP Headers -lisäosalla.

Google ei enää rankaise sivuja 302- ja 307-ohjaustekniikoista – ainakaan yhtä paljon kuin aikaisemmin. Silti, myös muita hakukoneita ja some-palveluita varten, kannattaa pidättäytyä 301-ohjauksissa.

Liian suppea sivusto

Sivustoa ei voi kunnolla hakukoneoptimoida, jos sillä ei ole tarpeeksi avainsanoihin liittyviä sivuja.

Yksi sivu per aihe ei useinkaan riitä. Tällöin ei näet voida tehdä optimoinnissa tärkeitä toimituksellisia sisäisiä linkkejä, eikä yhtä sivua pysty kunnolla optimoimaan kovin monelle aihetta kuvaavalle termille.

Laadi sivustolle julkaisusuunnitelma avainsanatutkimuksen ja prioriteettien pohjalta. Huomioi suunnittelussa paitsi potentiaaliset asiakkaat ja heidän ostopolkunsa niin myös rekrytoitavat, mielipidejohtajat ja ihmisryhmät joihin kuuluu potentiaalisia linkittäjiä.

Julkaisusuunnitelman valmistuttua

varmista ja valvo että suunnitelmaa ja sen aikataulutusta noudatetaan,
julkaise sivuja realistisessa määrätyssä tahdissa, esimerkiksi 2 viikon välein,
lisää aina uuden sivun leipätekstiin toimituksellisia sisäisiä linkkejä tärkeille aiheeseen liittyville sivuille.

Google voi tunnistaa sivuston aihepiirin auktoriteetiksi (topical authority), jos se käsittelee aihepiiriä monessa laadukkaassa artikkelissa. Julkaise kirjoituksia alastasi sivustolla olevassa blogissa, niin voit saavuttaa tämän etulyöntiaseman.

Sivustoa on hankala käyttää älypuhelimella

Jos sivuja on hankala lukea ja käyttää kännykällä, niillä on heikommat edellytykset menestyä siinä suuressa määrässä hakuja, joita tehdään älypuhelimilla.

Google painottaa mobiilihaussa enemmän sivustoa, jota on helppo käyttää myös älypuhelimella. Tämän ns. responsiivisen suunnittelun vaikutus on lisääntynyt 21.4.2015 alkaen, jolloin Google otti käyttöön asiaa koskevan algoritmipäivityksen.

Responsiivisuuden puute vaikuttaa myös epäsuorasti: jos moni mobiilihakija palaa pettyneenä selaamaan kilpailevia hakutuloksia, Google lopulta reagoi laskemalla hakukonesijoituksia.

Tämän oppaan käyttöohje

Hakukoneoptimointi on luonteeltaan spekulatiivista: muut kuin hakukoneiden työntekijät eivät voi tietää algoritmien toimintaperiaatteita, vaan niitä arvaillaan patenttihakemusten, kokemusten ja kokeilujen perusteella.

Tämän oppaan neuvoihin ei kannata suhtautua kuin kiveen kirjoitettuun totuuteen. Oikeaankin osuneet ohjeet saattavat näet nopeasti vanhentua, jos Google muuttaa algoritmiaan.

Älä ylioptimoi! Google voi antaa sivulle rangaistuksen pudottamalla sen hakukonesijoituksia, jos hakukoneen algoritmi tai työntekijä huomaa, että sivun optimointi on liian manipuloivaa eikä palvele käyttäjien etuja.

Sovella tämän oppaan ohjeita ja vinkkejä harkiten ja kohtuudella. Jos tunnet olosi epävarmaksi, osallistu koulutukseen, harjoittele optimointia vähemmän tärkeillä sivustoilla tai ulkoista hakukoneoptimointi asiantuntijan huoleksi.

Optimoinnin tulosten näkyminen saattaa viedä jopa muutaman kuukauden, riippuen mm. kilpailutilanteesta ja siitä kuinka usein botit vierailevat sivuilla. Toimenpiteiden tulokset voivat tämänkin jälkeen parantua ”itsekseen”, koska esimerkiksi sivun ja linkkien iät ovat Googlen suosimia kriteereitä ja linkittäjiin vetoavaksi tehty sisältö voi kerätä uusia linkityksiä vuosien ajan.

Tätä opasta päivitetään. Kirjoitustyöni menisi paljolti hukkaan, jos antaisin tämän tekeleen vain jäädä lojumaan ja vanhentumaan. Tähän oppaaseen tehdään lisäyksiä ja korjauksia, kun siihen palautteen, lisääntyneen luulon ja hakukoneiden kehityksen perusteella tulee aihetta.

Opas on päivitetty 15.11.2023. Ensimmäinen versio julkaistiin 12. syyskuuta vuonna 2007. Oppaan on kirjoittanut ja sitä päivittää Arttu Raittila (LinkedIn). Arttu on hakukoneoptimoinnin konsultti ja osakas Hopkinsilla.

Kommentit

Lasse sanoo:

Lyhyesti?

Hieno kokoelma hakukoneoptimointikeinoja ja kriteereitä. Näinkin pitkä lista keinoja saa hakukoneoptimoinnin tuntumaan työläältä, hankalalta ja jotenkin salaperäiseltä.

Tätä selvittämään voisit lisätä alkuun jonkinlaisen kuvauksen että hakukoneoptimointi on pääosin hyvää suunnittelua, jossa tulee ottaa huomioon mm. luettelemasi kriteerit.
Lasse sanoo:

Vau mikä muokattava kommenttilaatikko!

Onko tämä valmis plugin vai omaa tuotantoa?
Arttu sanoo:

Hehe, tämä on vähän kuin joku ”[X:n] lyhyt historia” -tyylinen kirja, jossa sitten onkin satoja sivuja.

Plugin on WP Ajax Edit Comments. Asensin sen jotta kommentoijat voisivat korjata typoja ja muita lapsuksia.

hakukoneoptimointi on pääosin hyvää suunnittelua, jossa tulee ottaa huomioon mm. luettelemasi kriteerit.

Parhaassa tapauksessa optimointi huomioidaan tosiaan jo suunnitteluvaiheessa. Monesti näin ei kuitenkaan käy, minkä takia valmiita sivuja joudutaan täydentämään ja virittelemään. Pitää tosiaan miettiä mitä kirjoittaisin optimoinnin toteutusrutiineista.

Pelkkää suunnittelua hakukoneoptimointi on kuitenkin vain osittain. Siihen kuuluu keskeisesti myös sisällöntuotanto/copywriting, sisällön promotointi ja kaikenlainen pinnanalainen hienosäätö, esim. Apachen uudelleenohjaukset joiden osaamista ei tarvitse vaatia web designerilta.

Monet optimoijat eivät ole kokonaisvaltaisesti päteviä web-suunnittelijoita, koska heiltä puuttuu graafinen lahjakkuus. Itseltänikin se puuttuu.
Lasse sanoo:

Tarkoitin suunnittelua laaja-alaisesti. Informaatioarkkitehtuurin, julkaisustrategian, markkinoinnin jne suunnittelua.

Se kuka nämä toteuttaa ei ole merkityksellistä.

Muutenkin hakukoneoptimoinnissa helposti unohdetaan sen visuaalisen suunnittelun merkitys. Hyvä copy hukkuu vääränlaiseen sisääntulosivuun ja hyvät hakukoneoptimointisijoitukset hukataan huonolla konversiolla.
Arttu sanoo:

Ok, ymmärsin väärin. Ehkä enemmän voisi jauhaa noista laaja-alaisesti ymmärretyn suunnittelun osa-alueista eli informaatioarkkitehtuurista, sisältöstrategiasta jne.

Tuo on niin totta, että hakukoneoptimoinnin tulokset voidaan mitätöidä huonolla visuaalisella puolella ja käytettävyydellä. Pätevä optimointia tarjoava yritys niistä kyllä huomauttaa, ehkä järjestää itse tai alihankintana korjauksen tai ainakin suosittelee osaavaa tekijää.

Optimoiduista sivuista on tosiaan vähän iloa, jos konversio-% laahaa lähellä nollaa, kun laadukkaatkin kävijät hylkäävät epäselvän ja vaikeasti navigoitavan saitin.
Pasi sanoo:

Kiitos hyvästä johdannosta aiheeseen. Tosin minustakin se tarjosi lukijalleen vähän enemmän kuin pelkän johdannon.

Mutta oliko se sana ”lyhyesti” nyt sitä voimasanaoptimointia ;-)

Pasi
Arttu sanoo:

Kiitos palautteesta.

”Mutta oliko se sana “lyhyesti” nyt sitä voimasanaoptimointia ;-)”

Tavallaan joo :-)

Taustalla oli myös ajatus, että samat tiedot saadakseen pitäisi muuten lukea hyvin monta blogiartikkelia. Eli siihen verrattuna asiat selviävät tästä oppaasta ”lyhyesti”.
Juha Söderholm sanoo:

Äärettömän hyvä artikkeli.
Jukka sanoo:

Jos linkitän oman blogini sisällä esim. artikkeleiden tekstistä aina samalle blogini sivulle, huonontaako tämä sijoitustani Googlen ideksissä tuplasisältönä?
Arttu sanoo:

Hei Jukka,

pahoittelen etten muistanut vastata kysymykseesi aikaisemmin.

Samalle sivulle linkittäminen ei haittaa, kunhan sen tekee aina eri tavalla. Eli vaihtele ankkuritekstiä ja muuta linkin yhteydessä olevaa tekstiä, niin tulos on kohdesivun kannalta paras.

Itse en kuitenkaan linkittäisi ihan jokaisen jutun leipätekstistä. Hakukoneoptimointi kannattaa pitää kohtuuden rajoissa, jottei Google tulkitse sitä ylioptimoinniksi.

Jos sivulla on uniikkiakin sisältöä, kohtuullinen määrä toistuvaa sisältöä ei vahingoita tuota sivua itseään.
tk sanoo:

Hieno artikkeli. Eräät asiat herättivät kyllä kysymyksiä. Klikki (suhteellisen hintavassa) sivuston arviossaan ehdottivat optimointia osa-alueille, jotka artikkelin mukaan ovat vanhentuneita ja googlen jo ohittamia. Myös muutama tekninen kohta meni hiukan ristiin. Tutkittuani enemmän netistä eri artikkeleita, alan kyllä kallistua teidän puolellenne kaiken suhteen. Kiitos paljon.
Markus Ossi sanoo:

Paljon kiitoksia tästä ohjeesta ja päivityksestä.

Pari kysymystä jäi askarruttamaan:

Sanoit näin: ”Google tunnistaa sanan “optimointi” myös vaikkapa domaineista http://www.hakukoneoptimointi.fi ja http://www.optimointia.com. Näistä jälkimmäinen olisi tehokkaampi koska sen perusosa on Googlen tunnistama taivutusmuoto.”

Millä lailla tämä taivutusmuoto on tehokkaampi?

Lisäksi jäin miettimään tuota mainostajien sivuille linkittämistä. Rahoitan blogini (http://tarkkamarkka.com/blogi) affiliate-linkeillä. Käytän WordPressin lisäosaa, jonka avulla affiliate-linkkini ovat muotoa http://domain/blogi/tarjoukset/linkinnimi. Pitäisikö minun käyttää affiliate-linkeissä nofollow-tagia ja tehdä vielä .htaccess-muutoksia?
Arttu sanoo:

Millä lailla tämä taivutusmuoto on tehokkaampi?

On tavallaan erikoista, että Google tunnistaa ja lihavoi merkkijonoja myös keskeltä domain-nimeä. Se ei tiettävästi analysoi sivujen tekstejä samalla tarkkuudella.

Sen sijaan Googlelle on luontevaa huomioida, jos domain-nimi on hakusanan tunnistettava taivutusmuoto.

Taivutusmuodollisen domainin positiivinen vaikutus on käytännön kokeiluissa havaittu, joskin iso osa kokonaishyödystä tulee epäilemättä linkkiteksteistä.

Ajattelepa domaineja porkkana.fi ja kanat.fi, kun on kysymys sanalla ”kana” rankkaamisesta. Toisessa hakusana on sattumalta, toisessa taas Googlen tunnistama taivutusmuoto.

Mm. tällaisten seikkojen vuoksi on luontevaa, että pelkän taivutusmuodon sisältämä domain on parempi. Paras domain olisi tietysti kana.fi (tai optimointi.com/fi alkuperäisessä esimerkissä).

Sanan tunnistamisen tavat ovat toisin sanoen erilaiset esimerkin tapauksessa.

Käytän WordPressin lisäosaa, jonka avulla affiliate-linkkini ovat muotoa http://domain/blogi/tarjoukset/linkinnimi. Pitäisikö minun käyttää affiliate-linkeissä nofollow-tagia ja tehdä vielä .htaccess-muutoksia?

Asia on kunnossa pienellä muutoksella robots.txt-tiedostoon (http://tarkkamarkka.com/robots.txt ).

Korvaa robots.txt:ssä turha rivi ”Allow: /” seuraavalla:

Disallow: /blogi/tarjoukset/

Tuo rivi estää hakukoneiden botteja seuraamasta affiliate-linkkejä, eli nofollow-attribuuttejakaan ei tarvita.
Markus Ossi sanoo:

Kiitos selvennyksistä. Tuo taivutusmuotoasia tarkoittaa siis sitä, että jos haluan rankata sanalla ”matkailu”, minun kannattaa valita domainiksi enemmin matkailua.fi kuin mukavamatkailu.fi. Jos matkailu.fi olisi kuitenkin vapaana, olisi tuo perusmuotoinen domain kaikkein paras vaihtoehto, olettaen että siihen kohdistuu eniten haluamiani hakuja?

Täytyypä tehdä tuo robotx.txt muutos. Täytynee samalla siirtää sekä blogini että sivustoni saman domainin alle. Nyt blogini löytyy osoitteesta www-etuliitteettömästä domainista ja sivustoni etuliitteen kanssa.

Lisäksi minulla on eräällä sivustolla blogi juurikin tuollaisessa blogi.domain -osoitteessa.

Auts!
Arttu sanoo:

Tuo taivutusmuotoasia tarkoittaa siis sitä, että jos haluan rankata sanalla “matkailu”, minun kannattaa valita domainiksi enemmin matkailua.fi kuin mukavamatkailu.fi. Jos matkailu.fi olisi kuitenkin vapaana, olisi tuo perusmuotoinen domain kaikkein paras vaihtoehto, olettaen että siihen kohdistuu eniten haluamiani hakuja?

Juuri näin, puhtaasti hakukonealgoritmien kannalta.

Tosin esimerkiksi juuri matkailu on niin kilpailtu ala, että hakukoneoptimointia ei kannata pitää keskiössä verkkotunnusta valittaessa.

Hyödyllisempää olisi valita brändättävä, ei-geneerinen domain-nimi, kuten rantapallo.fi.
Senior sanoo:

Mulla on sisällönhallintajärjestelmä käytössä omilla sivuillani. Ja siel on mahdollisuus lisätä hakusanoja no sen ymmärrän, mutta mitä on laatikko ”hakukonekuvaus” mitähän siihen vois tulla?
Arttu sanoo:

Hei Senior,

voisi arvata että ”hakukonekuvaus” on suomennos meta-descriptionista.

Mutta testaamalla asia selviää: laita kenttään jotain, talleta sivu ja katso sitten HTML-lähdekoodista mihin elementtiin syöttämäsi teksti päätyi.

Firefox-selaimessa lähdekoodin saa näkyviin klikkaamalla hiiren oikeanpuoleista nappia sivun päällä ja valitsemalla sitten avautuneesta valikosta ”Näytä sivun lähdekoodi”.

Näppäinyhdistelmällä Control+F saat lähdekoodinäkymässä esille hakutoiminnon, jolla voit etsiä syöttämääsi tekstiä.
MilanMedia sanoo:

Oikein hyvät ohjeet ja vieläpä suomeksi, thumbs upit teille kirjoittajille.

Sovelsin kaikkia ohjeita kirjaimellisesti uuden oman yrityksen web-saitin luonnissa ja googlea parin viikon päästä testattuani totesin että hyvin purivat nuo ohjeet! :)
Arttu sanoo:

Milan, hauska kuulla että opas oli avuksi.

Yksi hakukoneoptimoinnin osa, jota kannattaa harrastaa vielä saitin valmistuttua, on linkkien hankkiminen maksuttomista suomalaisista linkkihakemistoista (esim. hakukone.net ja linkkeja.com). Tämä kannattaa tehdä vähitellen, esim. 1-2 linkkiä kuukaudessa.
Henkka sanoo:

Erittäin hyvää tekstiä! Tuli paljon uutta tietoa erittäin selkeästi esiteltynä keltanokalle.
Joni sanoo:

Moi, onkohan joku helppo tapa selvittää että käyttääkö sivu nofollowia, muuten kuin käymällä läpi tiedostot.
Arttu sanoo:

Moi Joni,

Firefox-selaimelle on olemassa useita ilmaisia lisäosia, jotka korostavat nofollow-linkit (usein vaaleanpunaisella tai jollakin muulla värillä).

Esimerkiksi nämä:
https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/321/
https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/3036/
Hakukoneoptimointi pelasti minut urheilulta sanoo:

Hyvä tietopaketti, arvostan. Suomen kokoisessa maassa ala on/tulee olemaan todella kilpailtu, joten suosittelen kaikkia asiasta esim. ammatillisessa mielessä kiinnostuneita hyppäämään kelkkaan jo hyvissä ajoin. Näillä tiedoilla pääsee jo hyvään alkuun.
Arttu sanoo:

Kiitos palautteesta, Anssi.

Toisaalta elämme pienellä kielialueella, eli samoista sanoista kilpailee pienempi populaatio.

Siksi etenkin pitkän hännän hakukoneoptimointi voi olla suomeksi helpompaa kuin esimerkiksi englanniksi: yrityksille ei ole yhtä houkuttelevaa kilpailla noissa hakukonesijoituksissa, kun potentiaaliset kävijämäärät eivät ole kovin kummoisia.
Jakke sanoo:

Onpa mahtava tietopaketti. Itselle oli täysin uusi ajatus tämä CSS image replacement..
Arttu sanoo:

Kiitos, Jakke.

Muita keinoja rikkaampien fonttien saavutettavaan käyttöön on eritelty esimerkiksi Aucorin blogissa:
http://www.aucor.fi/aucoraattori/2010/09/13/typografia-verkossa/
Veikkaus sanoo:

Titlellä, descriptionilla ja ulkoisilla linkeillä (oikeilla sanoilla) on kyllä huikee merkitys.
Arttu sanoo:

Mutta tuolla kommenttilinkilläsi ei ole mitään merkitystä, hyvä veikkaussivujen omistaja.

Tässä blogissa olevat kommentoijien linkit ovat varustettu nyt ja jatkossakin nofollow-attribuutilla, joka estää linkkivoiman välittymisen kommentoijien sivustoille.
Henkka sanoo:

Ihan hyvä tietää :) Muutenkaan tuollaisia ”Veikkaus” tyylisiä nimimerkkejä, joilla pyritään parantamaan näkyvyyttä, ei vissiin kannata käyttää? Ei taida Google arvostaa?
Arttu sanoo:

Google ei tosiaan anna pisteitä, kun kyseessä on nofollow-linkit (kuten yleensä blogikommentoinnissa).

Jos taas nofollow’ta ei ole, Google saattaa haistaa epäluonnollisen linkkiprofiilin, jollaisella on kielteisiä seurauksia.

Tärkein pointti on kuitenkin se, että tuon tyylisillä nimimerkeillä ei saa yhtä lailla ihmisten arvostusta ja huomiota: jos esim. sattuu laukomaan jonkun hyvän kysymyksen tai kommentin, bloggaaja tuskin linkittää kiitokseksi Veikkaus-nimisen henkilön sivustolle.
HM sanoo:

Oli ilo lukea tämä artikkeli. Hienoa, että se on kaksi viikkoa sitten päivitetty. Uutta oli tuo, että kannattaa saada linkkejä samaa teemaa käsitteleviltä sivuilta. Entäs jos sivustolla ei ole yhtä teemaa… Kiitos tästä infopaketista!
Joonas Toivonen sanoo:

”Google ei tosiaan anna pisteitä, kun kyseessä on nofollow-linkit (kuten yleensä blogikommentoinnissa).”

Voi Arttu, kultasein, tuossa olet vahvasti väärässä… Muuten kyllä kattava artikkeli.
Arttu sanoo:

Nofollow-linkit ovat olleet vuosien saatossa välillä kiivaankin keskustelun aiheena, ja muutama vuosi sitten olikin vaihe, jolloin niiden linkkiteksteillä oli selvää vaikutusta.

Nyt nofollow-linkeillä näyttäisi olevan positiivista vaikutusta näillä kahdella tavalla:

1. Yhteisösivustojen nofollow-linkit. Näille annetaan arvoa, koska ne kertovat käyttäjien suosituksista.

2. Nofollow- ja follow-linkkien jakauma: luonnolliseen linkkiprofiiliin kuuluu myös nofollow-linkkejä, eli niillä on merkitystä osana linkkiprofiilia (vaikka ei suoraan yksittäin).

Yleensä nofollow-linkkien tehoon ”uskovat” spämmiveikot ja vastaavat tapaukset: he ovat huomanneet että sijoitukset ovat nousseet spämmäämisen/kommentoinnin jälkeen. Tästä seuraa johtopäätös, että nofollow-linkitkin ”toimivat”. Tässä tieteellisyyden riemuvoitossa on se ongelma, että yleensä samat kaverit tekevät (tai ovat tehneet) paljon muutakin, eli uskottu tekijä (nofollow-linkit) on vain pisara faktorien meressä.

Mutta onhan sitä kiva uskoa, että oma tarkoitushakuinen kommentointi ja netin roskaaminen on maksanut vaivan.
Mia sanoo:

Kiitos todella mielenkiintoisesta sivustosta! Viisastuin varmasti aiheen tiimoilta ja tiedän nyt ainakin mihin minun ei kannata tuhlata aikaani =) Kiitos!
Arttu sanoo:

Eipä kestä, Mia. Kiitos sinulle palautteesta.
Hannu sanoo:

Kiitos mahtavasta ja kattavasta sivusta. Tiivisti todella hyvin kaiken ja sisälsi paljon itselleni uuttakin. Kiitän.
Arttu sanoo:

Kiitti palautteesta, Hannu. Mukava kuulla, että opas on ollut hyödyllinen.
Tatu sanoo:

Onkohan palveluntarjoajan / serverin vaihtamisella vaikutusta hakutuloksiin? Yllä todetaan, että Google suosii vanhoja sivuja, eli jos sivusto siirretään, katsooko Google siirretyn sivuston ‘uudeksi sivustoksi’?

Omalla sivustollani (www.advoline.fi) on varsin hyvä paikka hakutuloksissa ja hieman arveluttaa vaihtaa palveluntarjoajaa, jos tällä on jotain vaikutusta.
Arttu sanoo:

Tatu, palveluntarjoajan vaihdolla ei ole vaikutusta, kunhan uusi vain toimii kunnolla (ei pitkää latausaikaa tai katkoksia).

Google ei siis tulkitse sivustoa pelkästään tuolla perusteella uudeksi.
Optimaali sanoo:

Puhuit blogin toisessa kategoriassa linkkipyydyksistä. Tämä artikkeli, jos joku on oiva esimerkki toimivasta link baitista. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Loistavaa!
Arttu sanoo:

Kiitos, Optimaali.

Linkkipyydyksenä tämä opas taitaa kuulua luokkaan perusteellinen tietopaketti sivuston aiheeseen liittyen.

Linkkipyydys ei siis välttämättä ole infografiikka, jossa on zombeja, tai muuta vastaavaa, vaikka sellainen saattaa olla lähempänä stereotyyppiä joidenkin mielissä.
Aarne sanoo:

Päivitys tuohon Chitican tilastoon sijoituksen merkityksestä löytyy täältä: http://chitika.com/google-positioning-value

Eipä ole luvut hirveästi muuttuneet, ihan mielenkiintoista silti että ykkössija jakaa prosenttejaan muillekin sijoille enemmän vuosien saatossa.:)
Arttu sanoo:

Kiitos hyödyllisestä kommetista, Aarne.

Päivitin taulukkoon tuoreet luvut.
Tytti sanoo:

Loistava infopaketti! Kun käteen lyödään yrityksen SEO-analyysin osoittamat vahvuudet ja heikkoudet, menee ATK-kieltä taitamattomalta typykältä sormi suuhun. Tämä avasi käsitteitä hyvin myös ihmiselle, joka ei tunne alaa juuri ollenkaan. Hyvää työtä!
Arttu sanoo:

Kiitos palautteestasi, Tytti.

Mielestäni optimointiraportit pitäisi tehdä sellaisiksi, että ne aukeavat suoraan muillekin kuin kaltaisilleni nörteille. Kun tämä ei toteutunut, on kiva kuulla, että tästä pikku oppaastani on ollut hyötyä.
Pete sanoo:

Hieno artikkeli hakukoneoptimonnista.
Itse olen toteuttanut sivustoja jo parisen kymmentä vuotta ja vasta nyt olen lähtenyt tutkimaan tarkemmin hakukoneoptimointia.

Olen tullut siihen johtopäätökseen, että hakukoneoptimoinnin perusasiat pitäisi ottaa huomioon jo sivuja kehittäessä, eikä niin… kuten tapana on tehdä roskaa ja sitten jälkikäteen ostetaan hakukoneoptimointia, jolla käytännössä korjataan ne perusvirheet sivustosta jotka on jäänyt tekemättä ja tästä maksetaan jälkikäteen kallis lasku.

Itse olen ”tietämättäni” tehnyt sivuista hakukoneystävällisiä noudattamalla standardeja ja hyvää sisällöntuotantoa.
Ikävä kyllä moni nettisivuja tuottava firma ei näin tee.

Sitten on toki tätä jatkuvampaa hakukoneoptimointia jota voidaan tehdä kun sivut on muutoin kunnossa ja julkaistu, joka mielestäni ei ole enää kertaluontoista vaan jatkuvaa prosessia.

Ikäväkseni olen huomannut että koko SEO on saanut kovan kolauksen huijareista ja kalliista palveluista. Monelle SEO on jo kirosana :) Mielikuvana huijaus ja kallis.

Artikkelisi on hyvää luettavaa asiakkaille selventämään mitä käytännössä hakukoneoptimointi on. Se ei ole pelkkää koodausta, vaan myös tarkkaan harkittua sisällön tuottamista…. Ja paljon sen jälkeenkin.
Pete sanoo:

Artikkelissasi ei mainita xml sitemapeista.
Google tarjoaa omaa xml sitemap tiedostoa ja Bing omaansa.

Moni SEO työkalu noista muistuttelee jos niitä ei ole luotu, joten onko tietoa onko nämä kuinka relevantteja hakukoneoptimoinnissa ja kuinka usein näitä sitemap tiedostoja tulisi päivittää?
Arttu sanoo:

Hyviä kommentteja, Pete.

Olen samaa mieltä, että optimointi tulee huomioida jo kehitysvaiheessa ja monesti web-ammattilainen tekee sitä melkein ”automaattisesti” vain noudattamalla hyviä käytäntöjä.

Erikoistuneempi optimointiosaaminen on hyödyksi esimerkiksi avainsanatutkimuksessa ja siihen kuuluvassa kilpailuanalyysissä: sen avulla osataan valita kaikista parhaimmat sanat ja sanamuodot sisällöntuotantoa ja -muokkausta varten.

Jos kyse on vanhasta yrityksestä, tällä on monesti olemassa vanha sivusto, joka korvataan uudella versiolla. Tällöin optimointitaidot ovat oleellisia, jotta vanhat osoitteet tajutaan ohjata oikealla tavalla uusiin.

Xml-sivukartoista:

Näiden idea on auttaa hakukoneita indeksoimaan ja löytämään uusia sivuja ja muutoksia vanhoihin sivuihin. Sijoituksiin ne eivät suoraan vaikuta.

Normaaleilla suomalaisilla sivustoilla xml-sivukartat eivät ole välttämättömiä, koska hakukoneet osaavat tutkia sivut ilman niitäkin.

Hyödyllisiä ne ovat esimerkiksi tiuhaan päivittyvillä uutissivustoilla, jotka kilpailevat keskenään siitä, mikä sivusto julkaisee ajankohtaisesta aiheesta ensimmäisenä. Tällöin xml-sivukartta voi varmistaa, että Google saa tiedon mahdollisimman nopeasti ja web-julkaisu saa etulyöntiaseman hakutuloksissa. Vastaavia tapauksia voivat olla uutuustuotteilla kilpailevat verkkokaupat.

Em. tapausten lisäksi xml-sivukarttoja voi suositella myös muille suurille ja hierarkisesti rakentuville sivustoille: nopeamman indeksoinnin ansiosta uusista sivuista tai muutoksista ehditään saada enemmän hyötyä.

Kun xml-sivukartta otetaan käyttöön, paras vaihtoehto on julkaisujärjestelmän lisäpalikka, joka pitää sen automaattisesti ajan tasalla, kun uusia sivuja julkaistaan tai vanhoja päivitetään.
Petri sanoo:

Kirjoituksen seassa on koodiesimerkkejä kuinka sijoittaa rel=”nofollow” linkkiin. Kannattaa huomioida, että tuossa tagissa pitää olla pelkistetyt suorat lainausmerkit, ei vinoja, ei kaltevia. Sama juttu linkin href-attribuutissa. WordPress näyttää englanninkielisen maailman vaikutteiden vuoksi suosivan fiinimpiä lainausmerkkejä, mutta ne eivät siis kuulu HTML-merkkaukseen.
Arttu sanoo:

Hyvä huomio, Petri.

Korjasin viimeisetkin koodinäytteissä olevat lainausmerkit suoriksi siltä varalta, että joku innostuu kopioimaan koodia tästä oppaasta.
Joonas sanoo:

Mitäs mieltä sitä nykyään ollaan EMD:iden toimivuudesta? Toimivat / eivät ?
Arttu sanoo:

Joonas, EMD kyllä vaikuttaa edelleen positiivisesti Google-sijoitukseen, ainakin jos ei puhuta huonolaatuisista saiteista. Vaikutus on kuitenkin pienempi kuin aikoinaan.

Muille tiedoksi:
EMD = exact match domain, eli verkkotunnus jonka perusosa vastaa täysin hakulausetta (jota varten optimoidaan)

Tällaista avainsanadomainia harkittaessa tulisi kuitenkin huomioida muutkin seikat kuin suora vaikutus hakukonesijoitukseen.

Plussia:

– Sivusto voidaan helpommin nähdä auktoriteettina aiheessa, jonka avainsana rajaa. Näin voi saada linkkejä, jos saitin sisältö tukee vaikutelmaa.

– Jos domainin avainsana esiintyy myös sivuston nimessä, alasivuja voi olla helpompi optimoida sanayhdistelmille, joissa avainsana esiintyy.

Miinukset:

– Aihepiiriä on vaikeampi luontevasti laajentaa.

– Brändääminen tökkii geneerisillä termeillä. Aika iso miinus.

– Jos sivusto ei ole tarpeeksi laadukas, EMD voi olla luomassa mielikuvaa spämmisyydestä, etenkin jos domainin perusosa on sanayhdistelmä tai jos se ei ole muuten kovin ytimekäs.
Youtuben merkitys sanoo:

Mikä on youtuben merkitys hakukoneoptimointiin nykypäivänä? Mitä youtuben kanssa ja erityisesti sivustolle upotettavassa videossa pitäisi ottaa huomioon?
Arttu sanoo:

YouTuben oma hakutoiminto on ollut jo pitkään toiseksi suosituin hakukone heti perus-Googlen jälkeen.

Lisäksi Google näyttää omistamansa palvelun videotuloksia myös tavallisten hakutulosten joukossa.

Olennainen kysymys onkin se, miten hakukoneoptimoida omat YouTube-videot, jotta ne saavat silmäpareja suoraan YouTubessa. Tässä tarvitaan mm. otsikon, tagien ja kuvauksen tarkkaa suunnittelua sekä riittävän kiinnostavaa videosisältöä, koska käyttäjien reaktioilla on suuri merkitys ”YouTube-hakukoneoptimoinnissa”.

Upotettaessa videota sivulle toimivat normaalit hakukoneoptimoinnin keinot, eli itse video ei ole tärkeä vaan sen ympärillä oleva tekstisisältö (jota Google pystyy ”lukemaan”).
Jamzman AKA Shurik'n sanoo:

Hyvä artikkeli täytyy sanoa! :)

Tässä muutama kysymys. :)

Käytätäkö itse optimointiin minkäänlaisia ohjelmia (kuten senuke, GSARanker, Magic submitter jne…)?

Mistä revit idean (nichen)?
Arttu sanoo:

Jamzman, teen sivustoja aiheista, joista olen itse kiinnostunut. Plakkarissa ei ole siis esimerkiksi yhtään rahoitusalan sivustoa.

Käytän yhtä työpöytäohjelmaa sijoitusten seuraamiseen, muut ovat selainpohjaisia, esim. avainsanatutkimukseen ja suosittujen artikkelien löytämiseen.

Noita mainitsemiasi ohjelmia en ole käyttänyt. Vaikuttavat tehdyn spämmiä varten: eivät sellaiseen aikaa kestävään hakukoneoptimointiin, josta tässä oppaassa puhutaan.

Optimointia ei voi antaa ohjelman tehtäväksi, jos haluaa saada aikaiseksi pysyviä tuloksia.
Tino sanoo:

Monille yhtiöille optimointi on todella tärkeää, koska loppujen lopuksi se voi olla tärkein yksittäinen tulon tuoja esimerkiksi Suomessa sähkötupakkayrityksille, joille mainostaminen on kiellettyä, ainoat tavat millä asiakkaat voivat löytää sähkötupakkayhtiöitä ovat puskaradio ja hakukoneet.

Siksi on tärkeää suunnitella sivut hyvin, mutta loppujen lopuksi sivut tehdään kuluttajille, että he voivat navigoida sivuilla hyvin. Ehkä oikea jako on 65% asiakkaille ja 35% hakukoneille. Robottimainen teksti syö asiakkaiden luotettavuuden firmaa kohtaan ja Google-hakutuloksista ei ole mitään hyötyä jos yhtiön muut asiat eivät ole kunnossa. Se on vaan se extrakirsikka kakun päällä
Arttu sanoo:

Tino, mainitsemasi ala on kyllä edustava esimerkki sellaisesta, jolla hakukoneoptimointi on tärkein markkinointikeino.

Olen itse sitä mieltä, että sivusto pitää tehdä 100 % ihmisille – huomioiden sekin, miten nämä käyttävät hakukonetta.

Tuollaisilla kilpailluilla mutta kiistanalaisilla aloilla vaaditaan suunniteltua kiinnostavan sisällön tuottamista ja linkkipyydyksiä, jos haluaa menestyä hakutuloksissa.
Johannes sanoo:

Kiitos erinomaisesta tekstistä! Pistän ehdottomasti jakoon ja linkiksi materiaaleihin strategia- ja yrittäjäkoulutuksissa liikunta ja sote -yrittäjille!

Johannes Hesso
http://www.innostavalmennus.fi
Arttu sanoo:

Kiitos palautteesta, Johannes. Hyvinvointiala on itsellenikin läheinen, joten toivottavasti yrittäjät hoksaavat optimoinnin merkityksen.
Jallu Koo sanoo:

Hei

Näin aloittelevana harrasteoptimoijana kiinnostaa tuo Googlen näkemys uusien sivujen indeksoinnista haussa. Eli luonnollisesti vanhempi on parempi, kuten aikaisemmin mainitsit, mutta onko siinä jotain erityistä karanteeniaikaa ennekuin sijat rupeaa olennaisesti paranemaan?

Eli voiko sivuston rankingiin heti vaikuttaa esim mainitsemallasi on-page optimoinnilla ”tasavertaisesti” muihin verrattuina? Vai pitääkö odotella jokunen kuukausi ennen kuin rupeaa toimimaan? Ongelmahan tässä on se, että oikeinkin suoritetulla optimoinnilla tulos näyttäisi huonommalta, mitä se pidemmällä aikavälillä muuten olisi, jos Guuggeli automaattisesti pitää uudet sivut alempana.

edit: Niin ja helkkarin kokoinen kiitos näistä sivuista! Pääsin orastavasta sirpaloitunut-tieto-vatsahaavastakin jo eroon, kun ymmärsin, että kaikki tarvittava tieto homman opetteluun löytyy täältä sekä Googlen tutoriaaleista!
Arttu sanoo:

Kiitos palautteesta, Jallu, ja kysymyskin on aika hyvä.

Aikoinaan joutui usein odottamaan kuukausitolkulla, että sivustot pääsivät läpi Googlen luontaisesta epäluulosta.

Ja onhan vanhoilla sivustoilla vieläkin usein etuja, kuten linkkejä ja mainintoja, joiden vuoksi ne ovat paremmassa asemassa.

Nykyään on kuitenkin olemassa oikotie onneen:

1. Julkaise sivuston blogissa laadukkaita juttuja siitä aihepiiristä, jonka termeillä haluat sijoittua.

2. Käytä aiheiden valinnassa huolellista avainsanatutkimusta. Otsikoi kuitenkin järkevästi, äläkä revi otsikoiksi suoraan pelkkiä avainsanoja.

3. Huolehdi myös siitä, että kaikki toisiinsa liittyvät sivut linkitetään toimituksellisesti sivuston sisällä.

Lopputulos on se, että Google algoritmisesti päättelee sivuston hyödyllisyyden aihepiiristä kiinnostuneille. Yllättävän pitkälle voi potkia ilman merkittävää ulkopuolista linkitystä.

Tämä kylläkin edellyttää, että sisällöt ovat oikeasti hyviä: hyvää verkkotekstiä, laatulähteisiin linkittäviä ja kävijät eivät nopeasti pakene takaisin hakutuloksia selaamaan.

Yllä kuvattua menetelmää kannattaa käyttää kaikilla sivustoilla, niin uusilla kuin vanhoilla. Vanhatkin ”vahvat” sivustot tulevat häviämään uudemmille monilla termeillä, jos ne eivät toimi näin.

Kun laadukas sivu on selvittänyt näin tiensä Googlen top-10:een, se voi alkaa hissukseen kerätä myös luonnollisia linkkejä, jos se eroaa jotenkin edukseen muusta top-10:n tarjonnasta.
Jallu Koo sanoo:

Jees, kiitos nopeasta ja kattavasta vastauksesta, lähden tuolla liikenteeseen.

Minkälainen on muuten oma näkemyksesi tuon Googlehaun sisältämän tiedon ja kotisivujen uusien muokkauksien päivittymisen suhteen?

Eli jos lasketumissivuni oli vaikka viime viikolla esimerkki.fi/agility ja nyt viikonloppuna tarkensin osoitteen esimerkki.fi/koirienagility, niin kauanko tuon näkyminen haussa kestää? Ja nopeuttaako XML-tiedoston päivttäminen Googlelle asiaa?

Tästähän on jotain mututietoa (?) liikenteessä sen suhteen, että Googlella on muutaman kerrav vuodessa joku pagerank-update päivä:

http://webmasters.stackexchange.com/questions/39859/delay-between-indexing-and-ranking-for-new-sites
Arttu sanoo:

Jallu,

muokkausten päivitysnopeus Googleen on tapauskohtaista, mutta saattaa tapahtua hyvinkin nopeasti, jopa vuorokauden sisällä.

Jos sinulla on pieni sivusto, joka ei päivity päivittäin, et luultavasti hyödy merkittävästi XML-sivukartasta: niiden hyödyt tulevat isoille ja hierarkisille sekä sisällön tuoreudella kilpaileville sivustoille. Jos julkaisujärjestelmääsi saa XML:n automaattisesti päivittävän palikan, ei siitä ole mitään haittaakaan.

Onhan vanhasta osoiteversiosta 301-ohjaus uuteen? Jos käytät WordPressiä, se tekee tuon ohjauksen automaattisesti vain osoite-slugia muuttamalla.

Hakukoneoptimoijat kutsuvat tuota Googlen näyttämää PageRankia ”Toolbar PageRankiksi”. Se ei ole sama kuin todellinen pinnan alla oleva PageRank, eikä siitä kannata muutenkaan stressata.

PageRank on vain yksi tekijä sijoituksiin vaikuttavien asioiden kokonaisuudessa, silloinkin kun puhutaan pelkästään linkeistä.
pilkunviilaaja sanoo:

Oli vaan pakko kommentoida, että tuossa kappaleessa on hassu typo.
”Avainsanat ovat tärkeitä ja riittävän suosittuja hakusanoja. Niillä tavoitellaan sellaisia kävijöitä hakukoneista, jotka palpyytvelevat sivuston omistajan päämääriä.”
Arttu sanoo:

No jopas oli hassu muutos livahtanut. Kiitos viilaaja, korjasin.
Jay Kiiwi sanoo:

Terve, huikeat sivut kyllä. Osaat kirjoittaa älyttömän loogisesti etenevää ja helposti ymmärrettävää tekstiä suht abstraktista aiheesta!

Olen päätynyt vastaamaan startup-yrityksemme SEO-puolesta, ja näin business-koulun kasvattina nämä uudelleenohjaukset (tms palvelinkikkailut) aiheuttaa harmaita hiuksia.

Eli onko tuo 301-ohjaus sanansa mukaan lopullinen? En ymmärrä miten näin simppeliin kysymykseen ei löydy Googlesta vastausta(tyhmä kysymys?). Eli jos meillä on vanhempi ja uudempi domain, niin voinko siirtää 301-ohjauksella liikenteen uuteen domainiin, ja jos myöhemmin päätämme palata vanhaan, niin voiko tuon siirron vielä perua ja kääntää vastakkaiseen suuntaan?

Luin äärimmäiseen sekavaa tekstiä siitä, että riittääkö pelkkä 301-ohjaus (esim WordPressin avulla), vai pitääkö täällä suomessa lisätä jotain lisäkoodia tai robot-txt-tiedostoja vielä googlelle tiedoksiantona?

Ja nämä Googlen ohjeet on ajoittain jotain metatason teorialöpinää:
https://support.google.com/webmasters/answer/93633?hl=fi

Veilä sama kysymys pähkinänkuoressa; voiko amatööri 301-ohjauksilla saada aikaan pysyviä vahinkoja? :)
Vili sanoo:

Miten hakukoneet ymmärtävät esim. englanninkieliset domain-nimet? Esim. http://www.auto.fi on jo varattu, mutta jos ottaisin itselleni http://www.car.fi -domainin.

Pitävätkö hakukoneet näitä samanarvoisina ja näkyvyyskin olisi sama sanalla auto?
Arttu sanoo:

Terve Jay, ja kiitos palautteesta.

301-ohjaus ei ole siinä mielessä lopullinen, etteikö sitä voisi myöhemmin muuttaa tai poistaa.

Googlelle 301-ohjauskoodi on kuitenkin viesti, että ohjaus on ajateltu pysyväksi eikä lyhytaikaiseksi.

Voit siis perua domain-siirron myöhemmin ja kääntää ohjauksen takaisin vanhaan domainiin. Tästä saattaa tosin tulla tilapäistä heikennystä hakukonenäkyvyyteen.

Suosittelenkin suunnittemaan mahdolliset domain-vaihdokset niin huolellisesti, ettei tarvitse palata takaisin vanhaan.

Pelkkä 301-ohjaus periaattessa riittää. Googlea varten voit myös käyttää osoittenmuutostyökalua: https://support.google.com/webmasters/answer/83106?hl=fi

Jos sisällöt uudistuvat samalla, Googlelle voi syöttää Verkkovastaavan työkaluissa XML-sivukartan uusista osoitteista, jolloin se voi tutkia ne nopeammin.

301-ohjauksilla voi periaatteessa tehdä vahinkoakin, esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

– Ohjaus menee vahingossa väärään osoitteeseen eikä tätä huomata.
– Tehdään useampi 301-ohjaus ketjussa peräkkäin. (Googlessa yläraja on 3.)
– Tänään kuulin tapauksesta, jossa oli tehty 301-ohjaukset oikein mutta tekninen yhteistyökumppani oli epähuomiossa poistanut ne myöhempinen uudistusten yhteydessä.
Arttu sanoo:

Vili, Google ei tiettävästi käännä domain-nimiä toisille kielille.

Eli puhtaasti algoritmin kannalta auto.fi olisi marginaalisesti parempi.

Tuota hakukonealgoritmin näkökulmaa ei kuitenkaan kannattaisi pitää keskeisenä, etenkin jos on kyse kilpaillusta alasta kuten autoista.

Kannattaa pikemminkin valita helposti brändättävä nimi, joka erottautuu muiden sivustojen nimistä.

Brändäyksen onnistuminen heijastelee myös maksuttoman Google-näkyvyyden puolelle, jos ihmiset esimerkiksi googlaavat hakusana brändi -fraaseilla halutessaan tuloksia juuri sinun sivustoltasi. Google vetää tällaisesta johtopäätöksiä, että sinun sivustollasi on hyvää sisältöä aihepiiristä.

Myös brändimaininnat tekstissä (ilman linkkiä) saattavat nostaa hakukonesijoituksia. Googlella on tällaisesta patentti, ja monet hakukoneoptimoijat arvelevat sen myös hyödyntävän sitä.
Henri sanoo:

Kiitokset erittäin asintuntevista kommenteista ja ohjeista. Itsekin juuri sivut perustaneena amatöörinä painin asian parissa ja täältä sai kyllä vielä lisää konkreettisia ohjeita näkyvyyden ja haettavuuden parantamiseksi. Pitää laittaa vain neuvot käytäntöön.
-Henri-
Seppo sanoo:

Hieno artikkeli, mutta ei valitettavasti kunnolla ylläpidetty.

Esim. ei mainintaakaan https:n antamasta boostista tai googlen viimeaikaisista mobiili-yhteensopivista sivuista.
Arttu sanoo:

Kiitos palautteesta, Seppo.

Https-asia on tarkoituksella jätetty pois. Https:n vaikutus on tällä hetkellä niin pieni, ettei sitä kannata mainita tässä ”lyhyesti”-oppaassa.

Sen kanssa kävisi kokemukseni perusteella niin, että jotkut lukisivat huolimattomasti, että ”https pitää olla” ja ryhtyisivät muutosprosessiin, josta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä: jopa täysin oikein tehtynä sijoitukset voisivat laskea joksikin aikaa ja prosessissa on useita juttuja jotka voivat mennä pieleen ilman ammattilaisen valvontaa.

Näitä kommentteja lukevalle voin kuitenkin suositella SSL-sertifikaattia eli https:ää mikäli ollaan tekemässä täysin nollasta sivustoa, jolla on verkkokauppa, varausjärjestelmä tms. yksityisyyttä kaipaava osio. Sertifikaatti kannattaa hankkia halvalta jälleenmyyjältä (esim. Namecheap).

Mobiiliyhteensopivuudesta olen nyt ”yleisön pyynnöstä” lisännyt osion tähän oppaaseen.

Responsiivinen suunnittelu on tärkeä asia sivustoa uudistettaessa. Se liittyy pelkän hakukoneoptimoinnin lisäksi laajemminkin käyttökokemukseen, ja olenkin siitä jo hyvän aikaa saarnannut koulutuksissa.
Meemu sanoo:

Kiitoksia loistavasta artikkelista! Sattui sopivasti silmään, kun juuri olen pähkäilemässä kotisivun päivitysten kanssa. Tärkeää asiaa.

Itse teen toistaiseksi vielä kotisivut vanhalla tekniikalla, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus vaihtaa systeemiä kokonaan. Mutta noilla sinun neuvoilla uskon saavani nykyiset sivut seuraavassa päivityksessä hieman toimivammiksi.
Arttu sanoo:

Kiitos palautteesta, Meemu. Hauska kuulla, että oppaasta on ollut hyötyä.
Samuli sanoo:

Ehdottomasti lukemisen arvoinen opas.
Nuutti sanoo:

Paras hakukoneoptimointi mitä olen suomeksi mistään löytänyt, tuli hyvin uuttakin asiaa esiin, vaikka jonkin verran onkin tullut jo hommaa tehtyä.
Arttu sanoo:

Kiitos palautteista, Samuli ja Nuutti.

Päivittelen opasta silloin tällöin, joten sisältö voi ajan kanssa poiketa aiemmasta. Uutta asiaa tulossa jatkossakin.
Pietari sanoo:

Oikein hyvät ohjeet!
Arttu sanoo:

Kiitos palautteesta, Pietari.

Muuten, poistan kaikki kommentoijien vedonlyönti- ja kasinoaiheiset linkit. En siksi, että niistä olisi kommentoijille jotain hyötyä, vaan siksi, jotta muut eivät saisi sitä väärää käsitystä, että linkit olisivat hyödyllisiä.
Antti Sundberg sanoo:

Hyvin kiteytetty Arttu.

Ainoasta klikkausprosentit jäivät kaivelemaan, koska ne on suhteellisen vanhaa tietoa. Nimen alta löytyvästä linkistä, löytyy viimeisimmät luotettavat tulokset mihin olen törmännyt, niin tietokone- kuin mobiilihauillekin.
Arttu sanoo:

Kiitos kommentista, Antti.

Linkkaamasi klikkiprosenttidata näyttäisi olevan peräisin Advanced Web Rankingin tutkimuksesta vuodelta 2014, eli noin vuoden uudempaa.

Tässä on työkalu ko. tutkimuksen tulosten selaamiseen, myös tuota uudemman datan osalta: https://www.advancedwebranking.com/ctrstudy/

AWR:n tutkimuksen vahvuus on se, että siinä on vertailtu klikkiprosentteja monen asian, kuten toimialan, mobiili- vs. desktop-hakujen, hakuintention yms. suhteen.

Yleinen johtopäätös onkin se, että on aika epätarkkaa niputtaa kaikki klikkiprosentit yhteen sarakkeeseen. Sen rooli tässä oppaassa onkin lähinnä havainnekuvan luonteinen: ”kato, kärkipäässä korkeampi.”

Tässä toinen tutkimus vuodelta 2014, jossa on myös mielenkiintoista erittelyä:
http://www.netbooster.com/one-click-curve-to-rule-them-all/

Tässä taas hyvää analyysia vuodelta 2015:
http://www.analyticsseo.com/blog/seo-click-through-rate/
Antti Sundberg sanoo:

Totta puhut ja kiitos linkeistä. Mitä korkeammalla sen parempi, mutta tätä ei ole aina helppoa selittää ilman dataa henkilöille ketkä eivät ole aiheesta hyvin perillä.

Analyticsseo:n tutkimus on näistä ehdottomasti paras ja kattavin. Odottelen kuitenkin myös mielenkiinnolla, miten uusi neljän mainoksen AdWords on vaikuttanut yleisesti klikkauksiin.

Omien sivustojen kohdalla se otti pienen osuuden ensimmäiseksi sijoittuvilta tuloksilta, oikeastaan aiheesta riippumatta, mutta muutos oli huomattavin heti Googlen muutoksen jälkeen ja tasoittui siitä myöhemmin. Erot ovat tosin olleet pieniä, joten kattavampaa tutkimusta aisiasta olisi mielenkiintoista tutkiskella.
Mikko sanoo:

Yhä vaan päräyttävä opas aiheesta ja lienee kyllä edelleen Suomen paras opastus aiheeseen. Oikeastaan ainoa pieni kohta, josta olisin eri mieltä on tuo ankkuritekstiä ympäröivän tekstin merkitys, sen lähtisin haastamaan :)

Ja jos saa toiveita / ehdotuksia heittää niin snack pack / karttatuloksista ei mainita mitään eli siitä voisi ehkä lisätä oppaaseen kenties jotain?
Arttu sanoo:

Kiitos palautteesta, Mikko, ja hyvästä lisäysehdotuksesta. Katsotaan…

Ankkuritekstin lähellä olevan tekstin merkitys on alamuoto ”co-occurrencesta”, joka on jo jonkun aikaa ollut kiinnostava ilmiö hakukoneoptimoinnin kannalta.

Co-occurrence eli ”yhdessä esiintyminen” viittaa samantyyppisten sanojen esiintymiseen, yleisyyteen ja läheisyyteen eri sivuilla. Eli ei ole merkitystä vain sillä, mitä linkkitekstissä lukee, vaan mitä sanoja toisiinsa linkittyvät sivut pitävät kokonaisuudessaan sisällään – ja millä tavoin.

Tämä on saanut jotkut vanhanajan linkinrakennusta harrastavat tekemään jopa ”klikkaa tästä” -linkkejä.

Varsinaisesti uudesta ajatuksesta ei ole kyse. Jo Sergey Brinin and Larry Pagen alkuperäisessä PageRank-tutkimuspaperissa luki näin:

”As for link text, we are experimenting with using text surrounding links in addition to the link text itself.”
Kampaaja sanoo:

Tervehdys,

Kiitokset hienosta oppaasta!
Mobiilipuolen optimoinnista olisi hieno lukea lisää.
Liemola sanoo:

Kiitokset hyvästä tietopaketista. Alaa sivustaseuranneena sain materiaalistasi intoa tutkia muutamia asioita vielä syvemmin.
Hieroja sanoo:

Moi!

Kiitos kattavasta ja hyvästä tietopläjäyksestä!
Tuli tossa mieleen että miten suuri vaikutus nettisivun päätteellä on hakukoneoptimoinnin kannalta. Esim .com verrattuna .net päätteeseen? Olen tehnyt omat sivuni webnode nimisen palvelimen kautta ja täältä .net pääte. Vaikuttavatko nämä asiat hakukoneoptimointiin? Eli onko näiden kanssa mahdollista päästä top kymppiin tai kannattaako suosiolla tehdä uudet sivut uudella palvelimella?

Kiitos!
Marko sanoo:

Tosi kattava ja mielenkiintoinen kirjoitus. Sai mut lukemaan tarkemminkin sun sivustoa!
Henry sanoo:

Mahtava Artikkeli, josta varmasti myös hakukoneoptimointiin vasta tutustuva henkilö saa hyvän kokonaiskuvan.

Kysymys:
Mitä olet mieltä eri kielellä (Englanti) kirjoittettujen sivujen linkkityksestä ”kohde” sivuille? Mietitään sivun aihe on sama kuin ”kohde” sivulla, jonne linkki lähetetään. Onko linkin ”teholla” eroa jos sisältö on suomeksi tai englanniksi?
Tiina sanoo:

Kiitokset erittäin hyvästä infopaketista. Jäi askarruttamaan vielä tuo googlen hakusanatunnistus. Jos tekee haun esim. sanalla bike, löytääkö google paremmin sivun, jossa leipätekstissä on käytetty sanaa e-bike kun jos olisi käytetty muotoa ebike? Vai onko mitään eroa? Luonnollisesti sivu jossa käytetään sanaa bike löytyy parhaiten, mutta olettaen että haluaisi saada osansa myös bike-hauista. Tuo yllä kommentoimasi porkkana / kana esimerkki oli varsin kuvaava, mutta kiinnostaa muuttaako tuo väliviiva asiaa mitenkään?

Ja toinen kysymys liittuen pidempiin hakuihin, niin toimiiko optimoinnin kannalta paremmin jos kaikki haussa esiintyvät sanat ovat peräkkäin myös leipätekstissä? Esim. jos hakee Googlesta vaikka haulla hiking routes Norway niin nouseeko sellainen sivu korkeammalle (kun kaikki muut tekijät vakioidaan) jossa nuo sanat esiintyvät peräkkäin lepätekstissä muutamaan otteeseen vai onko hakukoneoptimoinnin kannalta ihan sama, jos leipätekstissä nuo sanat esiintyvät mutta esim. välissä on muita täytesanoja tai sanat ovat eri lauseissa?
Mika sanoo:

Loistava kirjoitus! Olen sivustoani analysoidessa huomannut sivustollani olevan 307-uudelleenohjauksia vaikka olen tehnyt http–>https 301-uudelleenohjauksena. Mistä tämä johtuu ja miten tämän saisi korjattua?
Arttu sanoo:

Kiitos palautteesta, Hieroja.

Verkkotunnuksen päätteellä ei ole suoraa vaikutusta. Pääte voi kuitenkin vaikuttaa uskottavuuteen ja brändättävyyteen, ja sitä kautta sillä voi olla epäsuoraa vaikutusta.
Arttu sanoo:

Kiitoksia Henry palautteesta.

Kieli voi vaikuttaa linkin tehoon, koska samalla kielellä temaattinen yhteys sivujen välillä on selvempi.

On kuitenkin käytettävyyysmielessä hyvä käytäntö linkittää esimerkiksi sivun toisella kielellä olevaan käännettyyn versioon, jos tämä on automatisoidusti mahdollista.
Arttu sanoo:

Hei Tiina, ja kiitos palautteesta.

Etenkin englanninkielellä Google pyrkii hahmottamaan asioiden yhteyksiä ”hakusanojen yli”. Eli sivu voi pärjätä, vaikka sillä käytettäisiin synonyymejä tai muita lähellä olevia ilmaisuja.

Jos sivu puhuu ”sähköpyöristä” (e-bikes), on mielestäni turha yrittääkään optimoida sitä pelkille ”pyörille” (bikes), koska kyse on eri asioista.

Väliviivalla voi olla silti merkitystä: hakusanat ”ebike” ja ”e-bike” palauttavat hieman erilaiset hakutulokset. Kuitenkin tulokset koskevat nimenomaan sähköpyöriä eivätkä tavallisia pyöriä.

Leipätekstissä kannattaa käyttää luonnollista kieltä. Eli ”one of the most challenging hiking routes in Norway” yms.

On tiettyä etua, että hakulauseen sanat esiintyvät välillä lähekkäin leipätekstissä, mutta kielioppia ei tarvitse sen vuoksi rikkoa.
Arttu sanoo:

Kiitos palautteesta, Mika.

307-ohjauksista ei tarvitse huolestua.

Tässä Googlen John Muellerin kommentti niistä:

307 redirects: Wait, isn’t this a server-side redirect? No, this is actually your browser trolling you. If you set up HTTPS, 301 redirect from HTTP to HTTPS, and enable HSTS, when you try to access the HTTP version in your browser, it’ll automatically access the HTTPS version, but record it as a 307 redirect. The 307 is a lie :).

Lähde: https://plus.google.com/+JohnMueller/posts/E4PqAhRJB2V

Tässä muuten hyvä Chrome-lisäosa, jolla voi tutkia uudelleenohjauksia ja niiden mahdollisia ketjutuksia: https://chrome.google.com/webstore/detail/redirect-path/aomidfkchockcldhbkggjokdkkebmdll?hl=en
Suojaapuhelin.fi sanoo:

Kiitos paljon neuvoista.
Make sanoo:

Hyvä blogi
Anonymous sanoo:

Hyvät on neuvot, tästä sai paljon irti
Hanhikari sanoo:

Opin aika paljon uutta tässä
Artsi sanoo:

Onko lisää blogeja tulossa?
Jokeri sanoo:

Kiitos hyvistä vinkeistä.
Taidemaalari sanoo:

Loistavia vinkkejä
Rakennusliike sanoo:

Todella mielenkiintoista luettavaa, ja hyvää infoa.
Aurinkosuojakalvot ikkunaan sanoo:

Hyvin selitetty perusasiat; selkeästi ja ytimekkäästi.
Koirametsä tampere sanoo:

Aivan mahtava artikkeli – kiitos
urheiluhieroja Ylöjärvi sanoo:

kiitos hyvistä vinkeistä.
Rengasliike Tampere sanoo:

kiitos vinkeistä