Mainostoimisto esittää asiakkaalle, että tehtäisiin mikrosaitti ja sen ympärille kampanja. Asiakkaasta kampanjasivuston idea kuulostaa hyvältä: hän antaa rahansa markkinointiin, jonka ROI on harvinaisen pieni.
Itsenäinen webmaster kokoaa kymmenien pienten sivustojen arsenaalin: tarvitseehan kukin niche omansa. Kohta hän huomaa, että muiden kanssa on yhä vaikeampi kilpailla hakukoneoptimoinnissa ja -mainonnassa ja aika ei mitenkään riitä kunkin yksittäisen saitin kunnolliseen kehitykseen ja markkinointiin.
Mikrosaitin tekeminen on monesti lyhytjänteistä taktiikkaa, joka ei huomioi netin mahdollisuuksia. Näin ei kuitenkaan aina ole, ja käsittelen myös näitä poikkeuksia.
Kampanjasivustot: lyhyttä hupia tilaajalle?
Mainostoimistojen tekemissä kampanjasivustoissa on usein 3 isoa ongelmaa:
- Kampanjasivustot ovat riippuvaisia mainonnasta ja hyytyvät sen jälkeen.
- Ne puhuttelevat enemmän tilaajan kuin kohderyhmän egoa.
- Ne hajauttavat markkinoinnin resursseja ja tuottavat siten vähän hakukone- ja viraalista hyötyä ydintoiminnalle.
Seuraavassa käsitellään tarkemmin näitä kolmea ja muita ongelmia, joita kampanjasivustoihin liittyy.
Kampanja on väärä yksikkö
Kampanjasivustojen esikuva ja lähtökohta on mainostoimistojen harrastamassa offline-markkinoinnissa, jossa keskeinen käsite on kampanja.
Kampanja on kehno Internet-markkinoinnin yksikkö. Tähän on 3 syytä:
- Aineiston säilyttäminen netissä ei maksa juuri mitään – toisin kuin ulko-, sanomalehti-, radio- ja TV-mainokset. On turhaa rajoittaa Internet-markkinointiin käytettävää ajanjaksoa keinotekoisesti vain siksi että muut mediat ovat kalliita.
- Tehokas Internet-markkinointi on jatkuva prosessi, jossa tuotettavalle markkinointisisällölle tavoitellaan pitkää ikää, jotta ROI olisi mahdollisimman suuri. Tähän liittyy se mistä netin bisnesvelhot käyttävät ilmausta ”passiivinen tulo” (passive income): rahaa tulee vaikkei enää tekisikään mitään.
- Mikrosaitti unohtuu, kun mainoskampanja loppuu. Tämä on täysin luonnollista, jos koko saitin saama huomio perustui alunperin mainontaan eli sivustolla ei ole mitään käyttäjiä pidempiaikaisesti hyödyttävää tai kiinnostavaa sisältöä.
Mainostoimistolle kampanjasivuston vanheneminen sopii vallan erinomaisesti: pääseehän se näin tekemään uusia kampanjasivustoja, joilta on turha odottaa mitään liiketoiminnallisesti mitattavaa hyötyä. Onhan kyse brändistä.
URL:ista hakusanavihjeisiin – vai ei ehkä sittenkään?
Kampanjasivuston nauttima huomio on rajallista, jos ihmisten oletetaan muistavan joku TV:ssä tai ulkomainonnassa ilmoitettava URL eli verkko-osoite. Harva netin käyttäjä syöttää osoitteen selaimeensa vain koska sitä mainostetaan. Asiaa ei myöskään auta, jos kampanjasivusto ei löydy Googlella suoraan edes omalla nimellään kuten vakuutusyhtiö Varman ”Hyvää työtä” -kampanjassa kävi.
Tehokkaampaa olisi vihjata hakulausetta, jolla oma sivusto löytyy. Mikrosaitti on tältäkin kannalta ongelmallinen, koska hakukoneoptimointia osaamaton mainostoimisto ei voi taata, että nuori saitti pysyy ykkösenä hakutuloksissa, jos vanhempi ja vahvempi sivusto hyökkää samoille apajille. (Itse asiassa sitä olisi hankala taata vaikka osaisikin hakukoneoptimointia.)
Hakukoneen käyttäjät saattavat päätyä myös täysin odottamattomille sivuille. Esimerkiksi tähän blogiin on tullut kävijöitä hakulauseella no huh huh hakukone, www.fi-hakukoneen mainoskampanjan inspiroimina. He ovat päätyneet artikkeliin www.fi ja liian helppo hakukoneoptimointi, jonka mukaan www.fi on epäonnistunut hakukoneena ja liian helposti manipuloitavissa.
Sinun vai kohderyhmän ego?
Kohderyhmän egon puhutteleminen on tärkeä tekijä nettimarkkinoinnissa. Siihenhän perustuu myös erinomaisen käytettävyyden teho: käyttäjät tykkäävät sivustoista jotka saavat heidät tuntemaan itsensä fiksuiksi – eivät sellaisista jotka laittavat heidät lukemaan ohjeita.
Jokin on pielessä, jos se jonka egoa puhutellaan ei ole niinkään sivuston kohderyhmä vaan enemmän sen tilaaja. Markkinoinnin tilaajan kannattaisikin yrittää omaksua ulkopuolinen näkökulma organisaatioonsa ja kysyä itseltään: kumpaa tämä puhuttelee enemmän, kohderyhmän tarpeita ja egoa – vai minun?
Jos tuota kriittistä kysymystä ei tiedosteta, lopputulos saattaa olla sitä itsetyytyväistä tai muka hyvällä asialla olevaa tuubaa, jollaista monet viime aikojen kampanjasivustot ovat edustaneet.
(Olin vähällä mainita tähän esimerkkinä Leiras-lääkeyhtiön Kiitä lääkäriä -kampanjan, kunnes muistin: todellinen kohderyhmä ei ehkä ollutkaan kiitolliset lääkärissä kävijät, vaan lääkärit joiden toivotaan määräävän ja suosittelevan enemmän Leiraksen lääkkeitä.)
Oman egon nostatus johtaa myös siihen, että kampanjasivusto on suurella todennäköisyydellä puoli- tai epäpätevän web-suunnittelijan käsialaa. Tilaajan rooli kun on usein vain katsoa ja ehkä kuunnellakin miltä sivusto vaikuttaa: varsinainen käyttäminen jätetään kohderyhmän kärsittäväksi. Tällöin tulee helposti hyväksytyksi visuaalisesti näyttävä Flash-sivusto, joka ”sopii yrityksen imagoon” mutta jonka käytettävyyteen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Poikkeuksiakin toki on.
Pieni ei menesty hakukoneissa – eikä myöskään tuo menestystä
Uudessa domainissa olevan mikrosaitin on vaikea sijoittua hakukoneissa. Sitä hankalampi mitä vähemmän linkkejä sivuille osoittaa. Ja miksi osoittaisikaan, jollei kampanja herätä suosituksia tai keskustelua kuten vaikkapa ”Kännissä olet ääliö” -kampanja epäiltyine raiskauskuvastoineen. Uutuus ja vähäinen linkkisuosio voi johtaa siihen että saitista kertovat tai muut sivustot voivat ohittaa itse kampanjasivuston sen nimellä haettaessa.
Jos kampanjasivusto onnistuukin keräämään linkkejä, nämä menettävät yleensä arvonsa sitten kun kampanja loppuu. Tämä johtuu siitä, ettei sivustoa yleensä tajuta pysyvästi ohjata yrityksen varsinaiselle sivustolle, jolloin hakukoneiden arvostama linkkivoima kanavoituisi sille.
Vaikka tilanne olisi niinkin hyvä, että kampanjasivut olisivat yrityksen emosivuston hakemistossa, etu hukataan usein näin kuin Seppälä on tehnyt:
Oikea ratkaisu olisi ohjata päättyneen Eurokuponki-kampanjan sivu vaikkapa Seppälän kotisivujen etusivulle, tai mieluummin mahdollisimman samantyyppisen voimassa olevan alennuskampanjan sivulle (jos sellainen on).
Milloin mikrosaitti kannattaa?
Joissakin tapauksissa mikrosivusto on perusteltu ratkaisu. Esimerkiksi näissä:
- Suuren yrityksen byrokraattisuus ja sisäinen politikointi tekisivät vaikeaksi viraalimarkkinoinnin toteuttamisen yrityksen varsinaisessa domainissa.
- Markkinoitava yritys tai tuote on luonteeltaan sellainen, että arvovaltaiset sivustot tai ihmiset yleensä eivät halua sen sivuille linkittää: mikrosaitilla kalastellaan linkkejä, joiden voima virtaa tai myöhemmin 301-ohjataan emosivustolle.
- Mainoskampanjan teho perustuu siihen, että kohderyhmä ei aluksi tiedä mitä mainostetaan. (Asian paljastuttua kampanjasivusto voidaan 301-ohjata vanhan sivuston hakemistoon.)
- Pyritään valtaamaan hakutulosten kärkipää omilla sivustoilla maineenhallintaa varten. Näin suojaudutaan foorumihuutelijoiden lisäksi myös hakukoneoptimointia harrastavilta affiliate-julkaisijoilta, joiden huonolaatuiset sivut voisivat saada tuotteet näyttämään halvoilta.
- Domain sisältää keskeisen avainsanan oikeassa muodossa: jos tämä nostaa tarpeeksi hakukonesijoituksia, mikrosaitti voi olla kilpailutilanteen vuoksi hyvä ratkaisu.
- Jos niche on erityisen tuottoisa ja käytössä on AdSense, mikrosivusto voi auttaa välttämään SmartPricing-vaaroja: mainosten klikkauksista saatavat tulot eivät alene, jos Google arvailee mainosten olevan rajatun aihealueen vuoksi mainostajille hyödyllisiä.
- Yritetään rakentaa epäeettisiä markkinoinnin keinoja käyttävien eli black hat -sivustojen imperiumi.
- Vasta opiskellaan verkkoliiketoimintaa, halutaan kokeilla uusia riskialttiita juttuja tai ei muuten välitetä pienemmästä ROI:sta.
Lopuksi: rakentavia ehdotuksia
Olen lukenut lausuntoja, joissa yrityksen johto hehkuttaa, että alun kyynisyyden jälkeen kampanjasivusto ja siihen liittyvä mainonta sai 5000-10000 suomalaista suorittamaan tavoitetoiminnon (lähettämään lomakkeen). Tätä siis pidetään hyvänä suorituksena, mitä se ei todellakaan ole suhteutettuna markkinoinnin hintaan.
Pienellä osalla lyhyiden kampanjoiden budjeteista yritykset voisivat tavoittaa satojatuhansia suomalaisia useamman vuoden aikana. Tähän tarvittaisiin vain sisältöä, joka jaksaa kiinnostaa ihmisiä vuodesta toiseen.
Esimerkiksi Leiras voisi ostaa/kehittää terveys- ja lääkeaiheisen infosivuston, jossa olisi tavallisille kuluttajille ymmärrettäviä ja hakukoneoptimoituja artikkeleita. Vuosien saatossa sivusto tavoittaisi suuren joukon lääkkeistä ja vaivoista tietoa etsiviä ja nämä ”viettäisivät aikaansa yhtiön brändin parissa”, kuten mainostoimistojen hemmot tykkäävät asian ilmaista. Rahaa tähän kuluisi hitunen nykyisten kampanjoiden summista.
Itsenäinen webmaster rajoittaa tienestejään tekemällä omia affiliate-pikkusivustoja piilolinsseille, kondomeille jne. – mistä niitä kumppanuusohjelmia ja AdSense-mainostajia sitten löytyykään. Parempi strategia olisi ajatella laajempia kokonaisuuksia ja varata vähemmän geneerinen, keksitty domain-nimi. Henkilökohtaista hyvinvointia käsittelevään laajempaan sivustoon saadaan upotettua sekä kondomit että piilolinssit ja paljon muitakin affiliate-linkkejä.
Hakukoneoptimoinnin kannalta isot sivustot eivät ole ongelmallisia: niche-avainsanoilla voidaan sijoittua aivan yhtä hyvin kuin mikrosaiteillakin, koska isot saitit sallivat suuren aiheiden kirjon. Jos homma hoidetaan hyvin eli sivustolla on jotain aidosti käyttäjiä hyödyttävää tai hauskuttavaa sisältöä, isompi sivusto pesee kilpailussa pikkusivustot, koska se saa enemmän linkkejä.
Lopuksi vinkkejä, joilla markkinoinnin ROI voidaan hilata ylöspäin:
- Tee ajatonta sisältöä, joka kestää useammankin vierailun.
- Valitse sivustolle itse keksitty tai yleinen nimi ja domain-nimi, jotka sallivat aihepiirin laajentamisen.
- Älä unohda AdSense-mainontaa ja affiliate-markkinointia sisällön promotoimisessa.
- Laita kampanja-aineisto yrityksen sivuston hakemistoon (www.yritys.fi/kampanja/). Se voi silti näyttää aivan erilaiselta kuin muut osat sivustosta.
- Julkaise videoita enemmän YouTubessa, vähemmän TV:ssä. Mallia voi ottaa vaikkapa Evian Stenfors-kampanjasta. Kyseessä ei tarvitse olla vain viraalimarkkinointi, vaan Googlen Universal Search -järjestelmän myötä myös hakutulosten valtaaminen taktisesti tägätyillä videoilla.
- Tavoita kuluttajat sisällölläsi jo ennen ostovaihetta, silloin kun he vasta tutkivat ja pohtivat vaihtoehtoja. Aikainen Google-löydettävyys auttaa tavoittamaan myös kilpaillummassa ostovaiheessa personoitua hakua käyttävät (joita on Googlen palveluiden levitessä koko ajan enemmän).
- Ota käyttöön antamisstrategia.
Lisää aiheesta
Mainostamisen hyödyistä puolet hukkaan ilman julkaisutoimintaa – Lasse Larvanko perustelee, miksi julkaisemisen ROI on suurempi kuin mainostamisen.
Internet-markkinointi ja pysyvyys – Exoven Janne Kalliola esittää selkeitä perusteluita, miksi pitkäjänteinen markkinointi kannattaa kampanjoita paremmin.
Tehokkain Internet-markkinoinnin menetelmä – tässä blogissa ilmestynyt artikkeli kertoo miten hyvä sisältö voi olla tehokkainta nettimarkkinointia. Kommenteissa käyn Perttu Tolvasen kanssa aiheesta pitkän keskustelun.
The Pros and Cons of Microsites As An SEO Option – Stephan Spencer käsittelee mikrosaittien hyötyjä ja haittoja hakukoneoptimoinnin perspektiivistä.
Five Reasons Why It’s Better to be Big & Popular than Small & Niche – SEOmozin Rand Fiskin esittää 5 hyvää syytä, miksi on parempi keskittyä kehittämään suuri ja suosittu sivusto ennemmin kuin pieniä niche-saitteja.
Lisätty 8.12.2007: Is Social Media Killing the Campaign Microsite? – paatuneetkin mikrosivustojen tekijät ovat siirtymässä sosiaalisissa verkkopalveluissa markkinointiin – tajuttuaan etteivät mikrosaitit tuo pitkäkestoista hyötyä asiakkaan brändille.
Miikka Leinonen sanoo:
Yritysten nettiajattelua ohjaa viestintäosaston tarve tuoda esiin yritysfaktoja sekä mainostoimistojen lyhytnäköinen kampanja-ajattelu.
Netin kehittämisen pitäisi olla pitkäjänteistä julkaisutoimintaa, jonka ensimmäinen edellytys on asiakkaiden tarpeiden täyttäminen.
Miikka Leinonen sanoo:
Yrityksissä korkein johto ei ole ymmärtänyt netin merkitystä strategisena välineenä.
Verkkomaailma kaipaa kipeästi ansaintalogiikkamalleja. Vasta niiden kautta yritysjohto saadaan kiinnostumaan ”nettipuuhastelusta”.
Simo sanoo:
Olipa jälleen varsin laadukas juttu. Jatka samaan malliin!
Arttu sanoo:
Kiitos Simo, yritän jatkaa.
Arttu sanoo:
Miikka, olen samaa mieltä.
Viestintäosastojen toiminnassa näkyy usein orgaanisaatiokeskeinen ajattelu, jossa unohdetaan että useimmat web-sivustojen käyttäjät hakevat ennen kaikkea nopeita ratkaisuja ongelmiinsa; heille sivustot ovat välineitä.
Mainostoimistot taas palvelevat kampanja-ajattelulla myös omaa etuaan: luovaa liukuhihnakamaa päsee myymään paljon.
Netin mahdollistama pitkäjänteinen ja ”hidas” markkinointi on vaikea asia monelle markkinoijallekin. Taloudellisesti se on kuitenkin oikea suunta: kustannustehokkaat menetelmät skaalautuvat myös ylöspäin.
Jos puoli miljoonaa maksava kampanja korvataan samanhintaisella julkaisutoiminnalla (työkaluja, tekstejä, videoita, pelejä tms.), asiakkaan ROI voi olla moninkertainen kampanjaan verrattuna. Tällöin myös markkinoinnin toteuttajat voivat ottaa isompaa voittoa.
Muille tiedoksi:
Miikan kommentit olivat juuttuneet yliherkkään Akismet-spämmifiltteriin. Yritän käydä spämmilistoja säännöllisesti läpi mutta en ehdi tai muista tehdä sitä aivan joka päivä. Pahoittelen.
Jos huomaat että kommenttisi jäävät säännöllisesti eri blogien filttereihin, laita asiasta palautetta tänne: http://akismet.com/contact/
Se auttaa. Kokemusta on.
Tatte sanoo:
Ehkäpä mainostoimistot kääntävät linkit mikrosaiteilta omiin sivuihinsa tai muihin projekteihin kun kampanjat ovat vanhentuneet.
Lasse sanoo:
Loistava artikkeli jossa käytiin läpi kampanjasivustojen ongelmia.
Kampanjasivustoja ei kuitenkaan kannata ideana kuopata, sillä niissä on paljon omia etuja, jotka on mukava ottaa käyttöön kunhan ne ovat osa pysyvää strategista julkaisutoimintaa.
Aion jatkossa tehdä useita kampanjasivustoja omille sivustoille ja uskon sen olevan hyvää bisnestä, kunhan mm tämän artikkelin pointit otetaan huomioon.
Arttu sanoo:
Tatte, ei anneta niille ideoita :)
Tosin tilanne voi olla jo alkuvaiheessa aika surullinen: esimerkiksi uuden Hotellisalat-kampanjasivuston osoite on http://issue.taivas.com/hotellisalat/ – mainostoimiston oma alidomain – jonne hotellisalat.com ohjautuu.
Itse mainostoimistoille linkkivoima ei ole niin tärkeää: luulen että ne valitaan yleensä muuten kuin Google-sijoituksen perusteella (ks. esim. hakulause mainostoimisto helsinki: kaksi kärkitulosta on hakemistoja, mikä kielii mitättömästä kilpailusta; tässä olisi muuten jollekin toimistolle helppo erottautumisen paikka).
Lasse, kampanjan ajatuksessa itsessään ei ole tosiaan vikaa. Ongelma siitä tulee silloin jos kampanjointiin käytetään liikaa rahaa/resursseja suhteessa tuloksiin.
Osana strategista julkaisutoimintaa, saman domainin hakemistossa kampanjasaitit voivat tosiaan lisätä muunkin sisällön suosiota – olla hyvää bisnestä. Tällöinkin mainostamisessa kannattaa suosia enemmän halpoja viraalisia ratkaisuja kuin ulko- ja TV-tyrkytystä.
Tekisi mieli siteerata Evian mainoslausetta: ”Lopeta huutaminen, aloita koukuttaminen.”
keepers sanoo:
ROI mainittu! http://img84.imageshack.us/img84/4770/susikoiraxq5.jpg
BINGO!
PerttuT sanoo:
Hyvää asiaa. Onneksi oman kokemuksen perusteella isojakin konserneja saa kyllä käännytettyä ”kivijalka-ajatteluun” kun vain osaa perustella riittävän hyvin.
Kampanjasaittien suosio perustuu todella paljolti siihen, että ne ovat hyvää ja helppoa bisnestä mainostoimistoille. Toisaalta ne ovat konserneissa ”helppoja projekteja” kun niiden kohdalla ei tarvitse miettiä mitään web-sisällönhallintajärjestelmiä, asiakkuudenhallintaa ja oman verkkopalvelukokonaisuuden hallittua johtamista. Täten on helppo sanoa, että näemme kampanjasaitteja jatkossakin.
Kampanjasaittien paikkaa ottaa tosin yhä enemmän esim. Facebook-sovellukset ja Irc-galleria-kampanjat yms. Mutta ne ovat mielestäni kuitenkin parempia kuin ”perinteiset” kamppissivustot, koska ”yhteisökampanjat” kuitenkin yleensä ohjataan sitten jonnekin kivijalkasivuston alaosioon. (Tai ainakin ehdottomasti siis pitäisi… kuten tämä artikkeli niin loistavasti todistaa)
Timo sanoo:
Mainostoimistossa työskentelevänä pitää vähän puolustautua. Mainostoimistoissa tehdään kampanjasaitteja, koska asiakkaat ovat tottuneet ostamaan meiltä kampanjoita.
Myöskin koska kampanjat ovat hyvin lyhytkestoisia, (lyhin kampanja mitä olen itse ollut tekemässä kesti päivän), ei siihen edes kannata hankkia jotain epämääräistä domainia.
Päinvastoin kuten kaikki muut postaajat tuntuvat ajattelevan, kampanjasaitit eivät ole yhtään helpompia projekteja kuin mitkään muutkaan. Itse asiassa mitä isompi projekti, sitä paremmin se on hallinnassa, johtuen lähinnä käytettävissä olevien resurssien, varsinkin ajan, määrästä.
Olen samaa mieltä PerttuT:n kanssa siitä, että kampanjasaitit ovat mielestäni vähän huono ratkaisu ”yhteisö-” ym. kampanjointiin verrattuna, mutta asiakkaat eivät näitä osaa ostaa.
Arttu sanoo:
PerttuT, mukava kuulla että konserneja pystyy käännyttämään kestävämpään bisnekseen. Itse en ole vielä päässyt/joutunut sellaista käännytystyötä tekemään (jos tätä blogia ei lasketa).
Olet varmaan oikeassa kun puhut konsernien kannalta ”helpoista projekteista”. Markkinointijohdon mukavuudenhalu on merkittävä voima, johon suuri osa b2b-vedätyksistäkin perustuu (Webinfo, Vihtori, http://www.fi, maksulliset verkkoluettelot ja hakemistot – näitä voisi luetella väsyksiin asti).
Innovatiiviset Facebook-sovellukset yms. voivat tosiaan olla hyvää markkinointia, mutta linkkivoiman ja kävijöiden ohjaaminen ”kivijalkasivuston alaosaan” ei taida yhteisökampanjoissa aina niin vain onnistua – ainakaan jos siihen ei saada teknistä apua sosiaalisen verkkopalvelun ylläpidolta.
Tavallisia linkkejä voidaan toki tehdä, mutta se raskaan sarjan työkalu – 301 redirect – ei ole monella yhteisösivustolla käytettävissä.
Arttu sanoo:
Timo, puolustuksessa olisi vähän petrattavaa :)
Vastuuntuntoinen markkinoija on kuin lääkäri: hän ei anna asiakkaalleen sitä mitä tämä haluaa vaan sen mikä on tämän bisneksille hyväksi. Suhteessa tällaiseen mainostoimistot käyttäytyvät monesti kuin karkkikaupat: ne tarjoavat karkkia tilaajan silmille ja korville, jolloin se mainonnan tarkoitus tuppaa hämärtyä.
Mieleen tulee Gyllene Skor -retoriikka. En muista tarkkoja sanankäänteitä, mutta muistelen miesten sanoman olleen tämänsuuntaista: mainosalasta on tullut hampaatonta alihankkimisteollisuutta, jossa asiakkaan liiketoimintahyödyt on kollektiivisesti unohdettu; tätä edustaa ”teemme vain mitä asiakkaat haluavat” -ajattelu.
Sitten muihin pointteihisi.
Epämääräisen .com-domainin varaus 10 vuodeksi maksaa vajaat 70 euroa. Tämä on vissiin sen luokan kustannus, jota ei voi mitenkään perustella?
Sen sijaan tyydytään epämääräiseen alidomainiin.
Omien domainien etu on siinä, asiakas voi kierrättää ja 301-ohjata niitä miten lystää. Esimerkiksi silloin jos kampanja on menestyksellinen. Ne ovat myös vakuuttavampia sivuston käyttäjän näkökulmasta.
Parempi on toki laittaa kampanja asiakkaan oman sivuston hakemistoon, jos salailu, huono maine tms. tekijä ei puolla erillistä domainia.
Kampanjasaittien helppoudessa on kyse myynnin ja ostamisen helppoudesta: mainostoimistojen on helppo myydä kampanjasivustoja ja konsernien ”laiskan” henkilöstön helppo ostaa niitä – paljolti siksi että näin on totuttu tekemään, kuten totesit. Tätä ainakin PerttuT taisi tarkoittaa.
Itse toteutuksen monimutkaisuus ei tee kampanjoista parempaa bisnestä asiakkaalle.
Yhdestä asiasta olemme samaa mieltä: verkkoyhteisöissä kampanjointi on tehokkaampaa kuin kampanjasivustot.
Meidän kannattaa siis esitellä ja perustella asiakkaille isomman ROI:n ratkaisuja, jotta nämä osaisivat niitä ostaa. Väitän että jos tässä onnistumme, tulos näkyy selvästi omissakin kukkaroissamme.
Nico sanoo:
Halusin (myös) ilmaista mielipiteeni että kampanjasaitit ovat kustanustehokkaasti pystytettynä erittäin tehokas ja järkevä markkinointikanava.
Painottaisin että esim leadien keruussa kampanjasaitit ovat parhaimmillaan. Esim monella lehtitalolla on jokaiselle lehdelle omat kampanjasaitit. Voin kokemuksesta sanoa että tällaisilla saiteilla konversio on korkea!
Ideaalitilanteissa (ainakin kun puhutaan kustannustehoikkuudesta) kampanjasaitti tehdää tietyn jo olemassa olevan kaavan (template ajattelulla) mukaan jolloin itse saitin pystyttäminen ei vie kun muutaman päivän + käsikirjoitus.
Arttu sanoo:
Nico, kiitos kommentista.
Kirjoittaessani artikkelia minulla ei käynyt mielessäkään saitit jotka on tarkoitettu esim. lehtien myymiseen tai liidien keräämiseen myyntiä varten. Olisinkin ehkä taipuvaisempi käyttämään niistä ennemmin sanaa ”myyntisivusto” kuin ”kampanjasivusto”.
Kampanjasivuston prototyyppinä mielessäni pyöri brändimainontaa varten pystytetty ”nokkela” sivusto, jota mainostetaan netin lisäksi muissa medioissa kuten TV:ssä ja ulkomainonnan kylteissä.
Mutta olet oikeassa: liidien keruuseen tai suoraan myyntiin tarkoitetut, konversiota varten optimoidut sivustot voivat olla viisaita sijoituksia – varsinkin jos ne pystytetään valmiin kaavan avulla kuten ehdotat.
Henri sanoo:
Hyvä artikkeli Arttu, ja hyvä pointti Nicolta. Mutta jotenkin jää vielä kysyttämään, että eikö lehtien omat sivut olisi parempi korjata toimimaan yhtä hyvin kuin kamppissivut?
Itsekin tulee helposti sorruttua siihen, että kun kamppissivuston/landing pagen tekninen toteutus taipuu näppärästi mihin vaan, niin omaa CMS vetoista sivustoa ja sivupohjia ei mielellään lähde puukottamaan, vaikka sen tekeminen takaisikin pitkällä aika välillä paremman tuloksen.
Miksi siis eristää normaali liiketoiminta yrityksen oman sivuston ulkopuolelle (mikrosivusto tai simppeli landing page)?
Tätä kirjoittaessa tuli myös mieleen, että ”kamppissivuilla” voi kätevästi testata erilaisia toteutuksia, mitata tulokset, ja viedä sitten parhaiten toimiva toteutus emosivustolle ”arkikäyttöön”.
//Henri
Nico sanoo:
Henrille lyhyt vastaus että varmaan korjattavaakin löytyy yrityksien omilta sivuilta jotka harvemmin on pystytetty konversion tai leadien keruuseen. Siinä ehkä juuri yksi pointti että yrityksen omilla sivuilla on oma tarkoituksensa jonka toteutus ei ehkä aina optimaalisesti taivu siihen mihin esim kampanjasivuilla tai ”myyntisivuilla” haetaaan. Kampanjasivusto keskittyy yhteen tai muutamaan asiaan ja sieltä ei kävijä yhtä helposti eksy palveluiden muihin osioihin. Myyntisivustolla taas myynti tai leadien keruu on se juttu johon fokusoidaan. Yrityksen omat sivut eivät ehkä aina edes imagollisesti sovi tähän.
Arttu sanoo:
Henri, hyvä pointti testaamisesta.
Emosivuja kannattaa tosiaan kehittää esim. Google Analytics ( + Website Optimizer) + AdWords -yhdistelmällä, jolla testataan useita vaihtoehtoisia myyntisivuja/copyjä emosivuston osina (eri URI:ssa kuin pysyvä sivu).
Olen Nicon kanssa samaa mieltä että erillisillä myyntisivuilla voidaan
1. karsia ylimääräistä navigaatiota
2. antaa isompi näkyvyys kylkiäisille ja alennuksille
3. hyötyä enemmän kumppanuusohjelmista ja hakukonemainonnasta.
Varsinaisella sivulla liika ”kamppismaisuus” voisi tosiaan olla haitaksi imagolle tai karkoittaa joitakin potentiaalisia tilaajia, joita ei kiinnosta se kylkiäisenä tuleva mp4-soitin ja mainostyyli.