Sosiaalinen media eli some on nyt samanlaisen hypen kohteena kuin nettivideoissa mainostaminen vuosi sitten.
Sosiaalisen median konsultti voi olla itsekin hypettäjä, jolta puuttuu käytännön osaamista some-markkinoinnista. Tässä on yksi vinkki, miten voit erottua sellaisista.
Mitkä some-nappulat blogiin?
Moni sosiaalisen median konsultti käyttää suomenkielisessä blogissaan nappuloita, joilla postauksen voi jakaa tai merkitä kirjamerkiksi sosiaalisissa verkkopalveluissa.
Ongelma: jotkut nappuloiden palveluista on tarkoitettu vain englanninkieliselle sisällölle.
Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi Digg, Sphinn ja Mixx.
Jos joku oikeasti lisäisi näihin suomenkielisen blogin artikkelin, sitä pidettäisiin roskaamisena.
Väärillä nappuloilla some-konsultit herättävät epäluuloja ammattitaitoaan kohtaan:
- Eikö konsultti ole jaksanut katsoa, mitä nämä verkkopalvelut ovat?
- Eikö yritys tiedä, mitä sosiaalinen media on Suomessa?
- Tehdäänkö myös asiakkaille työtä juosten kusten?
Pitkässä nappularivissä on muitakin ongelmia:
- Oikeasti tärkeät palvelut eli Facebook ja Twitter eivät korostu tarpeeksi.
- Delicious– ja StumbleUpon-käyttäjät hyödyntävät selaimen lisäosaa, eivät nappeja.
- Omassa käytössä oleva palvelu on vaikea bongata nappikasasta.
Vinkki: dumppaa ShareThis, AddThis, AddToAny tms.
Suomenkieliseen blogiin tarvitaan yleensä korkeintaan kaksi nappulaa: Facebook ja Twitter. Lisäksi voit tarjota mahdollisuutta jakaa juttu sähköpostilla.
Nappulaähkyn taustalla on yleensä jonkin valmispalikan tai lisäosan harkitsematon käyttö blogissa. Tällaisia palikoita ovat esimerkiksi ShareThis, AddToAny ja AddThis.
Joskus palikka on tullut käyttöön blogin teknisen toteuttajan aloitteesta (tämän henkilökohtaisen vaivan vähentämiseksi), eikä konsultti ole korjannut tilannetta.
Ohjeita blogin nappuloiden toteutukseen
Jos olet epätekninen some-konsultti tai bloggaaja, voit jakaa nämä linkit blogin tekniikasta vastaavalle taholle:
Samuli Tursas sanoo:
Olen kyllä kanssasi samaa mieltä. Olemme lukuisissa projekteissa ehdottaneet käytettäväksi Facebook+twitter+sähköposti -comboa, jotka onnistuvat ihan yhtä helposti meidän (ja monen muun) julkaisujärjestelmällä. Useimmiten nämä ammutaan alas Addthis tjsp. härpäkkeen voitoksi – perusteluna on että jakomahdollisuuksia on enemmän ja nämähän ovat muuallakin käytössä!
Niin mihin jäikään KISS?
Arttu sanoo:
Samuli, jännä kuulla että härpäkkeet tulevat asiakkaiden ehdotuksesta – ja miksi.
Ilmeisesti hölmöily on niin laajalle levinnyttä, että se on vielä hetkisen ”maan tapa”.
No, onneksi joku jossain vaiheessa tulee ajatelleeksi, miten paljon niitä sisältöjä oikeasti jaetaan. Silloin jakotoiminnon tehokkuus ja konversioprosentti alkavat kiinnostaa enemmän kuin turhien vaihtoehtojen määrä ja muiden ”esimerkki”.
nettimuori sanoo:
Määrätön jakaminen joka paikkaan voi myös tulla jakajaa vastaan ikävällä tavalla. Eivät kaikki halua loputtomasti muualta tuotua materiaalia.
Olen tasan samaa mieltä: fb+twitter (+s-posti) ovat toistaiseksi tässä maassa riittäviä. Aika näyttää, mitä muuta jatkossa on tarpeen – vai muuttuuko kaikenkaikkiaan tärkeät kokonaan.
Henri Bergius sanoo:
Qaiku saattaisi olla kovastikin relevantti kotimainen palvelu jonne linkkejä jakaa.
Ks. Qaiku-nappi mm. Haltin sivuilla: http://halti.fi/#url=/products/summer_2010/jackets/gompa_jacket/
Arttu sanoo:
Hyvä pointti, nettimuori.
Itsekin olin kerran vähällä jakaa Twitter-viestini automaattisesti Facebookiin, mutta onneksi tulin järkiini.
Arttu sanoo:
@Henri: Miksei, jos blogin vakiolukijoina on runsaasti Qaikun käyttäjiä.
Jos kuitenkin haluaa maksimoida jakamiset, voi toimia parhaan armeija-aforismin mukaisesti: tasajako ei ole taktiikkaa. Joillekin sivustoille voi riittää pelkkä näkyvä Facebook-nappula.
Petri sanoo:
Joissain tapauksissa blogi voi sisältää suomenkielisen sisällön lisäksi enkunkielistä sellaista.
Arttu sanoo:
Petri, silloinkin kannattaa tehdä valintoja ja käyttää vain tärkeimpiä jakokanavia, juttujen kohderyhmän mukaisesti.
Jos jakomahdollisuuksia on vähemmän, ne voidaan esittää isommalla kuin mininappuloina. Näin jakotoiminnon käyttöaste saattaa kasvaa.
Esimerkiksi WordPressissä on mahdollista tehdä oma sivupohja, jota käytetään vain englanninkielisiin juttuihin. Siinä voi käyttää erilaisia nappuloita kuin suomenkielisessä sivupohjassa.
Lauri sanoo:
Heippa!
Hyvä teksti. Monet firmat tuntuu myyvän asiantuntevaa sosiaalista mediaa hyödyntävää koulutusta ja nappuloita sivuille. Kuitenkin harvoilla firmoilla on minkäänlaista käsitystä sosiaalisessa mediassa toimimisesta.
Löysin oikeastaan tämän artikkelin, kun etsiskelin infoa, millaisia tuloksia porukka on saanut nappuloita käyttämällä. Itekin joskus aikoinaan olen heittänyt addthis-plugarin, jolla ei tosiaan ole mitään virkaa.
Tällä hetkellä käytän facebook + ”lähetä maililla”-nappuloita. Nyt uutta sivustoa luodessa aloin tutkiskelemaan, josko twitter kannattaisi myös ottaa mukaan. Facebookista on toiminut myös ratkaisu, jolloin käyttää sekä share nappulaa, että Like-nappulaa. Noikin riippuu täysin sivuston aiheesta!
Arttu sanoo:
Lauri, kiitos palautteesta.
Sivuston aihe on todellakin ratkaiseva, kuten totesit. ”Low brow -saiteille” ei kannata tunkea Twitter-nappia.
Tälläkin sivustolla on käytössä sekä Like- että Share-Facebook-nappulat.
Uintikaupan Jyri sanoo:
Taas laadukas postaus Artulta.
Kiitos vinkeistä!
Arttu sanoo:
Eipä kestä, Jyri. Kiitos sinulle palautteesta.
Tommi Honkala sanoo:
Hyvä kirjoitus ja sopivasti itselleni ajankohtainen. Valikoimaa selkeyttää toki se että olen onnistunut välttelemään suurta osaa edellämainituista someista :)
Arttu sanoo:
Kiitos, Tommi.
Ehkä joidenkin konsulttien ongelma on juuri se, että he yrittävät päteä oman kokemuspiirinsä ulkopuolella, esimerkiksi käyttämällä ylimääräisiä jakonappuloita: epäpätevyyden vaikutelma kumpuaa sellaisesta falskiudesta.
Satumaan sanoo:
Meillä on työpaikalla käytössä AddShare ja ollaan oltu siihen tyytyväisiä. Toki ollaan modifoitu nappuloita niin, että meidän haluamat (tulostus, sähköposti, Facebook ja Twitter + tykkää-nappi) ovat ne nappulat , jotka ovat hollilla. Kuriositeettina tiedoksi, että ehdottomasti käytetyin nappula noista on tulostus! Toisena tulee Facebook ja kolmantena Twitter. Mutta nämä siis normisivuilla, ei blogissa.
Arttu sanoo:
Satumaan, en ole AddSharesta kuullut, mutta sen niminen haittaohjelma taitaa googlauksen perusteella olla olemassa. Ehkä nimi oli joku toinen?
Hauska kuitenkin kuulla, että saitte valmisratkaisun toimimaan ja näitte vaivan virittää se tarpeisiinne.
Sami sanoo:
Joka sivulle tuskin muutoinkaan kannattaa jako-nappeja viljellä. ”Voisiko tällä sivuilla olla jotain josta joku haluaisi ystävilleen kertoa?”
Ainakin itsellä jakaminen on melko vähäistä. Pitää olla jotain poikkeuksellista että jako nappia klikkaan.
Haltinkin kannattaisi olla johdonmukainen läpi sivuston jakamisineen ;) Verkkokaupassaan käyttävät vain e-mail ja FaBo nappeja.
Arttu sanoo:
Tämä vuonna 2010 julkaistu juttu on ehkä nyt 2013 hitusen vanhentunut:
1. Sen jälkeen on ilmestynyt Google+, joka voi olla joillakin sivustoilla hyödyllinen. Yleisö painottuu vielä aluksi nuoreen ja miespuoliseen, teknisistä asioista kiinnostuneisiin.
2. LinkedIn on muodostunut joillekin B2B-blogeille hyödylliseksi jakokanavaksi.
Muuten artikkelin pääsanoma pitää vielä kutinsa: some-nappuloiden määrä ei ole se ratkaiseva juttu, vaan se että niistä tärkeimmät on helppo huomata ja hyödyntää.
SEO Consultant sanoo:
Kiitos Arttu!
Eksyin sivuillesi vasta ensi kertaa… Enpä ole näin vakuuttavaa ja asiantuntevaa tekstiä suomeksi ennen nähnytkään. (Luin jo muutaman artikkelisi).
Onneksi lisäsit tähän artikkeliin kommenttisi Google +:sta, jolla lienee jatkossa hyvinkin paljon merkitystä hakukoneoptimoinnin kannalta – SoMen saadessa entistä enemmän painoarvoa rankkauksiin. (En huomannut aluksi, että olit kirjoittanut artikkelisi jo 2010.)
Lisää odotellessa…
Arttu sanoo:
Kiitos palautteesta, konsultti.
Google Plussasta on sekin hyöty, että sen avulla voi saada kirjoittajan kuvan hakutuloksia komistamaan. Siellä jakaminen voi myös kokemusten mukaan nopeuttaa uusien sivujen indeksointia Googlessa.
Jollekin harvalle aiheelle, kuten design tai muoti, saattaa sopia myös Pinterest. Sen käyttäjämäärät ovat kuitenkin Suomessa varsin vaatimattomia.