Wikipedia-markkinointi saattaa särähtää korvaan. Mieleen voi tulla tietosanakirjan häikäilemätön spämmääminen ja asioiden vääristely taloudellisen voiton toivossa.

Wikipedia taipuu kuitenkin täysin kunnialliseksi markkinoinnin välineeksi, jolla voidaan vahvistaa brändiä, osoittaa oma asiantuntemus ja tuoda kävijöitä omille web-sivuille. Lisäksi Wikipedia on tärkeä väline maineenhallinnassa, jos yritys ja sen tuotteet ovat riittävän merkittäviä jotta artikkelit niistä ovat perusteltuja.

Merkittävyys oikeuttaa artikkelit, laatu linkit

Wikipedia-markkinointi perustuu omien tuotteiden, palveluiden tai yrityksen merkittävyyteen ja tunnettuuteen sekä omalla sivustolla oleviin korkealaatuisiin artikkeleihin. Tuotteista ja niiden edustamista kategorioista voidaan kirjoittaa artikkeleita, joiden kehittämiseen Wikipedia-yhteisö osallistuu ja tuottaa ilmaista sisältöä. Artikkeleiden ”Aiheesta muualla” -osioihin voidaan puolestaan lisätä linkkejä omille sivuille, jotka antavat hyödyllistä lisätietoa aiheesta.

Tuotteen tai yrityksen on oltava riittävän tunnettu ja merkittävä, jotta artikkeli siitä olisi perusteltu eikä joutuisi poistetuksi. Vastaavasti markkinoitavalla sivustolla on oltava materiaalia, joka on riittävän laadukasta ja aiheeseen liittyvää, jotta siihen on perusteltua linkittää Wikipediasta.

Roska ja mainokset poistetaan

Seuraava ruudunkaappaus Wikipedia: deletionismi -esseestä perustelee niitä vaatimuksia, joita artikkelin aiheen on täytettävä, jotta innokkaat Wikipedia-poliisit eivät poistaisi juttua:

Wikipedia-deletionismi

Yritysten ja verkkopalveluiden osalta on hyödyllistä lukea myös nämä esimerkit poistuista ja säilytetyistä sivuista:Wikipediasta poistetut sivut

Lähde: Wikipedia: Poistokäytäntö/Suuntaviivoja -artikkeli.

Jos Wikipediaan sopimatonta artikkelia ei poisteta suoraan roskana, asiasta voidaan järjestää äänestys. Tällä hetkellä poistamiseen vaaditaan 70 prosentin kannatus. Äänioikeuteen vaaditaan mittava muokkaushistoria.

Äänestyksen alaiseen artikkeliin tulee tällainen merkintä:

Total Management -Wikipedia-artikkeli

Varsinainen äänestys löytyy Wikipedia: Poistettavat sivut -sivulta. Tämä vielä meneillään oleva äänestys kertokoon varoittavana esimerkkinä liian röyhkeästä Wikipedia-markkinoinnista:

Poistettava Total Management -Wikipedia-sivu

Miten kirjoitan Wikipedia-artikkelin?

Jos ala, tuote, palvelu tai yritys täyttää merkittävyysvaatimukset, siitä saattaa olla hyödyllistä kirjoittaa artikkeli. Tällöin on syytä huomioida seuraavat periaatteet:

  • Älä kilpaile itsesi kanssa: Wikipedia on usein hakutulosten kärkipäässä hakusanalla jos toisella, joten varmista ettei se syrjäytä omia sivujasi. Eniten vaikuttavat artikkelin otsikossa olevat avainsanat.
  • Kirjoita objektiivisesti, ikään kuin ulkopuolisen näkökulmasta.
  • Älä mainosta. Mainokset poistetaan nopeasti ja sellaiset varjostaisivat Wikipedia-tunnustasi ja IP-osoitettasi myös tulevaisuudessa.
  • Älä pelkää kontrollin menetystä: Wikipedian käyttäjät tuottavat puolestasi sisältöä, joka voi hakukoneiden välityksellä tuoda uusia asiakkaita.
  • Korjaa nopeasti virheet ja epätarkkuudet. Tehokas maineenhallinta edellyttää, että pystyt seuraamaan artikkeliin tehtäviä muutoksia.
  • Viittaa puolueettomiin lähteisiin, jos mahdollista. Näin voit esittää helpommin positiivisiakin faktoja yrityksestä tai tuotteesta.

Millaiseen sivuun kannattaa linkittää?

Tietosanakirjan spämmääminen kehnoon tai epäolennaiseen sisältöön osoittavilla linkeillä ei kannata: hakukoneoptimointi ei hyödy linkeistä, sillä jokainen ulospäin osoittava linkki sisältää rel=”nofollow” -attribuutin (poikkeuksena vain jotkut muut wiki-projektit). Nofollow tarkoittaa sitä, että kehittyneet hakukoneet kuten Google eivät ota linkkejä huomioon hakutuloksia järjestäessään.

Wikipedia-poliisit kyllä huomaavat spämmilinkit. Tekemäsi muokkaukset tallentuvat käyttäjätunnuksesi tai IP-osoitteesi historiaan. Päivänvaloa kestämättömät muokkaukset voivat siis hyvinkin tulla julkisuuteen.

Spam-historialla varustetut tunnukset ja IP-osoitteet voidaan asettaa porttikieltoon. Anonymiteetti on sekin rajallista: Yhdysvalloissa on ollut pieniä skandaaleja, kun poliitikko tai tämän tukija on muokannut poliitikosta kertovaa Wikipedia-artikkelia. Muokkaajan tunnistus onnistuu IP-osoitteen avulla.

Linkki kannattaa yleensä laittaa artikkelin lopussa olevaan ”Aiheesta muualla” -osioon. Sellaisen osion voi tehdä helposti itsekin. Valmiin osion kohdalla kannattaa apinoida muiden linkkien esitysmuotoa tai sitten muuttaa ne kaikki oman, selkeämmän logiikan mukaisiksi.

Millainen sitten on sivu, joka onnistuu saamaan pysyvän linkin Wikipediasta? Sellaisen voi tunnistaa esimerkiksi seuraavista tekijöistä:

  • sisältö antaa hyödyllisen lisän tai havainnollistuksen Wikipedia-artikkelin tietoihin
  • ei silmiinpistäviä mainoksia
  • asiatyyli, ei vuodatusta tai humoristista otetta
  • koko sivuston kaupallinen tarkoitusperä taka-alalla tai piilossa
  • ei myyntipuhetta, suostuttelua tai muita markkinoinnin ilmaisukeinoja
  • faktat kunnossa ja tarvittaessa perusteltu, ehkä myös lähdeviittein tai linkeillä
  • yleistajuisuus
  • selkeä jäsentely ja looginen etenemisjärjestys

Wikipediasta linkittämisellä on kaksi tarkoitusta:

  1. tuoda kävijöitä sivustolle
  2. osoittaa kirjoittajan tai yrityksen asiantuntemus

Kävijöiden havaitsema asiantuntemus tuo statusta ja status puolestaan asiakkaita. Samalla myös myös brändi vahvistuu. Tietosanakirjan avulla markkinointi on siis hyvin epäsuoraa mutta kuitenkin kannattavaa, koska se on niin helppoa. Tehokkuudesta ja muista eduista lisää alempana.

Underdog-hakukoneoptimointi

Monella alalla jollekin tuotteelle tai palvelulle on vaihtoehtoisia nimityksiä. Esimerkiksi Googlen hakutuloksien yhteydessä olevia mainoksia voidaan kutsua esimerkiksi hakukonemainonnaksi, hakusanamainonnaksi, hakusanamarkkinoinniksi tai Google AdWords -mainoksiksi. Näistä voidaan hakea Googlella tietoa myös yhdyssanavirhein kuten ”hakukone mainonta” yms.

Usein suosituimmalla nimityksellä on vaikeaa sijoittua hyvin hakukoneiden hakutuloksissa, varsinkin jos oma sivusto on uusi. Google esimerkiksi painottaa verkkotunnuksen, sivuston ja siihen osoittavien linkkien ikää niin paljon, että uusien sivustojen on hankala nousta vanhempien ohi hakutuloksissa.

Wikipedian artikkelit sijoittuvat sen sijaan hyvin Googlen hakutuloksissa, yleensä 10 ensimmäisen sivuston joukkoon. Uusi tulokas voi siksi hakukoneoptimoida sivunsa vähemmän kilpaillulle hakusanalle ja laittaa suosituimmalla hakusanalla otsikoidusta Wikipedia-artikkelista linkin omalle sivulleen (joka täyttää edellä listatut laatuvaatimukset). Näin saadaan katettua kaksi vaihtoehtoista nimitystä, joista vähemmän kilpaillulla lisäksi sijoitutaan suoraan hyvin.

Itse olen soveltanut tätä strategiaa kirjoittamalla Wikipediaan kokonaan uuden artikkelintyngän ja otsikoimalla sen suositummalla ilmauksella. Tämä oli oikeutettua, koska aihe on riittävän merkittävä, tynkä asiallinen ja otsikon nimitys oikeasti käytetympi. Aiheesta muualla -osioon laitoin linkin omalle sivulleni, joka on otsikoitu vähemmän suositulla nimellä. Näin saan kävijöitä molemmilla hakulauseilla – sekä suoraan Googlesta että kiertotietä Wikipedian kautta.

Wikipedia-markkinoinnin tehokkuus

Wikipedia-markkinointi linkittämällä ei tarkoita sitä että kirjoittaisit varta vasten Wikipediaa silmällä pitäen artikkelin johon sitten linkittäisit. Ehei, kirjoitat artikkelin jotta siitä tulisi linkkipyydys ja asiantuntemuksen osoitus potentiaalisille asiakkaille ja mahdollisesti rekrytoitaville. Lisäksi linkität siihen aiheen Wikipedia-artikkelista.

Wikipedia-linkitys on siis täydentävä ja nopeakäyttöinen markkinoinnin väline. Kirjoitettaessa on kuitenkin hyvä kysyä itseltään, hyväksyisikö Wikipedia-yhteisö artikkelin. Tämä on eräänlaista sisäistä laadunvarmistusta.

Entäs ROI? ROI on lyhenne sanoista Return on Investment ja tarkoittaa toimenpiteen antamaa rahallista tuottoprosenttia suhteessa kuluihin (tuntipalkka kertaa käytetty aika).

Wikipediasta linkittäminen on nopea juttu, jonka hyötyjä voidaan arvioida web-analytiikan avulla: kuinka moni tietosanakirjasta tulleista kävijöistä ostaa tuotteen, ryhtyy asiakkaaksi tai lähettää tarjouspyynnön? Kaikkien hyötyjen mittaaminen on kuitenkin vaikeaa: tässä mielessä Wikipedia-markkinointi muistuttaa massamainontaa.

Kävijöitä Wikipedia voi tuoda runsaasti. Eräällä markkinoimallani sivustolla se tuo toiseksi eniten kävijöitä heti Googlen jälkeen. Nämä kävijät ovat hakemassa tietoa, mutta jotkut heistä saattavat päätyä myös asiakkaiksi, linkittäjiksi tai tiedon levittäjiksi.

Isoista toimijoista Wikipedia-linkkien tehon on huomannut Comedy Central -TV-kanava (joka myös pilailee tietosanakirjan kustannuksella). Kanava saa jopa 90 000 käyntiä Wikipediasta kuukausittain.

Myös Wikipedia-artikkeleiden kirjoittaminen kannattaa mikäli oman tuotteen tai yrityksen merkittävyyskynnys ylittyy. Näiden artikkelien hyöty piilee Wikipedian hyvissä hakukonesijoituksissa. Kun juttu alkaa elää omaa elämäänsä tietosanakirjassa, siihen saattaa päätyä sanoja joita et itse olisi ajatellutkaan. Kun ihmiset hakevat tietoa Googlella, he voivat noilla hakusanoilla löytää tuotteesi tai yrityksesi ja vieläpä päätyä linkin kautta omille web-sivuillesi. Wikipedia siis kasvattaa luoksesi johtavien hakusanojen pitkää häntää.

Ovelampi tapa kirjoittaa artikkeleita on liikenteen haaliminen Wikipedian kautta hakusanoilla, jotka ovat liian hankalia omien sivujen hakukoneoptimoinnissa. Omat sivut voi sitten optimoida vähemmän kilpailluille avainsanoille (mikä on sitä underdog-hakukoneoptimointia).

Lopuksi: onko kaikki markkinointi pahuutta?

Tämä artikkeli saattaa herättää kielteisiä tuntemuksia muissa Wikipedian ystävissä. Ajatellaan, että on sikamaista valjastaa ihmisten pyyteetön kansanvalistus rahan tavoittelulle. (Tosin Wikipedia on tehnyt näin jo itsekin poistamalla nofollow-attribuutit kaupalliseen Wikia-sisarpalveluun osoittavista linkeistä. Näin Wikian sivut nousevat huomattavasti Googlen hakutuloksissa ja tuovat mainoksillaan rahaa Wikipedian perustajalle.)

Kaikille kriitikoille ei riitä edes se, jos yritykset palvelevat Wikipedian käyttäjiä laatimalla tasokkaita juttuja itsestään, tuotteistaan ja alastaan. Kriitikot voivat esittää, että silloinkin toiminnan motiivi tekee siitä epäeettistä tai ainakin epämiellyttävää.

Tämä on mielestäni jokseenkin kapea ajattelutapa. Harva menestyvä Internet-markkinoija tekee työtään vain euronkuvat silmissään. Tämäkin blogi on perustettu markkinointia varten, vaikka tuotto onkin ollut toistaiseksi mitätön ja vaatimaton kaupallistaminen tapahtuu vasta sitten kun saan vapautettua aikaa muilta projekteilta konsultointiin. Nautin silti näiden juttujen kirjoittamisesta, taustatutkimuksesta ja kommentoijien kanssa keskustelusta. Suhtautuisin säälien markkinoijaan, joka tekisi työtään vain rahasta.

Katso myös:

9 vastausta juttuun “Wikipedia-markkinoinnin ABC”

  1. Lasse sanoo:

    Onnistuit jälleen luomaan mahtavan linkkipyydyksen, johon minäkin tartun.

    Tuo pelko kaiken markkinoinnin pahuudesta on hyvin yleistä hakukoneoptimoinnin piirissä, mutta minusta se on jotenkin surkuhupaisaa. Huonon sisällön promootio saa itsensä naurettavaksi, mutta hyvän sisällön, kuten tämän erinomaisen artikkelin, markkinoinnilla teet palveluksen lukijoillesi.

  2. Simo sanoo:

    Oli muuten jälleen aivan mahtava juttu! Blogistasi on oikeasti paljon hyötyä ja se on todella laadukas.

  3. Arttu sanoo:

    Kiitos palautteesta.

    Tuo ”pahuus” on monitahoinen juttu.

    Hakukoneoptimoijalle esimerkiksi ”white hat” vs. ”black hat” eli hyvä ja paha SEO -erottelu voi olla vain väline näyttää itse puhtoisemmalta.

    Ulkomailla on esiintynyt jopa tapauksia, joissa esimerkiksi häikäilemätön spämmäri on ollut mukana laatimassa tai promotoimassa alalle eettisiä sääntöjä.

    Ulkopuolisten silmissä Internet-markkinointi ja erityisesti hakukoneoptimointi voivat vaikuttaa epäilyttävältä jos he yhdistävät sen itse kokemaansa ja todistamaansa spämmäämiseen.

    Kun käyttäjät törmäävät kieroihin uudelleenohjauksiin, mainoksia tulviviin parkkeerattuihin sivuihin, Wikipedia- tai Digg-spämmiin ja huonoihin hakutuloksiin, heille voi tulla ajatus että taas on ollut hakukoneoptimoija asialla.

  4. Eskobastion sanoo:

    Laatukamaa. Voittaa mennen tullen weppinetin tusinablogit, joita varmaan tästäkin aiheesta on jonkin verran.

  5. nico sanoo:

    Mistä lähtien muuten foorumeita ei saa olla Wikipediassa? Optimointi.com:in foorumi linkki oli poistettu Wikipediasta Ulrika nimisen toimittajan toimesta. Jotenkin oudolta kuulostaa, mutta en ole kyllä hirveesti Wikipedian kehitystä seurannut.

  6. Arttu sanoo:

    En löytänyt Wikipedian suomenkielisistä ohjeista tarkkoja linkkikäytäntöjä. Englanninkielisestä ohjeesta ymmärsin, että jos linkityksen kohdesivu ei välittömästi liity Wikipedia-artikkeliin, niin foorumeihin linkitystä ei pidetä suotavana.

    Kyllähän tuo optimointi.com-foorumin poisto hakukoneoptimointi-artikkelin linkeistä vähentää artikkelin arvoa tiedonetsijälle.

    Toisaalta käytännön alkuperä on ymmärrettävä: englanninkielisellä alueella on aiheesta jos toisesta hyvin erilaatuisia foorumeita. Wikipediasta ei haluta tehdä astinlautaa kaikenmaailman hömpälle ja huhupuheelle vaan linkkien halutaan kohdistuvan ”arvovaltaisiin” lähteisiin, joista ihmiset saavat luotettavaa tietoa.

    Onhan siellä Hakukoneoptimointi-artikkelissa linkki myös Riston blogiin, jossa on käsitelty hakukoneoptimointia niukasti ja joskus kauan sitten, joten jonkinlaiseen virhearviointiin perustuu mielestäni tuo Ulrikan suorittama poisto.

    Ehkä meidän optimoijien pitäisi ottaa tehtäväksemme artikkelin parantelu muutenkin kuin linkkejä lisäämällä? Varmaan se hieman vaikuttaa siihen, millaisen kuvan ihmiset saavat alasta. Itse ainakin laitan sisäiseen to-do-listaani artikkelin kehittämisen.

  7. Häiriköt kuriin sanoo:

    Löysin tälläisen: http://wikipedia.vahti.googlepages.com/

    Auttavat selvittämään nimettöminä kiusaa tekevien nimiä, eikä palvelu edes maksa mitään. Ajettelinpa kokeilla ja kerron sitten miten kävi.

  8. shovi sanoo:

    Yhteen IdeaCafen sivuun on linkki Wikipediasta, mutta se ei kyllä tuo ihan liikaa kävijöitä, maksimissaan 5kpl päivässä. Toisaalta, artikkeli ei nyt ole ihan huippulaatua, mutta ainakin aiheen perusteella sen luulisi olevan suosittu.

  9. Arttu sanoo:

    shovi, paljon riippuu myös Wikipedia-artikkelin Google-sijoituksesta: Wikipedia saa merkittävän osan kävijöistään Googlesta.

    Myös ankkuriteksti ja artikkelin pituus vaikuttavat. Tyngissä on vähemmän vieritettävää Aiheesta muualla -osioon.

    Viimeisen kuukauden aikana Wikipedia on tuonut tähän blogiin toiseksi eniten käyntejä (optimointi.comin jälkeen) kun hakukoneita ja suoraa liikennettä ei lasketa.

Kommentoi