SEO eli Search Engine Optimization eli hakukoneoptimointi oli pitkään teknistä avainsanojen, koodin ja linkkien viilaamista.
Uuden SEO:n myötä kuvioihin tuli sisällöntuotanto, brändäys, sosiaaliset mediat ja muita pehmeämpiä markkinoinnin keinoja. Nykyään vanha tekninen SEO ja uusi pehmeämpi SEO ovat usealla alalla voittamaton yhdistelmä.
Hakukoneoptimoinnin sulautuvat osa-alueet
Hakukoneoptimointi on jaettu perinteisesti sivun sisäisten ja ulkoisten tekijöiden optimointiin.
Sivun sisäinen hakukoneoptimointi (on-page SEO) tarkoittaa web-sivuston tekstin, rakenteen ja lähdekoodin sisällöllisiä ja teknisiä ratkaisuja, joilla sivut pyritään tekemään sekä yleisesti hakukoneystävällisiksi että erikseen löydettäviksi kullekin sivulle valituilla avainsanoilla.
Sivun ulkopuolinen hakukoneoptimointi (off-page SEO) tarkoittaa sivulle osoittavien linkkien hankkimista ja niiden sijainnin ja ankkuritekstien optimoimista. Tämä on tärkeää koska kehittyneet hakukoneet painottavat paljon sisään osoittavien linkkien määrää, laatua ja sijaintia sekä näissä linkeissä olevaa tekstiä laskiessaan sivun sijoitusta tuloksissaan. Linkkejä on perinteisesti hankittu esimerkiksi ostamalla niitä muiden sivustojen omistajilta, vaihtamalla sekä ilmoittamalla sivusto ilmaisiin ja maksullisiin hakemistoihin.
Tiukka jako sivun sisäiseen ja ulkoiseen hakukoneoptimointiin on vanhentumassa, koska sosiaalinen media mahdollistaa linkkien pyydystämisen sitä varten optimoidulla sisällöllä. Tällainen sosiaalista mediaa varten optimointi (social media optimization, SMO) voidaan lukea hakukoneoptimoinnin osatekijäksi, koska sen tavoitteena on suorien kävijöiden lisäksi linkkien tuomat paremmat hakukonesijoitukset koko sivustolle.
”Uusi SEO” on kattokäsite hakukoneoptimoinnin uusille menetelmille, joista sosiaalista mediaa varten optimointi on vain yksi. Seuraavassa käsitellään näitä uusia menetelmiä, yhä toimivia vanhan SEO:n kikkoja sekä sitä miten uusi ja vanha SEO voidaan yhdistää tehokkaaksi kokonaisuudeksi.
Esimerkkejä vanhentuneesta SEO:sta
Netti on pullollaan esimerkkejä vanhentuneesta vanhasta SEO:sta:
- Jätetään sivuston tai yrityksen nimi pois TITLE-tagista. Tämä vaikeuttaa sivuston brändäämistä hakutuloksien avulla ja oikeasti hyvien saittien kohdalla se myös pienentää CTR-lukua, kun hakijat eivät helposti spottaa aiemmin hyväksi havaittua lähdettä.
- Kommentoidaan blogeissa geneerisillä nimimerkeillä oman nimen sijasta, jotta parannettaisiin sijoitusta nimimerkin sanoilla (eli ankkuritekstillä). Luuletteko että saisin linkkejä kommentoimistani blogeista, jos muille näkyvä nimeni olisi ”Hakukoneoptimointi Blogi”? Aivan, esiintymällä ihmisenä, jolla on jotain sanottavaa, sinua todennäköisemmin myös arvostetaan linkeillä.
- Ostetaan linkkejä sen sijaan että ostettaisiin potentiaalinen linkkipyydys sisällöntuottajalta. Tosin esimerkiksi aikuisviihdettä, pillereitä, uhkapeliä ja pikalainoja kauppaaville sivustoille linkkien ostaminen tulee jatkossakin kannattamaan, mutta kovasti kilpailluilla mainstream-aloilla se alkaa olla häviävää taktiikkaa.
- Spämmätään MySpace-sivustoa kommenteissa olevilla linkeillä. Ikään kuin Google ottaisi ne vakavasti.
MySpace-käyttäjä ”Jack” kerää Internet Markkinointi -nimisen artistin tuotantoa. Vai mikä suomalainen blogi yrittää sijoittua noilla hakusanoilla?
Vanhaa SEO:a joka toimii vielä
Vanha SEO ei ole suinkaan synonyymi vanhentuneelle SEO:lle. Useat tekniset ratkaisut ovat yhä toimivia. Tässä niistä muutama:
- Title-tagi tulee olemaan tulevaisuudessakin tärkeä – ainakin niin kauan kuin hakukoneet näyttävät sen joka tuloksen yhteydessä (vaikka se olisi sama koko sivustolla).
- Avainsanat sivun otsikoissa, erityisesti pääotsikossa, kertovat hakukoneille noiden sanojen tärkeydestä. Tärkeää on myös otsikoiden erottuva muotoilu CSS-tyylisäännöillä: sivun alalaidassa h1-tagissa pienellä oleva lista avainsanoja on vanhentunutta SEO-kikkailua.
- Ripottele avainsanoja tasaisesti ja luontevasti tekstiin. Kieli kannattaa pitää luontevana – ei sanalistoja tai keinotekoista jankkaamista. Erityisen tärkeä paikka on sivun tekstin alkupää.
- Mikrosivustot kuten [avainsana].vox.com ovat toistaiseksi auttaneet tuomaan relevanssipisteitä [avainsana]n suhteen sivuille joille niiltä linkitetään. Luultavasti Google jossain vaiheessa iskee niitä vastaan, jolloin luonnottomalta vaikuttava linkkiprofiili voi laskea myös muilta saatujen linkkien arvoa näiden itse järjestettyjen lisäksi, etenkin jos ankkuriteksti on liian usein sama.
- Linkkisuosion kanavointi on kätevä tapa nostaa arvokkaita sivuja ja jakaa vähemmän suosiota epäolennaisille sivuille. Kyseessä ei ole pelkkä Googlen PageRank tai vastaava vaan muunkinlaiset mittarit jotka leviävät samantapaisesti kuin PageRank. Tulevaisuudessa Google huomioi tosin varmaan yhä enemmän todellista käyttödataa esimerkiksi Google Toolbar- ja Analytics -tietojen ja hakusivuilta tulevien hittien perusteella, jolloin kanavoinnin tuloksia verrataan todelliseen suosioon ihmisten keskuudessa.
- Pysyvät 301-uudelleenohjaukset ovat tärkeitä, kun sivuston URL-osoitteita muutetaan. Niillä saadaan kanavoitua linkkisuosiota sekä estettyä kuolleet linkit ja kirjanmerkit.
Uuden SEO:n menetelmät
Uusi SEO sisältää useita menetelmiä joista kaikki eivät ole niin uusia mutta kuitenkin tärkeää opittavaa tapoihinsa juuttuneille vanhan SEO:n osaajille. Tässä on listattu joitakin näistä menetelmistä:
- Kirjoitetaan konkreettista, lukijoita aidosti kiinnostavaa tekstiä, josta poimitut hakusanoja sisältävät pikku otteet näyttävät kiinnostavilta hakutuloksissa. Tekstissä on lukijaan vetoavaa informaation tuoksua (information scent).
- Pyritään aktiivisesti rakentamaan sivuston tai yrityksen brändiä käyttämällä sen nimeä TITLE-tagissa ja muissa tärkeissä paikoissa. Tavoitteena on, että myös brändi kannustaa hakijaa napsauttamaan hakutulosta.
- Luodaan linkkipyydyksiä ja käytetään niiden markkinointiin sosiaalisen median verkkopalveluita.
- Verkostoidutaan ja tehdään merkittäviä asioita myös netin ulkopuolella.
- Valjastetaan blogiin kirjoittaminen keskeiseksi osaksi sisältöstrategiaa. Näin tavoitellaan muun muassa uskollisia lukijoita, linkkisuosiota koko sivustolle ja hakukoneliikennettä pitkän hännän hakulauseilla.
- Linkitetään rohkeasti ulospäin ja yleensä pidättäydytään linkinvaihdosta. Linkinvaihto on vanhankin SEO:n perspektiivistä tehotonta – jopa haitallista, vaikka se voikin tuoda suoria kävijöitä.
- Luodaan lippulaivasisältöä, josta sivusto muistetaan.
- Tullaan verkkoyhteisöjen aktiivisiksi ja tuottaviksi jäseniksi. Sosiaaliseen mediaan on mentävä mukaan, jos siitä halutaan kunnon hyötyjä. Mukana olo on kaiken lisäksi palkitsevampaa kuin spämmääminen eikä siitä voi ”jäädä kiinni”.
- Mahdollistetaan yhteisöllisyys. Niin saadaan uskollisia käyttäjiä ja näiden tuottamaa sisältöä. Foorumin ylläpito, tuotearvioiden vastaanottaminen ja keskustelu blogissa ovat ilmeisiä sosiaalisuuden muotoja. Vähemmän ilmeistä on keskustelun tuominen paikkoihin, joissa sitä ei tavallisesti esiinny, kuten Bemmu.com-verkkokauppa on tehnyt. Muista: ihmiset kommentoivat netin ulkopuolellakin kaikenlaista; kaikkea voi kommentoida – netissäkin.
- Hyödynnetään Googlen Universal Search -järjestelmää optimoimalla kuvia, uutisia, YouTube-videoita ja Google Maps -karttoja. Näin voidaan ohittaa koviakin kilpailijoita perinteisessä tekstihaussa.
Mitä uusi SEO ei ole
Uusista hakukoneoptimoinnin menetelmistä on liikkeellä joitakin väärinkäsityksiä. Oikaisen seuraavaksi näistä muutaman.
Iso kasa sosiaalisen median kirjanmerkkausnappeja juttujen lopussa
Näitä on ilmestynyt useille suomalaisillekin web-osaajien sivuille. Ongelmana näissä kuvakelistoissa on se, että joukossa on puhtaasti englanninkieliselle sisällölle tarkoitettuja palveluita kuten Digg ja Netscape (suomenkielistä Reddit-osiotakaan ei vielä ole). Suomenkielisen aineiston linkittäminen niistä olisi spämmäämistä.
Tässä on kolme muuta rajoitusta nappulakasojen hyödyllisyydelle:
- Käyttäjät, jotka eivät tiedä mistä on kyse, voivat klikkailla useaa kuvaketta, mikä lisää entisestään hämmennystä.
- Itse käyttämäänsä palvelua on vaikea spotata isosta listasta.
- Useat suomalaiset sosiaalista kirjanmerkkausta harrastavat hoitavat merkkaamisen muilla tavoin, kuten selaimessaan olevalla lisäosalla (StumbleUpon ja Del.icio.us) tai sosiaalisen verkkopalvelun omalla sivustolla, jolloin napeille jää lähinnä muistuttava rooli.
Hillittömät linkkilistat kannattaakin karsia korkeintaan muutaman tärkeimmän palvelun nappuloihin. Sopivia kandidaatteja ovat sivuston kohderyhmästä riippuen esimerkiksi Bongaa!, Blogispotti, Del.icio.us, StumbleUpon ja Blogilista.
”Sosiaalisen median verkkopalvelut ovat lähinnä Googlelle vaihtoehtoisia liikenteen lähteitä”
Sosiaalisen median käsittäminen pelkkänä ”muuna kanavana” unohtaa sen keskeisen vaikutuksen eli linkit. Suosio sosiaalisen median verkkopalveluissa voi tuottaa aimo annoksen parasta hakukoneoptimointia: ihmisten antamia editoriaalisia linkkejä blogeista. Nämä puolestaan nostavat paitsi linkitettyjen juttujen niin myös koko sivuston hakukonesijoituksia. Linkkisuosio leviää sivuston sisällä niillekin sivuille joille kukaan ei suoraan linkitä.
”Sosiaalinen media soveltuu mainostulojen nopeaan kasvattamiseen”
Jollekulle tulee joskus mieleen ajatus että sissimarkkinointi sosiaalisilla medioilla on kätevä tapa nostaa mainostuloja. Ehkä, jos tuntee rikastuvansa 3,50 eurosta saatuaan juttunsa kolmen verkkopalvelun etusivulle.
Oikeasti ne mainokset kannattaa änkeä pikemminkin muille sivuille kuin niille äänestyssivustoille syötettäville. Silmiinpistävät mainokset nimittäin pienentävät mahdollisuuksia saada linkkejä ja antavat muutenkin halvan kuvan sivustosta.
”Sosiaalista mediaa voidaan hallita”
”Sosiaalisen median hallinta” -ilmaus tarttui silmiin erään suomalaisen SEO-firman työntekijän haastattelusta. Jos ilmaus ei ollut lapsus tai toimittajan vääristely, kyseessä on perinpohjainen väärinymmärrys.
Muutaman hengen keskustelua voidaan hallita, joskus vähän isommankin seurueen. Sosiaalinen media koostuu kuitenkin lukuisista äänistä ja yksilöistä. Sitä ei voida hallita eikä oikein ennakoidakaan. Siihen on vain mentävä mukaan omalla panoksellaan ja toivottava parasta.
Tämä ei tarkoita etteikö olisi toimivia käytäntöjä, joilla menestymisen mahdollisuuksia kasvatetaan. Pitää tutkia ja kokeilla, millainen sisältö sosiaalisten verkkopalveluiden käyttäjiin ja alan bloggaajiin uppoaa ja sitten tehdä samanlaista. Tämä poikkeaa huomattavasti perinteisen hakukoneoptimoinnin mainos- ja myyntitekstien kirjoittamisesta.
Uusi SEO kukoistaa vanhan SEO:n avulla
Uusi SEO voi tuottaa tuloksia yksinäänkin. Parhaiten se kuitenkin menestyy silloin kun siihen yhdistetään rautainen vanhan SEO:n osaaminen, esimerkiksi näin:
- Tekstimuotoista linkkipyydystä varten tehdään ainakin pintapuolinen avainsanatutkimus. Näin kasvatetaan hakukoneliikennettä myös suoraan pyydyksen sivulle, kun tärkeisiin paikkoihin ujutetaan aihepiirissä suosittuja hakusanoja.
- Hakusanojen samaan aikaan suunnitelmallinen ja luonteva ripottelu nivotaan kiinteäksi osaksi kirjoittamista. Tätä periaatetta on noudatettu tässäkin blogissa.
- Linkkisuosiota kanavoidaan linkkirakenteella lippulaivasisältöön ja muihin linkkipyydyksiin, jotta sivustolle saapuvat saisivat siitä mahdollisimman positiivisen kuvan.
- Ankkuritekstien avainsanoja vaihdellaan syötettäessä linkkejä eri sosiaalisen median verkkopalveluihin. Näin huolehditaan siitä, että sivuille tulevien linkkien profiili näyttää hakukoneille luonnolliselta.
- Jopa mikrosaitit voivat tulla tarpeeseen linkkejä kalasteltaessa. Näitä voi harkita jos varsinaiselle markkinoinnin kohdesivustolle on vaikea saada laadukkaita linkkejä.
- Huolehditaan että CMS eli sisällönhallintajärjestelmä on teknisesti hakukoneystävällinen ja optimoitu. Näin on menetelty myös tässä WordPress-blogissa.
Luonnollisesti uusi SEO hyötyy monesta muustakin teknisestä kikasta. Näitä tullaan käsittelemään tässä blogissa jatkossakin.
Lasse sanoo:
Hieno artikkeli Arttu.
Olen ylistänyt uuden hakukoneoptimoinnin autuaaksitekevyyttä, mutta onko se todella sitä?
Oman blogin osalta en ainkaan ole saanut aikaiseksi mitään linkkivyöryä yhdelläkään artikkelilla. Pikemminkin linkkien kasvu on tasaista, hidasta ja varmaa.
Yksi suuri ongelma linkkipyydysstrategiassa hakukoneoptimoinnin kannalta on blogien heikko linkkivoima hakukoneissa suomalaisessa blogiskenessä. Vaikka saisitkin aikaan kymmenisen linkkiä postaukselle, on sen linkkivoima loppupeleissä suhteellisen vähäinen.
Tästä pitää näköjään kirjoittaa pidemmästi…
Arttu sanoo:
Meidän tilanteemme on sikäli paradoksaalinen, että omat opetuksemme tehokkaista markkinoinnin menetelmistä eivät toimi omien blogiemme suhteen yhtä hyvin kuin englanninkielisellä alueella, koska Suomessa alastamme kiinnostunut yleisö on niin pieni.
Lisäksi joudumme kilpailemaan englanninkielisten lähteiden kanssa, vaikka suomeksi kirjoittaminen on periaatteessa ihan hyvä niche.
Englanniksi Internet-markkinoinnista kirjoittaville on juuri perustettu oma suosittu äänestyssivustokin, Sphinn. (Ennestään oli toki PlugIM.)
Kuitenkin Suomesta löytyy monta matalalla riippuvaa hedelmää, monta alaa jolla uusi SEO tuottaisi erinomaisia tuloksia. Etenkin siksi että sitä niin mitättömästi maassamme vielä harjoitetaan.
On totta että linkkivoima suomalaisessa blogiskenessä on pieni verrattuna isompiin maihin. Toisaalta myös suomalaisten sivustojen keskinäinen kilpailu hakutuloksissa on vastaavasti pienempää. Eli kymmenen linkkiä suomalaisista blogeista voisivat alasta riippuen vastata jopa satoja linkkejä englanninkielisistä blogeista.
Tilanne on toki eri jos kilpaillaan kansainvälisillä termeillä niistä kävijöistä, jotka eivät hae pelkästään suomenkielisiltä sivuilta tai Suomesta. Esimerkiksi tämä kirjoitus ei luultavasti sijoittuisi silloin sanalla ”seo” mitenkään huomattavasti, vaikka kaikki suomalaiset markkinointiblogit tähän linkittäisivät.
eb sanoo:
Jälleen hieno artikkeli.
Tämä uusi SEO ja siihen liittyvät asiat ovat muuten viime aikoina muuttaneet ainakin allekirjoittaneen tapaa lukea etenkin blogien kommenttiosioita. Sitä havaitsee huomaamattaan etsivänsä kommenteista mahdollisia linkkitäkyjä ja ns. piilotettuja mainoksia. Tavallaan surullista, että tilanne on mennyt tähän, kyynisyys valtaa myös netin, jos se ei ole sitä jo tehnyt.
Heh, mahtaisi olla suomalainen versio tuosta Shrinistä melko humoristinen palvelu. Toki se ei missään tapauksessa onnistuisi, mutta miettikääpä miten pieni piiri siellä pyörisi ja kisaisi keskenään (siis jos ja jos).
Arttu sanoo:
Kyynisyys on tosiaan väistämätön sivutuote markkinoinnin tietyistä kehityskuluista. Itse olen sen hyväksynyt ja ottanut käytännöllisen asenteen esim. blogikommentteihin: vaikka taustalla olisi myös markkinointipyrkimys, saattaa kommentti samalla olla hyvä lisä keskusteluun.
Aina asiat eivät ole ”joko-tai”: joko salakavalaa mainontaa tai asiallista ajattelua. Joskus markkinointi ja halu keskustella asioista kulkevat käsi kädessä.
”Suomi-Sphinnistä”: meillä markkinoijilla on Suomessa jo Blogispotti, jossa pienet piirimme voivat pyöriä muiden seassa ;)
Toisin kuin Diggissä, Blogispotissa ei ole ”hautausprikaatia” joka poistaisi markkinoijien juttuja. Ehkä juuri Internet-markkinoijat ovat niitä, jotka eniten toivovat Blogispotin ja muiden vastaavien palveluiden menestystä Suomessa.
Olen kyllä leikkinyt ajatuksella joidenkin muiden alojen erikoistuneista Digg-klooneista. Kiinnostaisikohan esim. suomalaisia neulebloggaajia jonkinlainen ”hienoimmat käsityöt” -äänestyssivusto?
eb sanoo:
Totta. Nykyään hyvä keskustelu ja markkinointi eivät ole mitenkään toisiaan pois sulkevia asioita.
Tuon tasapuolisuuden nimissä esiin myös toisen puolen viitaten tuohon edelliseen kommenttiini. Olen pannut ilolla merkille, että uuden seon ja uusien markkinointitapojen myötä avoimuus on ihan todellisuudessakin kasvanut (ei liene uutinen). Tarkoitan siis sitä, että ns. asiantuntijat jakavat tietojaan, niksejään ja kikkojaan entistä auliimmin juuri blogeissaan ja muiden blogien kommenteissa. Syntyy jonkinlainen uusi kilpailutilanne, jossa tekstit ja kommentit ruokkivat toinen toistaan ja jostain kimmokkeesta syntyy taas jotain uutta, josta voi ottaa opiksi.
Noita erikoistuneempia Diggejä on käyyt jostain syystä mielessä myös itselläni. :)
Josta tulikin mieleeni sellainen asia, että Blogispotin lyhyen historian aikana palveluun ei
ole lisätty yhtään neule- tai käsityöaiheista juttua. Ehkäpä tässä olisi aihetta pieneen markkinointiin.
Arttu sanoo:
Oman osaamisen avoin jakaminen on hyvä tapa markkinoida ja vaihtaa ajatuksia muiden alan osaajien kanssa. B2B-aloilla sillä luodaan asiantuntevuuden vaikutelmaa.
Yleinen virhe B2B-markkinoinnissa on liika ympäripyöreys: monesti ostajaa kiinnostaa hieman konkreettisempi selostus tuotteesta tai siitä mitä yrityksen palvelut pitävät sisällään. Hakukoneoptimoijilla vinkkien julkinen paljastaminen palvelee myös tätä heidän potentiaalisten asiakkaidensa tiedon tarvetta.
Käsityöjuttuja Blogispottiin? Toivottavasti ei :)
Minusta on ihan hyvä että Blogispotti ja muut äänestyssivustot ovat aiheiltaan ja käyttäjiltään rajoittuneita. Siinä taitaa olla Digginkin vahvuus: palvelulla on uskollinen Microsoftia ja Bushia vihaava, Linuxia/Maccia – tai Linux-Macciaan – rakastava, teknologiasta kiinnostunut käyttäjäkunta.
Eipä silti, ovathan Reddit ja Netscape kohtuu eklektisiä. Mutta tuskin niidenkään etusivuille päätyy kuvia lasten villapipoista.
Mitä tästä voi päätellä? Ainakin sen että naiset ovat otollinen kohderyhmä uusille sosiaalisen median verkkopalveluille.
eb sanoo:
Aivan totta, Diggin kaltaisten palveluiden käyttäjäkunta profiloituu melko nopeasti ja kuin itsestään. Sitähän sanotaan, että tällainen palvelu on usein käyttäjiensä näköinen, joten taitaa häntä heiluttaa koiraa. Mainitsemasi kaksi Diggin käyttäjäprofiili-stereotypiaa lienevät kaksi tavallisinta ”ominaisuutta”, jotka löytyvät ns. nopeista omaksujista (jos siis puhutaan lähinnä yhdysvaltalaisista).
Blogispotin käyttäjäkuntaa ei ole pyritty rajaamaan millään tavalla, eikä sitä tulla ilman hyviä syitä tekemään tulevaisuudessakaan. Rajaus olisi muutenkin hyvin vaikeaa, joten sen on parempi antaa tapahtua itsestään. Tietysti jonkinlaisella kohdenetulla markkinoinnilla se voisi jollain tasolla onistua, mutta sellaiseen ei ole tarvetta ryhtyä.
Luultavasti käsityö-aiheisia juttuja ei siis ole luvassa, mutta jos niitä alkaa ilmaantua niin emme me niitä ilman syytä ryhdy poistamaankaan. Ehkäpä silloin on korkea aika ottaa kuoppaus-toiminto käyttöön Blogispotissakin. :)
Tämä nyt taitaa mennä jo vähän ohi alkuperäisen aiheen, mutta se lienee vain yksi blogikommentoinnin suoma mahdollisuus.
Nico sanoo:
Taas mainio artikkeli. Luin kaikki kommentit pikaisesti. Mainitsiko joku todellisen käyttödatan yhteydessä esim RSS-syötteiden tilaajat. Tämäkin on hyvä tapa tulevaisuudessa mitata blogin tai uutispalvelun suosiota.
Arttu sanoo:
eb, Blogispotin juttujen kategorisointi vaikuttaa käyttäjäkuntaan. Luulisin että palvelusta saatavaan mielikuvaan vaikuttaa jo kategorioiden esitysjärjestys vasemmalla palstalla: ”Web”, ”Media ja markkinointi”, ”Teknologia ja tiede”, …
Nico, hyvä lisäys. Google omistaa nykyään Feedburner-syöteseurantapalvelun, joten periaatteessa tämänkin blogin RSS-tilaajien määrä on Googlen saatavilla.
RSS-tilaajat ovat yhä suuressa määrin varhaisia omaksujia. Tämä tarkoittaa sitä että joukossa on todennäköisesti bloggaajia eli potentiaalisia linkittäjiä ja sanan levittäjiä.
RSS-nappulat kannattaa siis pitää näkyvästi esillä. Tämäkin voidaan lukea epäsuoran linkkivaikutuksen vuoksi uuden SEO:n osaksi.
Beagle sanoo:
Aivan mainio artikkeli, mielenkiinto heräsi ja piti lukea vielä jokainen kommentti. Linkkien vaikutukset ovat nykypäivänä edelleen todella kova sana, olipa kyse sitten melkein mistä verkkosivustosta tahansa. Toivon todella että jokupäivä vielä käänteisten linkkien hyöty laskee ja sisällön laadulla on isompi merkitys.