Link bait eli linkkipyydys on web-sisältöä, joka on tarkoitettu houkuttelemaan itseensä kohdistuvia linkkejä. Oikein toteutettuna se on kaikkein tehokkainta Internet-markkinointia.
Miten linkkipyydys toimii?
Linkkien kalastelu linkkipyydyksillä muistuttaa viraalimarkkinointia jollaista mainostoimistot harjoittavat. Mainostoimisto voi esimerkiksi laatia hauskan pikku videon (”viraalin”), jonka on tarkoitus tuoda esille mainostettavaa tuotemerkkiä sen ajan kuin katsojia riittää.
Video laitetaan ainakin YouTubeen ja tieto siitä leviää tyypillisiä viraalisia reittejä kuten Facebookissa, Twitterissä, IRC:ssä, pikaviestiohjelmilla ja foorumeilla. Myös blogit voivat huomioida viraalivideon linkittämällä tai sisällyttämällä sen blogipostaukseen.
Linkkipyydys poikkeaa viraalimarkkinoinnista kolmessa suhteessa:
- sen tavoitteet ovat pitkäjännitteisemmät
- se hyödyntää useampaa web-mediaa
- se on yleensä kohdennetumpi
Linkkipyydys tuo hyötyä vuosien ajan
Linkkipyydys ei tavoittele kävijöitä vain lyhyellä aikavälillä eikä vain itseensä liittyviä kävijöitä. Hakukoneiden näkökulmasta pyydyksen sivulle johtavat linkit valuttavat suosiota ja auktoriteettia myös muille sivuston sivuille. Tätä kautta linkit nostavat myös muita sivuja hakutuloksissa. Linkkipyydys on siis epäsuoraa hakukoneoptimointia.
Onnistunut linkkipyydys ei pohjimmiltaan tavoittele nopeaa kävijävyöryä ja sen tuomaa brändivaikutusta kuten YouTube-viraalivideo vaan se voi tuoda linkkien ja hakukoneiden kautta kävijöitä jopa vuosien ajan.
Osa pyydyksen tuomista kävijöistä voi tulla sivuille aivan muissa asioissa, koska pyydys on vahvistanut koko sivustoa tuomillaan linkeillä. Lisäksi linkkipyydys vahvistaa brändiä ja voi tuoda uusia RSS-tilaajia jos se esiintyy blogissa.
Hyvä linkkipyydys kestää päivänvalon. Tyypillisten viraalikanavien lisäksi se tavoittelee linkkejä blogeista, kotisivuilta, hakemistoista ja uutissivuilta. Pyydys laitetaan yrityksen tai markkinoitavan sivuston omille web-sivuille eikä sitä tarvitse valheellisesti naamioida esimerkiksi teini-ikäisen fanipojan tuotokseksi, kuten jotkut viraalista sissimarkkinointia tekevät.
Hyvällä linkkipyydyksellä on selvä kohderyhmä
Linkkipyydys toimii parhaiten kun se on kohdennettu tietyistä asioista kiinnostuneille. Hauska viraalivideo voi sitä vastoin toimia laajallekin ihmisjoukolle. Monesti linkkipyydys on teksti joka vetoaa tietystä aihepiiristä bloggaaviin ja uutisoiviin. Näiden kohderyhmien löytäminen ja ymmärtäminen ratkaisee osaltaan sen, menestyykö link bait vai ei.
On tärkeää huomata, että linkkipyydyksen parasta kohderyhmää saattavat olla erilaiset ihmiset kuin sitä hyödyntävän yrityksen asiakkaat. Siksi yrityksen on syytä ajatella omaa bisnestään laajemmin julkaisemansa web-sisällön kohdentamista. Raja kannattaa vetää sellaiseen sisältöön, joka voi vaurioittaa luotettavuutta potentiaalisten asiakkaiden silmissä.
Erilaisia pyydyksiä
Linkkipyydys voi olla esimerkiksi
- uutinen jonka kerrot ennen muita
- tunnetun henkilön haastattelu (vaikkapa puhelimitse tai sähköpostilla)
- kiistanalainen mutta hyvin perusteltu näkemys
- lista, esimerkiksi top-lista jossa luetellaan 10 vaarallisinta, hölmöintä, parasta tms. jostakin kategoriasta
- laadukas, informatiivinen ja kiinnostava artikkeli
- tapahtuma tai kilpailu, josta voi voittaa jotakin
- huijarin paljastava artikkeli (”Hillomies 2” tms.)
- hauska kirjoitus, kuva tai video (alaan kohdistuva huumori toimii hyvin)
- huolella tehty PDF-raportti (jonka sisällä on linkki ainakin sivuston etusivuun)
- tekninen uutuus, esimerkiksi verkkopalvelun käyttöliittymän AJAX-ominaisuudet tai kustomoitavat uutisvirrat
- lisäosa, widget tai teema jonka ihmiset voivat laitaa blogeihinsa
- ilmaiseksi jaettava ohjelma, peli tai musiikki
Spämmiä vai ei?
Keskustelin äskettäin erään suomalaisen SEO-firman toimitusjohtajan kanssa hakukoneoptimoinnista. Kun otin puheeksi link bait -menetelmän, hän yllättäen sanoi pitävänsä sitä spämmiin vivahtavana. Tämä oli outoa, koska toimiva linkkipyydys on nimenomaan ihmisiä kiinnostavaa sisältöä, parhaassa tapauksessa jopa hyvin laadukasta sellaista.
Kuitenkaan toimitusjohtajan näkemys ei ole ainoa laatuaan. Esimerkiksi monet sosiaalisen Digg-uutissivuston käyttäjät vihaavat ja halveksivat hakukoneoptimointia. Tätä selittää osin se, että Diggiin syötetään paljon huonoja linkkipyydyksiä, jotka vievät käyttäjien aikaa. (Toinen selitys on se, että kyseiset diggaajat eivät tiedä mitä optimointi on eivätkä he jaksa lukea artikkeleita jotka yrittävät sitä selittää.)
Huonot linkkipyydykset eivät kuitenkaan tee kaikkia linkkipyydyksiä spämmiksi. Itse asiassa huonoissakin on spämmiä vain se, että niitä markkinoinnin vuoksi syötetään sosiaalisen median verkkopalveluihin. Muutenhan ne olisivat vain huonoa sisältöä, jollaista netti tulvii ilman mitään spämmäämistäkään. Hyvä linkkipyydys taas voi paremman suunnittelun vuoksi päihittää laadussa ja luettavuudessa jopa sellaiset asiantuntijoiden artikkelit, joita ei ole kirjoitettu markkinointia varten.
Millainen on hyvä linkkipyydys?
Toimiva pyydys rakentuu useista tekijöistä. Laadukas ja kiinnostava sisältö on usein toimimisen edellytys. Monille ihmisille voi kuitenkin merkitä enemmän se, että sisältö näyttää laadukkaalta ja huolella tehdyltä.
Tosiasiassahan esimerkiksi jotkut linkkejä keräävät PDF-oppaat ovat varsin keskinkertaista huttua, ja ne keräisivät vähemmän huomiota jos ne julkaistaisiin normaalina ei-PDF-muotoisena artikkelina tai blogijuttuna. Niiden menestyksen salaisuus on ”arvovaltaa” tuovan julkaisutahon ja PDF-muodon lisäksi se, että monet linkittävät ihmiset eivät lue niitä kokonaan vaan ainoastaan silmäilevät sisältöä. Tämä pätee muuhunkin web-sisältöön, ja siksi silmäiltävyys (scannability) on ensiarvoisen tärkeä linkkipyydyksen ominaisuus – myös silloin kun sisältö on oikeasti laadukasta.
Otsikko
Linkkipyydyksen pääotsikko on tärkeimpiä menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Monet julkaisujärjestelmät sisällyttävät sen automaattisesti sivun (X)HTML-lähdekoodin title-tagiin, jonka sisältö näkyy hakukoneiden tuloksissa klikattava linkkinä.
Kuvan hakutuloksesta näkyy, että title-tagin sisältö on ”WordPress-blogin hakukoneoptimointi | Nettibisnes.Info”. Lakonisessa otsikossa hyödynnetään häikäilemättömästi WordPress-julkaisujärjestelmän brändiä.
Otsikko paitsi herättää kiinnostuksen niin myös vaikuttaa siihen miten linkkipyydykseen linkitetään. Monesti linkin ankkuritekstinä käytetään suoraan jutun otsikkoa, joskus siitä väänneltyä versiota, mutta usein kuitenkin siinä olevia sanoja. Tämän vuoksi on hyödyllistä, jos otsikkoon sisältyy kuvaavia avainsanoja jotka ovat myös aihepiirissä suosittuja hakusanoja.
Hakukoneet nimittäin järjestävät hakutulokset myös sen perusteella, löytyykö hakusanoja sivuun osoittavien linkkien teksteistä. Hakukoneoptimointi ei ole kuitenkaan otsikossa ykkösprioriteetti vaan tärkeintä on mielenkiinnon herättäminen ja otsikon antaman lupauksen pitäminen.
Petteri Numminen esittää vanhassa blogissaan hyviä pointteja otsikon laatimisesta. Niiden noudattaminen oli osaltaan syynä Pirkka.fi-sivuston lisääntyneisiin kävijämääriin.
Tekstin muotoilu
Jos linkkipyydys on teksti, se on muotoiltava helposti luettavaksi, koska hyvä silmäiltävyys auttaa lukijaa huomaamaan jutun kiinnostavuuden vaikka tämä ei jaksaisikaan lukea sitä kokonaan. Siksi on syytä käyttää seuraavia muotoiluperiaatteita:
- lyhyet kappaleet
- lihavoinnit
- kuvaavat ja kiinnostavat alaotsikot
- sisennetyt lainaukset
- tekstiä katkaisevat havainnolliset kuvat
- linkit muualle (luovat illuusion asiantuntemuksesta)
- numeroidut ja numeroimattomat listat
Lisää tekstin muotoilusta voi lukea Blogin kirjoittamisen muoto-oppaasta.
Epäkaupallisuus
Jos mielessäsi on välitön rahallinen hyöty linkkipyydyksen tuomista kävijöistä, unohda se. Lukuisat testit osoittavat, että linkkipyydyksen tuomat kävijät eivät lisää merkittävästi välittömiä mainostuloja.
Sen sijaan sivulla olevat mainokset voivat vähentää todennäköisyyttä, jolla vierailijat linkittävät. Monet ihmiset eivät pidä sisällön kaupallisuudesta, ja vielä yleisempi tämä asenne on niiden keskuudessa, jotka ylipäätään osaavat tehdä linkkejä. Älä siis laita sivulle ylimääräisiä mainoksia.
Huomatuksi tuleminen
Paras julkaisualusta linkkipyydykselle on blogi, koska se mielletään keskustelevaksi mediaksi. Keskustelu blogosfäärissä tietää linkkejä muista blogeista. Siksi yksi tehokkaimpia pyydysmuotoja on kontroversiaalinen blogikirjoitus.
Auttaa paljon, jos blogilla on valmiiksi paljon lukijoita, joista osa levittää tietoa linkkipyydyksestä. Usein asia ei ole näin ja siksi pyydyksen julkaisuajankohtana voi käyttää seuraavia keinoja:
- linkin jakaminen Twitterissä ja/tai Facebookissa
- kommentointi muissa blogeissa (ilmoittaen oma blogi sivustolle varatussa kentässä)
- henkilökohtaiset sähköpostit vaikutusvaltaisille bloggaajille (älä pyydä suoraan linkkiä vaan mielipidettä tai puhu jostain aivan muusta! Onhan blogisi osoite sähköpostisi allekirjoituksessa?)
- keskustelu foorumeilla (blogin linkki allekirjoituksessa)
- suhteiden käyttäminen (pyydä kaverilta kommenttia tämän omassa blogissa – tai pelkästään kommenttia, kaveri voi linkittää muutenkin)
- informatiiviseen linkkipyydykseen voi linkittää aihetta käsittelevästä Wikipedia-artikkelista.
Miksi linkkipyydys on tehokkainta nettimarkkinointia?
Linkkipyydys ei ole markkinoinnin taikaluoti. Se on tehokas menetelmä, koska siihen ei mene paljon aikaa eikä se vaadi tuon ajan lisäksi rahallisia panoksia. Menetelmää on hyödynnetty jo ainakin 10 vuoden ajan. Siitä ei ole vain aina käytetty linkbait- tai linkkipyydys-termiä.
On silti syytä suhtautua epäillen markkinoijiin, jotka kertovat väsänneensä linkkipyydyksen 20 minuutissa tai parissa tunnissa. Noissa ajoissa ei ole yleensä huomioitu sitä aikaa, jonka he viettivät peukkujaan pyöritellen, odottaen ideaa tai miettien sen toteutusta.
Joskus menestyvä pyydys todella syntyy hyvin nopeasti, yhdeltä istumalta. Silloin on yleensä kyse englanninkielisestä jutusta (joka voi siis hyödyntää suosittuja Digg-tyylisiä sosiaalisia uutis- tai viihdesivustoja) tai julkaisusta jolla on huomattava vakiintunut lukijakunta.
Linkkipyydys on kuitenkin tehokkainta Internet-markkinointia, vaikka siihen menisi useampikin tunti, koska sillä saadaan vuosiksi eteenpäin lisää kävijöitä web-sivustolle suhteellisen pienellä panoksella. Erityisesti tehokkuus näkyy kilpailluilla aloilla, joilla hyvät hakukonesijoitukset suosituilla hakusanoilla ovat vaikeasti hankittavissa perinteisin hakukoneoptimoinnin keinoin tai ne on jouduttu korvaamaan kalliilla hakusanamainonnalla.
Jotkut suorastaan tehtailevat pyydyksiä: eräillä amerikkalaisilla hakukoneoptimointia tarjoavilla yrityksillä on takanaan satoja onnistuneita link baitteja. Ei siis kannata rajoittua vain yhteen pyydykseen vaan niitä voi tehtailla koko kasan! Smashing magazine -blogi on suorastaan valinnut strategiakseen linkkipyydysten tehtailun.
Harhalaukauksiinkin tulee varautua: joskus julkaisun ajankohta ei osu nappiin eikä kohderyhmää voi aina ymmärtää. Onnistunut bait on kuitenkin huhujen mukaan sen verran tuottoisa että hutien tuomat pettymykset unohtaa nopeasti.
Happy linkbaiting!
Luettavaa:
The Link Baiting Playbook: Hooks Revisited
TOM1 sanoo:
Hyvä artikkeli!
Pettis sanoo:
Mielenkiintoista ja hyödyllistä luettavaa. Hyvä artikkeli tosiaan.
mikeful sanoo:
Todella mielenkiintoinen artikkeli. En tietääkseni ennen ole törmännyt tällaiseen käytännössä, mutta eiköhän ne huomaa tästä eteenpäin helpommin.
Irina sanoo:
Ja tottahan näin hyvään artikkeliin laitoin linkin omaan blogiini. Linkkipyydystely siis toimii… Hyvin kirjoitettu juttu!
Arttu sanoo:
Kiitos kaikille palautteesta ja Irinalle linkistä.
mikeful, parhaita pyydyksiä ei äkkiseltään arvaa sellaisiksi. Hyviä tuntomerkkejä ovat kaavamaisuudet kuten 10 parasta -listat tai amerikkalaistyylinen otsikko.
Suomenkieliset linkkipyydykset ovat vielä harvinaisia. Englanninkielisiin törmää helposti, jos käyttää vaikka Diggiä tai muita ulospäin linkkaukseen perustuvia saitteja.
Tämä artikkeli ei ehkä toimi kovin tehokkaana linkkimagneettina, koska blogi on aika erikoistunut ja vielä nuori: kävijöitä on ollut enimmillään vain 50 päivässä. Voin toki olla väärässäkin, onhan juttu ollut netissä vasta pari päivää.
Lasse sanoo:
Kyllä tämä artikkeli on mitä mainioin esimerkki linkkimagneetista.
Se osuu sivuston kohderyhmään, on kiinnostavasta ja uudesta aiheesta, otsikko herättää kiinnostuksen ja lupaa jotakin, minkä artikkeli toteuttaa.
Simo sanoo:
Todella hyvä artikkeli! Tällaista olisi ilo lukea jatkossakin.
PerttuT sanoo:
Linkkipyydys-sanan käyttöä en kyllä rohkaisisi – ja muutenkin koko ajatus on muoti-ilmiö jonka hyödyt eivät välttämättä ole niin suuria kuin artikkelissa kuvaillaan. Sosiaalisen median palvelut eivät vielä sovella painoarvoja juuri lainkaan (muutama taitaa tarjota jotain tähtiranking-systeemiä?). Täten linkkipyydystely elää tällä hetkellä kultakauttaan, joka kuitenkin hiipunee jossain määrin jatkossa. Ranking- ja luokittelumenetelmien kehittyminen tulee korostamaan korkeata, erikoistunutta laatutasoa – ei supertähti-ilmiöitä. Esim Googlehan on koko ajan korjannut omaa systeemiään sen suuntaan, että sivustojen historia painaa yhä enemmän eikä piikkeihin kiinnitetä niin paljon huomiota kuin aikaisemmin. Sama ilmiö lienee edessä myös sosiaalisen median palveluissa (?).
Jos jakaa laadukasta sisältöä, joka todella ratkaisee ihmisten ongelmia ja johon on tiivistynyt paljon työtä – niin tulee aina saamaan linkkirakkautta – mutta jatkossa erilaiset linkkisyötit tulevat varmasti saamaan erityyppistä ”rankinkia”. Esim noille top-10 listoille pitäisi olla jokaisessa sosiaalisen median palvelussa ihan oma kategoria/nappula. Ne ovat hyvää kamaa, joita on miellyttävä lukea – mutta ne ovat harvoin mitään todella hyödyllistä. Sitten taas monenlaiset työkalut voivat olla sellaisia, joiden fanit käyttävät niitä päivittäin useita kertoja ja palaavat sivustolle jatkuvasti. Tällaisten pitäisi saada ihan erilaista painoarvoa sosiaalisen median ranking-systeemeissä sekä erilaisissa linkkihakemistoissa. Esimerkkejä voisi jatkaa loputtomiin. Pointti on se, että nykyisin kaikki saavat vain yhdenlaisia linkkejä ja tämä tulee todennäköisesti muuttumaan jatkossa.
Koko tuo ajatus menee tietysti lähemmäksi semanttisempaa webin lajittelua, mutta kyllä nuo ratkaisut ovat ihan kulman takana. Täten vierastan itse linkkipyydys-ajattelua ja suosittelisin itse ennemmin tuottamaan hyvää, hyödyllistä sisältöä ja vain kuvailemaan sitä laadukkaasti. Esim monet tässäkin artikkelissa ansiokkaasti mainitut menetelmät ovat vain ja ainoastaan hyvää metatietojen määrittelyä ja muotoilua (esim otsikointi, tekstin muotoilu).
Arttu sanoo:
Minä taas luulen, että linkkien kalastelun kultakausi oli joskus 90-luvulla. Silloin web oli pienempi ja käyttäjät harrastivat suhteellisesti enemmän linkitystä, koska hakukoneet olivat vielä kehittymättömiä.
Tarvittiin siis linkkejä paikasta toiseen surffaamiseen ja navigointiin. Linkbait-sanaa ei tosin silloin vielä käytetty eikä ajateltu hakukoneista saatavaa rankingia.
Tämähän tarkoittaa vain erikoistuneempia linkkipyydyksiä. En näe tässä mitään uhkaa menetelmän toimivuudelle vaan win-win -tilanteen, jossa sekä markkinoijat että tiedon kuluttajat hyötyvät.
On kuitenkin syytä tiedostaa, että paljon laadukasta sisältöä tulee jäämään jatkossakin sosiaalisten äänestyssaittien ulkopuolelle, koska se ei vetoa kohderyhmiin, ei ole ajankohtaista tai muotoiltu webbiä varten.
Linkkipyydys auttaa osittain tuon Googlen historiatietoisuuden suhteen. Erityisesti sillä voidaan taistella ns. sandbox-mekanismia vastaan. Googlen sandbox tarkoittaa sitä, että sivusto voi joutua alkuaikoinaan ja isojen muutosten jälkeen vanhempia sivuja selvästi huonompaan asemaan, ”hiekkalaatikkoon”.
Linkkipyydyksen tuomat linkit blogeista vakuuttavat Googlen siitä, että kyseessä on legitiimi sivusto eikä spämmi. Siten sivusto voi pyydyksiä käyttämällä päästä hiekkalaatikosta.
Sosiaalisten uutissivustojen algoritmeista olet oikeassa. Ne tulevat kehittymään vielä huomattavasti. Juuri nyt äkillinen äänipiikki tarkoittaa niille sitä, että sisältö on kuumaa ja pitää ehkä nostaa etusivulle.
Jatkossa tulee todennäkoisesti myös sellaisia erikoistuneita äänestyssivustoja, joissa uutuus tai kuumuus eivät ole ykkösasioita.
Jo nyt esimerkiksi Diggin algoritmi on melko hienostunut: se huomioi juttujen syöttäjien ja äänestäjien historiat, monia muita tekijöitä ja lisää soppaan vielä ihmisten suorittaman moderoinnin.
Esität hyviä ajatuksia mahdollisista kehityskuluista. Mitä tuleekin tapahtumaan, se vaikuttaa nähdäkseni niin että linkkipyydys hienostuu menetelmänä eikä suinkaan käy tehottomaksi. Samoin on käynyt perinteisellekin hakukoneoptimoinnille hakukoneiden kehityksen myötä.
Markkinoinnin suunnittelu tarvitsee käsitteitä. Jos ei tykkää linkkipyydys-sanasta, voi puhua vaikkapa ”linkkisyöteistä”, ”linkkimagneeteista” tai ”linkbaiteista”.
Tämä on huomattavasti helpompaa kuin puhua joka lauseessa ”laadukkaasta sisällöstä, joka todella ratkaisee ihmisten ongelmia ja johon on tiivistynyt paljon työtä” tai ”hyvästä, hyödyllisestä sisällöstä jota vain kuvaillaan laadukkaasti”.
Jos olet kiinnostunut englanninkielisten sosiaalisen median palveluiden käytöstä markkinointiin, niin tässä on hyvä kokoava artikkeli:
http://www.seomoz.org/article/social-media-marketing-tactics
PerttuT sanoo:
Kärjistin liikaa. Linkkipyydys on ihan hyvä käsite osana verkkomarkkinoinnin työkalupalettia.
Kultakaudella tarkoitin sitä, että nykyisin linkittäminen on vielä aika karkealla tasolla, koska kaikki linkit ovat jossain määrin samanarvoisia (tai erityisesti se skaala on aika lineaarinen). Tuo Diggin käyttämä diggaajan historian huomioiminen oli uusi juttu (mikä selvisikin tuolta linkittämästäsi artikkelista myös, kuten moni muukin asia) ja se on hyvä edistysaskel – ja nimenomaan oikeanlainen askel.
Ehkä vierastan artikkelin suoraa tavoitetta korostaa kävijöiden määrän merkitystä. Aika harvalle nettibisnekselle kävijöiden määrä on se merkityksellisin asia ja linkkisyötit ovat minun nähdäkseni nimenomaan liikennekoneita. Niillä saadaan näkyvyyttä, uusia vierailijoita ja yleisöä – mutta ei välttämättä asiakkaita (erityisen kyseenalaisena pidän suositustasi kohdistaa linkkisyötit jollekin muulle kohderyhmälle kuin omalle kohderyhmälle – tätä kannattaisi tarkentaa, koska se nimenomaan rohkaisee hakemaan liikennettä – ei asiakkaita). Hakukoneoptimoinnille saatava hyöty voi olla kyseenalainen, jos linkkisyötti hämärtää hakukoneen ymmärrystä sivuston tarkoituksesta tai kohderyhmästä (viimeistään algoritmien kehittyessä). Sivustoille, joille liikenne on tärkeintä, se on ihan ok tietysti, mutta kun minusta todellinen nettibisnes ei pyöri kävijöiden määrässä, vaan laadussa. Ja sen laadun suhteen suurin osa nykyisistä sosiaalisen median työkaluista ovat vielä ihan raakileita, mielestäni. Tästä tietysti kuulisin mielelläni toisenlaisiakin mielipiteitä.
Ongelma on tietysti koko alaa vaivaava, mielestäni. Esim SEOmoz on hyvä julkaisu, mutta valtavan keskittynyt liikenteen ympärille. Tämä muistuttaa ensimmäisestä nettihypestä, kun silloin luultiin todellakin että se liikenne olisi se juttu. Nyt kun liikenteestä on tullut taas jonkin arvoista, niin sama vouhotus jatkuu. Ymmärrän tosin hyvin, että kaikki eivät edellistä allekirjoita – eikä tarvitsekaan.
Arttu sanoo:
Olet oikeassa, että suuret kävijämassat ovat itsessään tärkeitä vain joillekin sivustoille. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaisten jättiyhtiöiden kotisivut, joiden markkinointi perustuu lähes yksinomaan brändiin (Coca-Cola yms.), sekä sisältöön ja mainoksiin perustuvat nettibisnekset.
Linkkipyydyksen tuomat kävijämassat ovat kuitenkin useimmiten vain välineellisiä: osa kävijöistä linkittää ja nämä linkit vahvistavat sivustoa siten, että ne varsinaiset konvertoivat (lue: rahaa tuovat) sivut saavat myös enemmän kävijöitä, joista osasta tulee asiakkaita. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että linkkipyydys sijaitsee samassa domainissa kuin markkinoitava sivusto ja että se jakaa tämän navigaatiota. Muuten linkkivoima ei leviä tehokkaasti.
Yhden testin mukaan Diggin etusivulta tulevat käyttäjät viipyivät pyydyksen sivulla keskimäärin 3,6 sekuntia. Kyseessä on suurelta osin kyyninen ja ilkeämielinen yleisö, joka voi jättää ajattelemattomia ja mollaavia kommentteja. Syy miksi tällaista yleisöä ylipäätään tavoitellaan, on nimenomaan joukossa piileskelevät linkittäjät. Siitä nimi linkkipyydys (tai ”linkkisyötti”) eikä esimerkiksi ”liikennesyötti”.
En ollenkaan peräänny suosituksesta, että linkkipyydykset kannattaa monesti kohdentaa muille kuin asiakkaille. Jotkut yritysblogit tekevät sen virheen, että ne on suunnattu vain asiakkaille. Lopputulos: ei lukijoita, ei linkkejä, hukkaanheitettyjä resursseja yritykseltä.
Otetaan esimerkiksi tuo mainitsemasi SEOmoz. Kyseessähän on hakukoneoptimointia ja linkkipyydyksiä tarjoava yritys, jonka sivuilla on myös suosittu blogi. Tuo blogi on kohdistettu SEOmozin kilpailijoille ja alaa opiskeleville, ei asiakkaille.
Tämä on erinomainen strategia, jonka ansiosta esimerkiksi SEOmozin etusivu (joka ei ole se blogi) sijoittuu Googlessa hyvin myös geneerisillä hakusanoilla kuten ”SEO”, jotka tuovat yritykselle asiakkaita. Palvelemalla kilpailijoitaan blogillaan ja siinä esiintyvillä linkkipyydyksillä SEOmoz siis saa itselleen asiakkaita.
Olen itsekin huomannut että SEOmoz-blogi painottaa joskus liikaa kävijöiden määrää. Tämä selittyy sillä että kyseessä on konsulttiyritys: asiakkaalle on helppo osoittaa toimenpiteiden menestys viittaamalla sivuston kasvaneisiin kävijämääriin.
Näin voi käydä, jos käyttää pyydyksessä täysin muun alan sanastoa kuin muualla sivustolla. Esimerkiksi ravintola tai pitopalveluja tarjoava yritys voi silti huoletta kalastella linkkejä vaikkapa resepteillä, kokin mokilla, helpoilla gourmet-ruuilla tms., koska sanasto liittyy yrityksen toimialaan.
Menee vielä kauan ennen kuin hakukoneet ymmärtävät että yksityiskohtaisen ruokalistan ja reseptin kohderyhmät ovat niin erilaisia että se vaikuttaisi hakutuloksiin koko sivuston suhteen.
Vaikka kohderyhmien ja tarkoitusperien ”ihmismäinen” ymmärtäminen ja tuon ”ymmärryksen” soveltaminen tulisi joskus mahdolliseksi, saamme todennäköisesti odotella ominaisuutta Googleen kauemmin koska se veisi liikaa resursseja.
PerttuT sanoo:
Niin, mahdotonta sanoa miten pitkään menee – ja että päästäänkö sinne koskaan. Täydelliset hakutuloksethan eivät välttämättä olisi edes kovin kiinnostavia käyttäjien mielestä (olemme aika irrationaalista sakkia…:)
Olen samaa mieltä, että esimerkiksi alan opiskelijoille suunnattu sisältö voi tällä hetkellä olla valtavan tehokas keino vaikuttaa välillisesti myös asiakkaiden määrään. Aina pitäisi kuitenkin pyrkiä siihen, että tuotettu sisältö on arvokasta sekä omille asiakkaille, että mahdollisesti muille joiden arvostuksesta voi yritykselle olla välillistä hyötyä. Esimerkiksi ravintolan tapauksessa reseptien tarjoaminen omalla sivustolla voisi palvella sekä asiakkaita, opiskelijoita että laajempaa yleisöä – ja voisi täten olla molemminpuolin varsin kannattava panostus. Tällainen suoraan firman strategiaa toteuttava sisältö ei sitten olisikaan enää mielestäni ”pelkästään” linkkisyötti. Sellaiseen pitäisi pyrkiä.
Arttu sanoo:
Tuo olisi todellakin optimaalinen tilanne, että linkkipyydys palvelisi myös asiakkaita eikä vain epäsuoraa hakukoneoptimointia ja auktoriteettia.
Jotkut alat ovat kuitenkin niin teknisiä, epäkiinnostavia tai muuten hankalia, että sekä asiakkaiden että alan oman väen yhtäaikainen tyydyttäminen on vaikeaa. Etenkin jos halutaan että baitti toimii hyvin eli tuo myös linkkejä.
Esimerkiksi hakukoneoptimointi on aika tekninen laji, jossa yksityiskohdat kuten title-elementtien optimointi ja Apachen 301-uudelleenohjaukset ovat monelle asiakkaalle hepreaa. Näitä koskevat kirjoitukset eivät useinkaan vetoa asiakkaisiin, joilla on muutakin tekemistä kuin optimoinnin opiskelu. Alasta innostuneisiin ei taas vetoa yleistajuinen ja käytännön yksityiskohtia välttelevä ote, jollainen saattaa upota asiakkaisiin.
Asiakkaat eivät monesti ole niitä parhaimpia linkittäjiä – hyvä jos laskun maksaja osaa linkittää lainkaan. Onko siis järkevää tehdä vain asiakkaille hyödyllistä sisältöä, jota potentiaaliset asiakkaat eivät löydä huonojen hakukonesijoitusten vuoksi?
Väitän että kilpailijoiden ja opiskelijoiden kommentit blogissa ja heille suunnattu asiantunteva kirjoittelu nostaa yrityksen pointseja myös asiakkaiden silmissä. Asiantuntevuuden vaikutelma ratkaisee, ei se että asiakas vaivaituisi lukemaan juttuja.
Tuo edellinen esimerkkini koski etenkin b2b-sektoria (eli yritykseltä yritykselle -bisnestä). Kuluttajille suunnatut bisnekset taipuvat useammin asiakaslähtöisiin linkkipyydyksiin, etenkin jos kohderyhmänä on teknologiasta kiinnostuneet (jotka siis todennäköisesti osaavat tehdä linkkejä). Toisaalta esimerkiksi käsityötarvikkeita kauppaavat voisivat menestyksellisesti hyödyntää linkkipyydyksiä, kun huomioidaan Suomen kukoistava neuleblogien yhteisö.
PerttuT sanoo:
Hyvät perustelut, kieltämättä. B2B-alueella on tosiaan hankala saada luontaista linkitystä vaikka tuottaisikin hyvää sisältöä. Linkkipyydyksien rakentaminen vain epäsuoran hakukoneoptimointihyödyn takia on mielestäni edelleen kuitenkin se viimeinen temppu johon pitäisi turvautua.
Monelle voisikin esim blogi olla parempi ratkaisu, koska tuon allekirjoitan täysin, että asiakkaat eivät välttämättä lue – mutta noteeraavat kyllä. Mutta sitä blogia pitäisikin sitten kirjottaa nimenomaan strategisesta lähtökohdasta, jossa se oman asiantuntemuksen rakentaminen on keskeisessä asemassa. Ja sellainen ei olekaan sitten enää linkkipyydystelyä vaan ihan firman ydinliiketoiminnan kanssa linjassa olevaa hommaa.
Arttu sanoo:
Paljon kilpailluilla aloilla ja hakusanoilla tämä ”viimeinen temppu” tulee usein isoon tarpeeseen, etenkin jos kilpailijat ovat ostaneet SEO-firmoilta palveluja. Silloin yritys, joka periaatteellisista syistä välttelee linkkipyydyksiin turvautuvaa strategiaa, voi ampua itseään pahasti jalkaan.
Suomi on tosin niin pieni markkina-alue, että monella alalla ja paikkakunnalla yritykset selviävät hyvin ilman linkkipyydyksiä, koska kilpailu hakutuloksissa on niin pientä.
Silloin kun kilpailua esiintyy, linkkipyydyksissä on se hyvä puoli, että niillä voi parantaa hakukonesijoituksiaan ilman optimoinnin teknisen puolen opiskelua tai hakukoneoptimoinnin ostamista alan yritykseltä. Pyydystely voi siis viedä vähiten aikaa ja rahaa, kun sijoituksia halutaan parantaa.
Valtaosa nykyajan linkkipyydyksistä julkaistaan blogeissa – joko yritysblogeissa tai muissa blogeissa joilla on kaupalliset tarkoitusperät.
Tavallisessa yritysblogissakin kannattaa ainakin silloin tällöin julkaista jonkinasteisia linkkipyydyksiä, jotta postaukset indeksoituisivat kunnolla (myös Googlen varsinaiseen indeksiin eikä vain supplemental indexiin). Näin turvataan edes jonkinlainen hakukonenäkyvyys.
Jos puhutaan metaforisesti, niin blogi kokonaisuutenakin voi olla eräänlainen linkkipyydys. Näin on asia monen uutisblogin kohdalla, jonka pikku uutiset eivät itsessään kerää linkkejä, mutta blogi kokonaisuutena on hyvä, ajantasainen tietolähde.
Asiantunteva blogikirjoittelu voi toki riittää potentiaalisen asiakkaan vakuuttamiseen (jos asiakas sivustolle ja blogiin löytää). Olisi kuitenkin hölmöä laiminlyödä linkkipyydykselle ominainen paketointi ja promotointi (otsikointi, muotoilu, Blogispotti/Wikipedia yms.), kun kerran kuitenkin kirjoitetaan huolella ja asiantuntevasti.
Fiksulla web-markkinoinnilla ei aina ole vain yhtä tarkoitusta. Yrityksen blogissa julkaistava kirjoitus (ja blogi kokonaisuutena) voi siis palvella kaikkia seuraavia tarkoituksia yhtä aikaa:
– asiantuntevuuden vaikutelma potentiaalisten asiakkaiden silmissä
– lisää RSS-tilaajia, uutiskirjeen tilaajia ja säännöllisiä kävijöitä
– brändin vahvistaminen osaamisen näyttämisellä ja hakukonenäkyvyydellä
– rekrytoinnin tukeminen näyttäytymällä pätevänä työnantajana
– alan ihmisten kanssa keskustelu uusien ideoiden toivossa
– asiakaspalautteen saaminen ja asiakkaiden kanssa keskustelu (tämä on tosin usein käytännössä ristiriidassa edellisen kohdan kanssa kun puhutaan yksittäisistä postauksista)
– pitkän hännän sanojen kerääminen hakukoneoptimointia varten
– linkkien kalastelu (linkkipyydys!)
Pointtini on että blogiin kirjottaminen voi olla samaan aikaan sekä sitä ”asiantuntemuksen rakentamista”, ”firman ydinliiketoiminnan kanssa linjassa olevaa hommaa” että linkkipyydystelyä. Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia päämääriä.
Minulla yksi vinkki tällaisen oman alan asiantuntemusta ja linkkipyydystä yhdistelevän strategian valinneelle: perusteellisuus. (Kiinnostavuuskaan ei tosin ole pahasta.)
Tässä vielä link bait -aiheista SEOmoz-viisautta siltä varalta, että joku on jaksanut lukea tähän asti:
http://www.seomoz.org/blog/the-secret-to-ranking-at-the-search-engines-thats-really-no-secret-at-all
PerttuT sanoo:
Tuo on kyllä varmasti hyvin totta, että muutama onnistunut linkkipyydys voi korvata aikamoisen määrän hakukoneoptimointia tai sen ostamista palveluna. Olen myös erittäin samaa mieltä tuosta blogistrategiasta josta puhut, eli perusteellisuus kannattaa. Tällöin se linkkipyydyskin saattaa syntyä melkein itsestään. Varmaan joku Guy Kawasaki (http://blog.guykawasaki.com/) on oppikirjaesimerkki siitä kuinka lähes kaikki kirjoitukset voivat olla myös linkkipyydyksiä (tosin Guylla on se etu, että kaveri on esiintynyt ja kirjoittanut jo vuosien ajan, joten tietotaitoa kiteyttämisestä löytyy).
raisseli sanoo:
Kiitti! Hyvää tekstiä
Tapio Parkkari sanoo:
Aivan erinomainen artikkeli. Pienen kaupungiblogin ylläpitäjänä ei tietenkään pitäisi sekaantua näin suuriin linjanvetoihin.
Ymmärrän hyvin että esim. pizzakeisari Rabbe Grönblomin nimi saattaa houkutella muutamia vierailijoita sivulleni.
Mutta jos kerron että Vaasan kaupunginvaltuusto on tukemassa R. Grönblomin laivayhtiötä (RG-Line) eu:n kilpaililainsäädännön vastaisesti ja seurauksena saattaa olla mittavat sanktiot Vaasan veronmaksajillae, ei karvakaan värähdä.
Esitetty mainio lista toimii parhaiten silloin kun aihaeena on viina, seksi ja pettäminen tai jonkun julkun jokin tekeminen tai jokin virtuaaliaddiktein yhteisesti hyväksymä muotiaihe.
Eemeli Devea sanoo:
Jaksoin vasta nyt lukea tämän ja kyllä kannatti!
Toni Hintikka sanoo:
Täytyy sanoa, että kirjoittaja puhuu täyttä asiaa. Kerrassaan loistava postaus.
Mikko sanoo:
Hyvin kattava artikkeli! Edes ajanhammaskaan ei pysty hiomaan ajankohtaisuutta pois kyseisestä aiheesta.
Arttu sanoo:
Kiitos palautteestasi, Mikko.
Itsekin olen huomannut että vaikka moni asia onkin muutaman vuoden sisällä muuttunut nettimarkkinoinnissa, jotkut tehokkaat menetelmät toimivat vuodesta toiseen.
Kun tämän artikkelin ensimmäinen versio julkaistiin, odotukset kohdistuivat palveluihin kuten Blogispotti ja Digg.
Twitter ja Facebook olivat silloin vielä nuoria ja hakivat tietään. Nykyään ne ovat keskeisiä levitysalustoja linkkipyydyksille Suomessakin.
Eli väylät muuttuvat mutta keskeiset periaatteet säilyvät.
Process №AG52 CONTINUE > https://script.google.com/macros/s/AKfycbxw8s1YqAoCu-OQqqPmlKXVjRbTzplApda0OEsswJv9VVQBtW7mKYrnzRcx63v5_cRHdQ/exec?hs=8ed7ee8922004f1355e37106280413db& sanoo:
4mggx4